Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Ilmakehän optiset ilmiöt

Kirkkaus
Edellinen luku | Seuraava luku | <link harrastus jaostot ilmakehan-optiset-ilmiot havaitseminen havainto-ohjeita-ja-oppaita yopilviopas.html>Etusivu | Sisällysluettelo
Yöpilvien kirkkaus kuvaa jollain tavalla yöpilvien voimakkuutta. Se ei anna toki täysin oikeaa kuvaa yöpilvien todellisesta rakenteesta, koska valaistusolosuhteet vaikuttavat näennäiseen kirkkauteen suuresti ja korostaa jotain rakenteita. Kirkkauden avulla voidaan toki päätellä jotain nähdystä yöpilvinäytelmästä.
Yöpilvien kirkkausasteikko
Yöpilvien kirkkautta arvioidaan viisiportaisella asteikolla, jossa kullekin asteelle on annettu seuraavanlainen määritelmä:
- Heikosti näkyvät pilvet, jotka nähdään vain huolellisesti havainnoimalla. Tällaisia pilviä ei välttämättä edes huomata taivaalta.
- Yöpilvet, jotka näkyvät vaivatta, mutta joiden kirkkaus on vielä pieni.
- Normaalikirkkauksiset yöpilvet, jotka näkyvät selvästi. Kirkkaus vastannee Kuun valaisemia yläpilviä.
- Melko kirkkaat yöpilvet. Kirkkaus vastaa suunnilleen Kuun valaisemia alapilviä, esim. kumpupilviä.
- Kirkkaat ja huomiota herättävät yöpilvet. Tällaisten pilvien tunnistaminen yöpilviksi on täysin selvää.
Asteikko on jossain määrin subjektiivinen, mutta se on riittävä kuvaamaan yöpilvien suhteellista kirkkautta. Yhden havaitsijan erilaiset kirkkausarviot ovat myös keskenään vertailukelpoisia, jolloin saadaan kuva kirkkauden vaihteluista.
Muotojen kirkkauksista
Yöpilvinäytelmässä esiintyy yleensä kirkkaudeltaan erilaisia pilviä. Näytelmästä havaitaankin kunakin ajanhetkenä kirkkauden vaihteluväli.
Heikkoja (1-2) yöpilviä esiintyy yleensä näytelmän alkuvaiheessa ja loppuvaiheessa, jolloin taivas on vielä varsin vaalea. Heikko kirkkaus johtuu osittain taivaan ja pilvien välisestä pienestä kontrastista. Heikkoja kirkkauksia esiintyy myös kirkkaampien näytelmien aikana. Harsomuodot ovat yleensä himmeämpiä kuin näytelmiä hallitsevat vyöt.
Normaalinäytelmässä kirkkaus pysyttelee arvon 3 tienoilla. Muutamien päämuotojen kirkkaus saattaa olla jopa 4. Laajojen näytelmien hallitsevat muodot, pääasiassa vyöt, saavuttavat ylimmän kirkkausluokan. Tällöin yöpilvinäytelmä on todella huomiota herättävä. Solmut ovat myös usein kirkkaita (4-5).
Edellinen luku | Seuraava luku | <link harrastus jaostot ilmakehan-optiset-ilmiot havaitseminen havainto-ohjeita-ja-oppaita yopilviopas.html>Etusivu | Sisällysluettelo
-
Keinovalopilareita II 21.9.2023 klo 22.39; Tampere; Tomi Kurri
-
Erikoispilviä III 21.9.2023 klo 19.24-19.50; Turku; Paula Mattila
-
Useita halomuotoja II 21.9.2023 klo 18.45-19.30; Suomenlahti; Vesa Toropainen
-
Yksi halomuoto I 21.9.2023 klo 18.10-18.20; Turku; Mikko Peussa
-
Useita halomuotoja II 21.9.2023 klo 10.01-10.20; Turku; Paula Mattila
-
Planeetan kehä II 20.9.2023 klo 23.54; Saarijärvi; Maritta Kinnunen
-
Yksi halomuoto I 20.9.2023 klo 18.37-19.05; Kurikka, Jurva; Timo Nevala
-
Yksi halomuoto I 20.9.2023 klo 17.01; Eura; Anonyymi
-
Yksi halomuoto I 20.9.2023 klo 8.58; Turku; Paula Mattila
-
Sumukaari III 19.9.2023 klo 11.53-12.53; Zackenberg, Grönlanti; Vesa-Matti Kleemola
-
Heijastuneet pilvisäteet II 19.9.2023 klo 9.00; Kontiolahti; Marko Riikonen
-
Yksi halomuoto I 18.9.2023 klo 17.56-18.01; Helsinki; Pentti Arpalahti
-
Harvinaisia halomuotoja IV 18.9.2023 klo 17.00-18.00; Juva; Petri Martikainen
-
Yksi halomuoto I 18.9.2023 klo 15.40; Tuusula; Kari Hassinen
-
Useita halomuotoja II 18.9.2023 klo 15.34; Kangasala; Jukka Oravasaari