Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Ilmakehän optiset ilmiöt
Kirkkaus
Edellinen luku | Seuraava luku | <link harrastus jaostot ilmakehan-optiset-ilmiot havaitseminen havainto-ohjeita-ja-oppaita yopilviopas.html>Etusivu | Sisällysluettelo
Yöpilvien kirkkaus kuvaa jollain tavalla yöpilvien voimakkuutta. Se ei anna toki täysin oikeaa kuvaa yöpilvien todellisesta rakenteesta, koska valaistusolosuhteet vaikuttavat näennäiseen kirkkauteen suuresti ja korostaa jotain rakenteita. Kirkkauden avulla voidaan toki päätellä jotain nähdystä yöpilvinäytelmästä.
Yöpilvien kirkkausasteikko
Yöpilvien kirkkautta arvioidaan viisiportaisella asteikolla, jossa kullekin asteelle on annettu seuraavanlainen määritelmä:
- Heikosti näkyvät pilvet, jotka nähdään vain huolellisesti havainnoimalla. Tällaisia pilviä ei välttämättä edes huomata taivaalta.
- Yöpilvet, jotka näkyvät vaivatta, mutta joiden kirkkaus on vielä pieni.
- Normaalikirkkauksiset yöpilvet, jotka näkyvät selvästi. Kirkkaus vastannee Kuun valaisemia yläpilviä.
- Melko kirkkaat yöpilvet. Kirkkaus vastaa suunnilleen Kuun valaisemia alapilviä, esim. kumpupilviä.
- Kirkkaat ja huomiota herättävät yöpilvet. Tällaisten pilvien tunnistaminen yöpilviksi on täysin selvää.
Asteikko on jossain määrin subjektiivinen, mutta se on riittävä kuvaamaan yöpilvien suhteellista kirkkautta. Yhden havaitsijan erilaiset kirkkausarviot ovat myös keskenään vertailukelpoisia, jolloin saadaan kuva kirkkauden vaihteluista.
Muotojen kirkkauksista
Yöpilvinäytelmässä esiintyy yleensä kirkkaudeltaan erilaisia pilviä. Näytelmästä havaitaankin kunakin ajanhetkenä kirkkauden vaihteluväli.
Heikkoja (1-2) yöpilviä esiintyy yleensä näytelmän alkuvaiheessa ja loppuvaiheessa, jolloin taivas on vielä varsin vaalea. Heikko kirkkaus johtuu osittain taivaan ja pilvien välisestä pienestä kontrastista. Heikkoja kirkkauksia esiintyy myös kirkkaampien näytelmien aikana. Harsomuodot ovat yleensä himmeämpiä kuin näytelmiä hallitsevat vyöt.
Normaalinäytelmässä kirkkaus pysyttelee arvon 3 tienoilla. Muutamien päämuotojen kirkkaus saattaa olla jopa 4. Laajojen näytelmien hallitsevat muodot, pääasiassa vyöt, saavuttavat ylimmän kirkkausluokan. Tällöin yöpilvinäytelmä on todella huomiota herättävä. Solmut ovat myös usein kirkkaita (4-5).
Edellinen luku | Seuraava luku | <link harrastus jaostot ilmakehan-optiset-ilmiot havaitseminen havainto-ohjeita-ja-oppaita yopilviopas.html>Etusivu | Sisällysluettelo
-
Yksi halomuoto I 23.1.2026 klo 17.35; Seinäjoki; Marko Myllyniemi
-
Pintahalo II 22.1.2026 klo 21.00-22.00; Kurikka, Jurva; Timo Nevala -
Pintahalo II 22.1.2026 klo 19.00; Vaasa; Timo Alanko
-
Sumukaari V 22.1.2026 klo 12.15; Rovaniemi; Xiran Li
-
Pintahalo II 21.1.2026 klo 21.00-22.00; Kurikka, Jurva; Timo Nevala
-
Keinovalopilareita II 21.1.2026 klo 16.22; Kuusamo, Rukatunturi; Jani Päiväniemi -
Pilvikaari maanpinnalta III 21.1.2026 klo 12.22; Simo; Joni Alavesa -
Erikoispilviä IV 20.1.2026 klo 12.55; Ranua; Milana Laivamaa
-
Planeetan kehä III 19.1.2026 klo 23.15 - 20.1.2026 klo 0.20; Enontekiö; Ritva Reinilä
-
Useita halomuotoja II 19.1.2026 klo 21.57-22.12; Kuusamo, Rukatunturi; Jani Päiväniemi -
Pilvikaari maanpinnalta III 19.1.2026 klo 14.01-14.09; Inari; Anonyymi -
Yksi halomuoto I 16.1.2026 klo 12.55; Lohja; Paula Mattila -
Keinovalopilareita II 13.1.2026 klo 21.24; Kangasala; Jukka Oravasaari -
Pilvikaari maanpinnalta IV 13.1.2026 klo 11.36; Äänekoski; Piia Parkkonen -
Keinovalopilareita II 13.1.2026 klo 5.15; Vaasa; Timo Alanko
