Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Hengittäessämme happipitoista ilmaa pyörittääksemme happea tarvitsevaa aineenvaihduntaamme, on helppoa unohtaa, että ilmakehä ei ole aina olut hapen kyllästämä. Happea on ollut Maan ilmakehässä merkittävästi vain viimeiset kaksi miljardia vuotta. Noin 2.5 miljardia vuotta sitten alkanut happivallankumous vakiinnutti hapen osana ilmakehämme koostumusta. Ilmakehän happipitoisuus nousi tasaisesti ja saavutti vakaan tason noin 1.9 miljardia vuotta sitten, vaikka sen määrä olikin tuolloin vain kymmenyksen nykyisestä. Vuosimiljardin ajan hapen määrä pysyi varsin vakaana, koska yhteyttämällä energiaa ja orgaanisia aineita tuottamaan ryhtyneet organismit vapauttivat sitä runsain mitoin mutta vapaa happi sitoutui nopeasti merenpohjien ja mantereiden kiviainekseen. Se hapetti vuosimiljoonien ajan erilaisia mineraaleja, mikä kulutti vapaata happea samaa tahtia kuin sitä ehti syntyä. Myöhemmin hapen tuotanto kuitenkin voitti, ja tehokkaammin yhteyttävät organismit sekä hapettuvien mineraalien...
Kopernikaaninen periaate tarkoittaa sitä, että emme ole maailmankaikkeudessa minkäänlaisessa erityisasemassa. Toisin kuin ennen havaintojen tukemaa näkemystä Maasta yhtenä Aurinkoa kiertävistä...
Paras tuntemamme paikka elämälle on ehdottomasti Maa. Oma planeettamme on riittävän kaukana aurinkomme räiskeestä mutta silti sopivalla etäisyydellä voidaksemme nauttia sen miellyttävästä...
Horisontissa näkyvät kaukaiset vuorenhuiput ovat saaneet lumipeitteen. Aivan lähimmät, matalammat huiput ovat yhä paljaana, mutta ne saavatkin lunta laelleen vasta talven kylmimpinä päivinä....
Tutkijana omia tuloksia on jatkuvasti esiteltävä muille. On saatava omalle tutkimukselle näkyvyyttä ja on saatava elintärkeää palautetta, joka auttaa paikkaamaan tieteellisessä päättelyssä...
On hurja ajatus, että alapuolella levittäytyy vaikeakulkuisuutensa vuoksi lähes koskematonta Amazonin sademetsää. Sen vihreät valtiaat, trooppiset puut päällyskasveineen, peittävät maan...
