Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Kun Cambridgen yliopiston tutkijat julkaisivat tiedotteensa, jossa kertoivat havainneensa ”toistaiseksi vahvimpia viitteitä biologisesta aktiivisuudesta Aurinkokunnan ulkopuolella”, moni eksoplaneettoihin ja astrobiologiaan erikoistunut tutkija pyöritti päätään pettymyksen merkiksi. Tieteessä ensimmäisen reaktion toki kuuluukin sisältää tervettä epäuskoa ja skeptisyyttä ja kaikenlainen skeptisyys on täysin ymmärrettävää, suorastaan vaatimuksena, kyseen ollessa niin valtavan suuresta tuloksesta. Mutta jo tuloksen kursorinen tarkastelu osoittaa tutkijoiden päättelyketjun olevan täynnä aukkoja ja oletuksia, joiden taustalle ei ole esittää kovinkaan vahvoja perusteluita. Kirjoitin heti tuloksesta kuultuani nopean kommentin asiaan liittyen, mutta huolellisempi tarkastelu paljastaa vielä lisääkin ongelmakohtia ja tarjoaa mainion esimerkin siitä, miksi elämän merkkien havaitsemisesta ei saisi puhua liian heiveröisin perustein. Kun kyse on järisyttävän suurista tuloksista, olisi niiden...