Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Ilmakehän optiset ilmiöt
46° renkaan ja 46° ylläsivuavan erottaminen toisistaan
Pohjautuu European Halo Project 1997 -yhteenvedossa ilmestyneeseen englanninkieliseen juttuun.
Teksti: Jarmo Moilanen
Kenties useimmin havaitsijaa vastaan tuleva ongelma halojen tunnistamisessa on 46° ylläsivuavan kaaren ja 46° renkaan erottaminen toisistaan. On muistettava että ne voivat esiintyä yhtä hyvin yksin kuin yhtä aikaakin. Ongelma ei ole yksistään siinä että ne erottaa toisistaan vaan myös siinä, että kumpi on kyseessä jos taivaalla on vain toinen.
46° ylläsivuava kaari on yllättävän yleinen halomuoto (eräissä tilastoissa 46° ylläsivuavat ovat yhtä yleisiä kuin 46° rengaskin, mutta niissäkin tilastoissa voi olla mukana myös virhetunnistuksia), mutta se usein tulkittaan väärin 46° renkaaksi... tai jos molemmat ovat taivaalla, se on usein jäänyt huomioimatta koska se ei useinkaan hyppää esille tarpeeksi selvästi, jolloin kokematon havaitsija ei kenties osaa odottaa sitä tai ei tiedä miten sen voi tunnistaa. Varma tunnistaminen on helppoa vain kun molemmat ovat kirkkaita ja näkyvät yhtä aikaan selvästi. Näin ei valitettavasti ole kuin parhaissa halonäytelmissä.
Halo 46° päässä valonlähteestä (Aurinko tai Kuu) on 46° rengas kun:
- Valonlähde on korkeammalla kuin 32° (Johtuu siitä että 46° ylläsivuava kaari ei ole mahdollinen kun valonlähde on yli 32° korkeudella).
- Selvä rako zeniitinympäristön kaaren ja halon välissä. Tämä rako on selvä kun valonlähteen korkeus on välillä 0°-15° tai 27-32° (zeniitinympäristön kaarikin katoaa kun valonlähde nousee yli 32° korkeuden).
- 22° rengas näytelmässä on selvästi kirkkaampi kuin 22° ylläsivuava tai näytelmässä ei ole lainkaan 22° ylläsivuavaa (Huom! Kirkaskin 22° rengas voi olla ilman 46° rengasta! 22° allasivuava on hiukan huono vertailukohta, koska se on usein yllättävän heikko ja voi sijaita jo aivan toisella pilvialueella kuin tarkasteltava kohta).
- Valonlähde on alle 15° JA kirkkain osa 46° seudun halo on voimakkaimmillaan korkeimmassa kohdassa eikä esim. sivuilla.
- 46° seudun rengasmaisen halon kirkkaus on kohtalaisen tasaisesti jakautuneena kun se on yli 160° pituinen ja sen muoto on selvästi rengasmainen tai se jatkuu selvästi horisonttirenkaan alapuolelle ilman taitetta.
Jos pitkähköt kirkastumat näkyvät sivustoilla valonlähteen ollessa alle 15° korkeudella tai jos saman kaltainen pitkähkö kirkastuma on halon yläosassa kun valonlähde on 15°-27° korkeudella, silloin myös 46° ylläsivuava kaari on mukana näytelmässä (selvästi värikkäämpi osa oikeassa kohtaan 46° rengasta on yhtä hyvä 46° ylläsivuavan tuntomerkki kuin pitkät kirkastumatkin).
Halo 46° päässä valonlähteestä on 46° ylläsivuava kaari jos:
- 22° ylläsivuava kaari on selvä ja 22° rengas puuttuu tai halot ovat suurinpiirtein yhtä kirkkaita.
- Halo 46° päässä valonlähteestä on hyvin värikäs. Selvä vihreä ja sininen ovat hyviä tuntomerkkejä sillä 46° renkaassa ne näkyvät tuskin koskaan (eräitä havaintoja on värikkäistä 46° renkaistakin, mutta ne ovat toistaiseksi kyseenalaisia).
- Halon koskettaa zeniitinympäristön kaarta JA valonlähteen korkeus on 0-15° tai 27°-32°.
- Halo näkyy selvästi sivustoilla JA valonlähteen korkeus on alle 15°.
- Koko valonlähteen kiertävässä rengasmaisessa halossa (valonlähde 10 - 27°) on selvä taite horisonttirenkaan kohdalla (tällöin "46° renkaan" muodostaa 46° ylläsivuava ja allasivuavat).
Kun Aurinko on alle 15°, silloin 46° ylläsivuava kaari koskettaa 46° rengasta sen sivustoilla. Tämä tapahtuu siten, että valonlähteen ollessa horisontissa (0°) on kosketuskohta horisonttirenkaalla eli horisontissa. Valonlähteen noustessa korkeammalle kosketuskohta siirtyy ylemmäksi pitkin 46° renkaan kaarta.
Tunnistaminen on vähemmän helppoa kun kaksi ikävää tekijää yhdistyy: valonlähteen korkeus on 15° - 27° ja himmeähkö alapäin kaartuva halo näkyy 46° renkaan lakipisteen kohdalla. Mainitulla valonlähteen korkeudella nämä kaksi haloa peittävät yhdessä esiintyessään toisensa. Toisin sanoen tällöin on usein vaikea nähdä onko kyseessä kaksi haloa vain vain toinen. Ja luonnollisestikaan zeniitinympäristön kaarikaan ei auta tässä, sillä mainituilla valonlähteen korkeuksilla molemmat halot sivuavat sitä täsmälleen samalla tavalla. Silloin tunnistuksen joutuu usein tekemään katsomalla 22° renkaan ja 22° ylläsivuavan kaaren keksinäisiä kirkkauseroja (kuten mainittu kohdissa 3 ja 6 ylhäällä). Jos sekään ei tunnu tuovan varmuutta, voi yrittää katsoa 46° alueen halon väritystä (kuten kohdassa 7 on mainittu). Joskus varma tunnistus ei yksinkertaisesti ole mahdollista.
Yllä kuvattu ei esitä ongelman koko kuvaa. Myöskään 46° allasivuava kaari ei ole kovinkaan helppo tunnistaa. Erityisesti korkealla valonlähteellä (yli 60°) horisontinympäristön kaaresta tulee ongelma kun yritetään erottaa se yhteensulautuneista 46° allasivuavista kaarista.
Tunnistuskaavio 46° renkaalle ja 46° ylläsivuavalle kaarelle
Halo näytelmässä: | 46° rengas | sekä 46° rengas että 46° | 46° ylläsivuava kaari |
Yleiset määritteet: | |||
Nämä kriteerit ovat usein riittäviä 46° alueen halojen tunnistamiseen. Jos tunnistus ei onnistu näiden avulla, alla on lisää valonlähteen korkeuteen sidottuja tuntomerkkejä tunnistuksen helpottamiseksi. | Halo on aika väritön. Yleensä vain punainen, oranssi ja valkoinen väri näkyvissä. Ei 22° sivuavia tai ne ovat selvästi heikompia kuin 22° rengas. Ei 46° allasivuvaa kaarta (46ask). | 22° sivuavat ja 22° rengas suurinpiirtein yhtä kirkkaita tai molemmat ovat hyvin teräväpiirteisiä. Halolla on toisistaan selvästi poikkeavia kohtia: värikkäämpi ja värittömämpi osa(t) (tai himmeämpi ja kirkkaampi). Hyvissä näytelmissä molemmat tapaavat olla näkyvissä yhtä aikaan ja voivat näkyä toisistaan selvästi erotettavissa. Kenties heikko 46ask. | Halo on värikäs (yleensä vihreä, kenties sininenkin näkyvissä). 22° sivuavat kaaret näkyvissä ja 22° rengas puuttuu tai se on heikompi kuin 22° sivuavat kaaret. Koskettaa aina zeniitinympäristön kaarta (zyk) (huomaa että valonlähteen korkeuksilla 15° - 27° myös 46° rengas koskettaa zykkiä. 46° allasivuavat kaaret näkyvissä. |
Auringon korkeus: | |||
<15° | |||
46° ylläsivuava kaari koskettaa 46° rengasta sivuilla. Kun valonlähde on horisontissa, kosketuskohdat ovat horisonttirenkaalla. | Rako 46° renkaan ja zykin välissä. Halo on näkyvissä vain lakipisteessä. Halo selvästi rengasmainen ja jatkuu horisonttirenkaan alapuolelle ilman taitetta. | Selvät kirkkaat tai värikkäät osat 46° renkaan molemmilla sivuilla. Lakipisteessä näyttää olevan kaksi haloa joista toinen koskettaa zykkiä ja toinen on alempana. | Koskettaa zykkiä. Halo on symmetrisesti sijoittunut molemmille sivustoille. |
15° - 27° | |||
Tunnistaminen vaikeaa, koska halot sijaitsevat toistensa päällä. Tällä valonlähteen korkeudella joutuu usein käyttämään yleisiä määritteitä tunnistukseen. | Koskettaa zykkiä. Halo selvästi rengasmainen ja jatkuu horisonttirenkaan alapuolelle ilman taitetta. | Koskettaa zykkiä. Horisonttirenkaan kohdalla rengas tuntuu levenevän tai suttaantuvan. 46° renkaan lakipisteessä selvästi värikkäämpi tai kirkkaampi kohta. | Koskettaa zykkiä. Halo hyvin samankaltainen kuin 46° rengas. Rengasmaiselta vaikuttavassa halossa on selvä taite horisonttirenkaan kohdalla (taite näkyy jo valonlähteen ollessa 10° korkeudella). |
27° - 32° | |||
Halot eivät kosketa toisiaan. | Rako 46° renkaan ja zykin välissä. Rengasmainen halo jatkuu sivulla hyvin lähelle horisonttirengasta ja parhaimmillaan sen alapuolelle. | Kaksi selvästi erillistä haloa irti toisistaan. Toinen koskettaa zykkiä ja toinen ei. | Koskettaa zykkiä. Päät erkaantuvat 46° renkaasta eli kaari avautuu. Etäisyys valonlähteestä on enemmän kuin 46° ja ei ole enää valonlähdekeskinen rengas. |
>32° | |||
46° ylläsivuava ei esiinny kun valonlähde on yli 32° korkeudella. | Kyseessä on käytännössä lähes aina 46° rengas. | (ei mahdollista)* | (ei mahdollinen)* |
*) Joissain näytelmissä on havaittu ja valokuvattukin selvä kirkastuma 46° renkaan lakipisteessä vaikka valolähde on ollut selvästi yli 32° korkeudella. Eräissä tapauksissa itse 46° rengasta ei ole näkynyt, sen lakipisteen paikkeilla on vain näkynyt lyhyt kaari. Kyseessä on ilmeisesti hiukan horisonttaalisesti painottuneen satunnaisen liiketilan synnyttämä 46° rengas. Sama ilmiö voi näkyä myös matalammalla valonlähteellä (27-32°), jolloin zykin ja 46° renkaan välillä tuntuu olevan yhteys vaikka ne ovat muuten selvästi irti toisistaan.
- Halohuhtikuu 2024 havainnot 26.8.2024
- Revontulia keskikesällä? Miksipä ei 23.4.2024
- Halohuhtikuu 2024 8.4.2024
- Haloja, koptereita ja simuja 14.11.2023
- Yöpilvikesä 2023 22.9.2023
- Halohuhtikuu 2023 26.6.2023
- Vuoden 2023 havaintovinkit 27.3.2023
- Useita halomuotoja II 9.10.2024 klo 12.00, Kajaani, Juha Mannermaa
- Useita halomuotoja II 9.10.2024 klo 10.52-10.57, Saarijärvi, Maritta Kinnunen
- Useita halomuotoja II 8.10.2024 klo 14.05-14.20, Äkäslompolo, Anonyymi
- Yksi halomuoto I 8.10.2024 klo 11.58, Kangasala, Jukka Oravasaari
- Useita halomuotoja II 8.10.2024 klo 8.54-11.02, Kuusamo, Jani Päiväniemi
- Useita halomuotoja II 7.10.2024 klo 15.07-16.11, Hämeenkyrö, Mervi Ketola
- Useita halomuotoja II 7.10.2024 klo 13.31, Kajaani, Juha Mannermaa
- Glooria eksoplaneetalla? 12.4.2024
- Sivuauringot 6.12.2023
- Aurinkopilari 5.12.2023
- Revontuli 2023 19.9.2023
- Väripilvet 11.8.2023
- Halohuhtikuu 2023 13.3.2023
- Vs: Halohuhtikuu 2022 7.6.2022