Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Ilmakehän optiset ilmiöt
Kirkkaus
Edellinen luku | Seuraava luku | <link harrastus jaostot ilmakehan-optiset-ilmiot havaitseminen havainto-ohjeita-ja-oppaita yopilviopas.html>Etusivu | Sisällysluettelo
Yöpilvien kirkkaus kuvaa jollain tavalla yöpilvien voimakkuutta. Se ei anna toki täysin oikeaa kuvaa yöpilvien todellisesta rakenteesta, koska valaistusolosuhteet vaikuttavat näennäiseen kirkkauteen suuresti ja korostaa jotain rakenteita. Kirkkauden avulla voidaan toki päätellä jotain nähdystä yöpilvinäytelmästä.
Yöpilvien kirkkausasteikko
Yöpilvien kirkkautta arvioidaan viisiportaisella asteikolla, jossa kullekin asteelle on annettu seuraavanlainen määritelmä:
- Heikosti näkyvät pilvet, jotka nähdään vain huolellisesti havainnoimalla. Tällaisia pilviä ei välttämättä edes huomata taivaalta.
- Yöpilvet, jotka näkyvät vaivatta, mutta joiden kirkkaus on vielä pieni.
- Normaalikirkkauksiset yöpilvet, jotka näkyvät selvästi. Kirkkaus vastannee Kuun valaisemia yläpilviä.
- Melko kirkkaat yöpilvet. Kirkkaus vastaa suunnilleen Kuun valaisemia alapilviä, esim. kumpupilviä.
- Kirkkaat ja huomiota herättävät yöpilvet. Tällaisten pilvien tunnistaminen yöpilviksi on täysin selvää.
Asteikko on jossain määrin subjektiivinen, mutta se on riittävä kuvaamaan yöpilvien suhteellista kirkkautta. Yhden havaitsijan erilaiset kirkkausarviot ovat myös keskenään vertailukelpoisia, jolloin saadaan kuva kirkkauden vaihteluista.
Muotojen kirkkauksista
Yöpilvinäytelmässä esiintyy yleensä kirkkaudeltaan erilaisia pilviä. Näytelmästä havaitaankin kunakin ajanhetkenä kirkkauden vaihteluväli.
Heikkoja (1-2) yöpilviä esiintyy yleensä näytelmän alkuvaiheessa ja loppuvaiheessa, jolloin taivas on vielä varsin vaalea. Heikko kirkkaus johtuu osittain taivaan ja pilvien välisestä pienestä kontrastista. Heikkoja kirkkauksia esiintyy myös kirkkaampien näytelmien aikana. Harsomuodot ovat yleensä himmeämpiä kuin näytelmiä hallitsevat vyöt.
Normaalinäytelmässä kirkkaus pysyttelee arvon 3 tienoilla. Muutamien päämuotojen kirkkaus saattaa olla jopa 4. Laajojen näytelmien hallitsevat muodot, pääasiassa vyöt, saavuttavat ylimmän kirkkausluokan. Tällöin yöpilvinäytelmä on todella huomiota herättävä. Solmut ovat myös usein kirkkaita (4-5).
Edellinen luku | Seuraava luku | <link harrastus jaostot ilmakehan-optiset-ilmiot havaitseminen havainto-ohjeita-ja-oppaita yopilviopas.html>Etusivu | Sisällysluettelo
-
Useita halomuotoja II 29.1.2026 klo 9.10; Kangasala; Jukka Oravasaari -
Yksi halomuoto I 29.1.2026 klo 2.54; Kangasala; Jukka Oravasaari -
Kuun kehä 28.1.2026 klo 20.30-21.00; Suomussalmi; Sanna Keränen -
Kuun kehä III 28.1.2026 klo 19.08; Kuusamo, Käylä; Jani Päiväniemi -
Useita halomuotoja II 28.1.2026 klo 14.17-14.20; Turku; Mikko Peussa -
Sumukaari III 28.1.2026 klo 13.16; Kuusamo, Käylä; Jani Päiväniemi
-
Sumukaari II 28.1.2026 klo 12.25-14.58; Simo; Joni Alavesa
-
Yksi halomuoto I 28.1.2026 klo 11.30-13.30; Sotkamo; Minna Glad -
Useita halomuotoja II 28.1.2026 klo 10.10; Turku; Juuso Nurmio -
Useita halomuotoja II 28.1.2026 klo 9.10-11.15; Turku,Ruissalo; Paula Mattila
-
Kuun kehä I 27.1.2026 klo 21.30; Eura; Anonyymi -
Kuun kehä IV 27.1.2026 klo 21.20; Simo; Joni Alavesa -
Kuun kehä III 27.1.2026 klo 19.25; Saarijärvi; Maritta Kinnunen
-
Maan varjo IV 27.1.2026 klo 16.35; Seinäjoki; Marko Myllyniemi -
Keinovalopilareita II 26.1.2026 klo 21.10-21.25; Oulu; Sirkka Karppinen
