Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Olemme jo pitkään haaveilleet löytävämme eksoplaneetan, jonka pinnalla voi olla elämää. Siihen tarvitaan kivinen planeetta, joka ei ole liian kylmä tai liian kuuma. Planeetan on sijaitava lämpötilan suhteen tähden elinkelpoisella vyöhykkeelä mutta se ei yksinään riitä. Kivisen pinnan peittona on oltava kaasukehä. Kaasukehättömien planeettojen pinnoilla mikään ei tasaa lämpöä valaistun ja pimeän puoliskon välillä, mikä johtaa elämälle katastrofaalisiin lämpötilaeroihin. Myöskään vesi ei voi virrata ilman sopivaa kaasukehän painetta, joka mahdollistaa sen pysymisen nestemäisessä olomuodossaan ja soveltuvana elämän eliksiiriksi. Kaasukehät sääntelevät ilmastoa ja suojaavat tähden säteilyltä. Ne mahdollistavat elämän tai vievät puuttuessaan mukanaan sen edellytykset. Siksi niiden havaitseminen on yksi eksoplaneettatutkimuksen kiinnostavimpia osa-alueita.
Voimme kuvitella maankaltaisen maailman, jonka kaasukehässä on meille tuttuja kaasuja typestä happeen ja hiilidioksidista...
Maan vaalea ja ajoittain tummanharmaa pilvipeite on tullut monelle taivaan tarkkailijalle tutuksi lukemattomina iltoina. Pilvet peittävät näkyvyyden tähtitaivaalle niin kovin herkästi, mutta...
Hengittäessämme happipitoista ilmaa pyörittääksemme happea tarvitsevaa aineenvaihduntaamme, on helppoa unohtaa, että ilmakehä ei ole aina olut hapen kyllästämä. Happea on ollut Maan ilmakehässä...
Kopernikaaninen periaate tarkoittaa sitä, että emme ole maailmankaikkeudessa minkäänlaisessa erityisasemassa. Toisin kuin ennen havaintojen tukemaa näkemystä Maasta yhtenä Aurinkoa kiertävistä...
Paras tuntemamme paikka elämälle on ehdottomasti Maa. Oma planeettamme on riittävän kaukana aurinkomme räiskeestä mutta silti sopivalla etäisyydellä voidaksemme nauttia sen miellyttävästä...
Horisontissa näkyvät kaukaiset vuorenhuiput ovat saaneet lumipeitteen. Aivan lähimmät, matalammat huiput ovat yhä paljaana, mutta ne saavatkin lunta laelleen vasta talven kylmimpinä päivinä....
