Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Ilmakehän optiset ilmiöt
Kirkkaus
Edellinen luku | Seuraava luku | <link harrastus jaostot ilmakehan-optiset-ilmiot havaitseminen havainto-ohjeita-ja-oppaita yopilviopas.html>Etusivu | Sisällysluettelo
Yöpilvien kirkkaus kuvaa jollain tavalla yöpilvien voimakkuutta. Se ei anna toki täysin oikeaa kuvaa yöpilvien todellisesta rakenteesta, koska valaistusolosuhteet vaikuttavat näennäiseen kirkkauteen suuresti ja korostaa jotain rakenteita. Kirkkauden avulla voidaan toki päätellä jotain nähdystä yöpilvinäytelmästä.
Yöpilvien kirkkausasteikko
Yöpilvien kirkkautta arvioidaan viisiportaisella asteikolla, jossa kullekin asteelle on annettu seuraavanlainen määritelmä:
- Heikosti näkyvät pilvet, jotka nähdään vain huolellisesti havainnoimalla. Tällaisia pilviä ei välttämättä edes huomata taivaalta.
- Yöpilvet, jotka näkyvät vaivatta, mutta joiden kirkkaus on vielä pieni.
- Normaalikirkkauksiset yöpilvet, jotka näkyvät selvästi. Kirkkaus vastannee Kuun valaisemia yläpilviä.
- Melko kirkkaat yöpilvet. Kirkkaus vastaa suunnilleen Kuun valaisemia alapilviä, esim. kumpupilviä.
- Kirkkaat ja huomiota herättävät yöpilvet. Tällaisten pilvien tunnistaminen yöpilviksi on täysin selvää.
Asteikko on jossain määrin subjektiivinen, mutta se on riittävä kuvaamaan yöpilvien suhteellista kirkkautta. Yhden havaitsijan erilaiset kirkkausarviot ovat myös keskenään vertailukelpoisia, jolloin saadaan kuva kirkkauden vaihteluista.
Muotojen kirkkauksista
Yöpilvinäytelmässä esiintyy yleensä kirkkaudeltaan erilaisia pilviä. Näytelmästä havaitaankin kunakin ajanhetkenä kirkkauden vaihteluväli.
Heikkoja (1-2) yöpilviä esiintyy yleensä näytelmän alkuvaiheessa ja loppuvaiheessa, jolloin taivas on vielä varsin vaalea. Heikko kirkkaus johtuu osittain taivaan ja pilvien välisestä pienestä kontrastista. Heikkoja kirkkauksia esiintyy myös kirkkaampien näytelmien aikana. Harsomuodot ovat yleensä himmeämpiä kuin näytelmiä hallitsevat vyöt.
Normaalinäytelmässä kirkkaus pysyttelee arvon 3 tienoilla. Muutamien päämuotojen kirkkaus saattaa olla jopa 4. Laajojen näytelmien hallitsevat muodot, pääasiassa vyöt, saavuttavat ylimmän kirkkausluokan. Tällöin yöpilvinäytelmä on todella huomiota herättävä. Solmut ovat myös usein kirkkaita (4-5).
Edellinen luku | Seuraava luku | <link harrastus jaostot ilmakehan-optiset-ilmiot havaitseminen havainto-ohjeita-ja-oppaita yopilviopas.html>Etusivu | Sisällysluettelo
-
Keinovalopilareita II 17.2.2026 klo 20.45-21.29; Saarijärvi; Maritta Kinnunen -
Yksi halomuoto I 17.2.2026 klo 17.27; Turku; Paula Mattila -
Yksi halomuoto I 17.2.2026 klo 15.52-15.54; Kittilä, Köngäs; Sari Korva -
Maan varjo IV 15.2.2026 klo 17.14; Seinäjoki; Marko Myllyniemi -
Väripilviä III 15.2.2026 klo 11.20; Raahe; Jarkko Alatalo
-
Maan varjo IV 14.2.2026 klo 17.25; Seinäjoki; Marko Myllyniemi -
Vihreä reuna IV 14.2.2026 klo 17.05; Vaasa; Timo Alanko
-
Useita halomuotoja II 14.2.2026 klo 12.18; Sotkamo; Anonyymi -
Yksi halomuoto I 14.2.2026 klo 10.04; Äänekoski; Paula Häyrinen -
Useita halomuotoja II 14.2.2026 klo 9.30; Tampere; Jukka Oravasaari -
Kangastus IV 14.2.2026 klo 8.45-10.00; Juva; Petri Martikainen -
Kangastus 14.2.2026 klo 8.08; Valkeakoski; Markku Ruonala -
Keinovalopilareita 13.2.2026 klo 23.20-23.30; Lappeenranta; Raija Aura -
Keinovalopilareita II 13.2.2026 klo 21.34-22.09; Simo; Joni Alavesa -
Maan varjo IV 13.2.2026 klo 17.17; Tuusula; Kari Hassinen
