Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Ilmakehän optiset ilmiöt

4/2003

19.10.2003 Jarmo Moilanen
Lyhyesti sanottuna

Kesä on ollut aika tavanomainen halorintamalla ja valitettavasti sään suhteen kliseisen suomalainen. Kylmää, tuulista ja vettä satanut. Muutama lämpimämpi päivä on ollut, ainakin kertovat niin, itse olen ollut nekin harvat lämpimät päivät töissä.

Tästä Sivuaurinko-palstasta näyttää näin kirjoittamisen alkumetreillä tulevan kohtuullisen lyhyt. Työ ja muut asiat ovat menneet viime aikoina jaostonvetämisen edelle.

Halikon tapaaminen

Kesäkuun 7 ja 8 päivä Halikon Hajalan entiselle rautatieasemalle kokoontui joukko väkeä (äkkiä muisteltuna 12 henkeä) keskustelemaan haloista ja myös muista ilmakehän valoilmiöistä. Kokoontuminen oli kaikin puolin onnistunut ja suuret kiitokset jaoston puolesta isäntäväelle eli Jarkko Korhoselle parempine puoliskoineen majoituksesta, muonituksesta ja saunasta.

Paikalle oli yllättäen saapunut melko edustava joukko jaoston vanhoja partoja, ainoastaan yksi uusi tuttavuus ja toivottavasti pian myös havaitsija eksyi paikalle.

Kokoontumisen ohjelmaa muutettiin aikataulusyistä hyvinkin paljon ja lähes kaikki esitelmät mahdutettiin jo lauantaille. Tämä siksi, että osa porukasta joutui poistumaan paikalta jo lauantaina.

Riikosen Marko näytti halokuvien käsittelystä tietokoneella. Halokuvien yhdistely vaikuttaa erittäin käyttökelpoiselta tekniikalta himmeiden muotojen tutkinnassa. Yhdistelyssäkin on omat sudenkuoppansa, joten varovainen täytyy aina olla, kun halokuvia tulkitaan käsiteltyjen kuvien perusteella. Kuvien käsittelystä hiukan yleisemmin puhui myöhemmin myös Luukkosen Ismo. Hänen esityksensä oli varsin opettavainen.

Sillanpään Mika kertoi 90° sivuauringosta ja sen tiimoilta tehdystä julkaisematta jääneestä artikkelista. Kaikesta päätellen kysymys on edelleen jotenkin avoin, vaikka vankkoja todisteita 90° seudun sivuauringosta ei ole ja teoriatkin ovat huteria. Erityisesti tässä taannoin julkaistu paperi 90° sivuauringon olemassa olosta ei vakuuttanut, koska sen tulokset perustuivat lähinnä lasiprismalla tehtyihin laserkokeisiin. Mika mainitsi juttunsa yhteydessä simulaatioista paljastuneen myös yhden uuden sinijuovan, joka voisi selittää joitain 90° sivuaurinkohavaintoja.

Eresmaan Reima käsitteli helmiäispilvihavaintoja ja strastosfääriluotauksia. Hän jopa esitti indeksimallin helmiäispilvien ennustamiseksi. Indeksi vaikutti aika toimivalta Reiman esittämän havaintomateriaalin pohjalta. Mäkelän Veikko puolestaan esitteli hälyverkkoa. Kyseinen verkko kaipaisi vielä lisää hälyttäjiä, jotta verkon houkuttavuus paranisi.

Halovuosi 2002

Vuoden 2002 havainnot tuli käytyä läpi. Ei ehkä ihan niin tarkkaan kuin olisi ollut syytä, mutta tässä vuosi 2002 lyhyesti. On syytä huomioida, että nämä havainnot on laskettu lähinnä vain lomakkeilla raportoiduista havainnoista. Sähköpostiraportteja ei ole juurikaan mukana.

Aktiivisia havaitsijoita oli 12. Aktiivisuuden rajaksi laskettiin tällä kertaa 20 havaintoa vuodessa. Satunnaisia havaitsijoita oli 9. Kaikkiaan havaitsijoita on tässä mukana 21.

Havaintoja kertyi kaikkiaan 1008. Näistä 924 (91.7%) päivällä ja loput yöllä (Fig. 1). Eniten havaintoja raportoitiin toukokuulta. Heikoimmat kuukaudet olivat helmi ja joulukuu. Tosin vain auringolla, kuun kohdalla talvi oli luonnollisesti parempi kuin kesä.

 

Fig. 1: Statistics of the year 2002. The uppermost curve shows halo observations per month in Finland in year 2002. Second curve (white) shows observations of solar halos and the lowest one observations of lunar halos. The May seems to be the best month of the year 2002.

Halomuotohavaintoja kertyi kaikkiaan 2127 kappaletta. Tuosta voisi päätellä, että jokaisessa havainnossa oli keskimäärin 2,1 halomuotoa. Halomuotoja raportoitiin ainakin 35. Yleisimmät halomuodot olivat järjestyksessä 22° rengas, sivuauringot ja 22° sivuavat kaaret. Näissä luvuissa on vain Suomessa tehdyt havainnot.

10 yleisintä halomuotoa vuonna 2002

Halomuoto Havaintojen määrä % -osuus
22° rengas
707 33,2%
Sivuauringot 465 21,9%
22° sivuavat kaaret
271 12,7%
Auringonpilari 211 9,9%
Zeniitinympäristön kaari 106 5,0%
Horisonttirengas 54 2,5%
46° rengas
38 1,8%
46° ylläsivuava kaari
29 1,4%
23° ylempi parhelia
28 1,3%
9° rengas
27 1,3%

Ahkerimmat havaitsijat, top 5

Havaitsija Havaintojen määrä
Ismo Luukkonen 172
Martti Penttinen 172
Jarmo Moilanen 126
Teemu Öhman 99
Veikko Mäkelä 87

Muita aktiivisia olivat Marko Mikkilä (huhtikuusta alkaen 74 havaintoa), Jarkko Korhonen, Reima Eresmaa, Jorma Lameranta, Jyri Lehtinen, Eero Savolainen ja Karla Tiensuu.

Tein jonkin verran vertailuja neljän ahkerimman havaitsijan tulosten kesken. Henkilöiden välisiä eroja on kun tarkastellaan eri halomuotojen havaitsemista. Luukkosen Ismolla on esimerkiksi sivuaurinkoja samaan tahtiin kuin 22° renkaita. Muilla kärkinimillä sivuauringot jäävät selvästi kakskakkosten varjoon. Penttisellä on erikoinen piikki auringonpilareilla elokuussa. Moilasella ja Penttisellä on myös selvempi piikki 22° sivuavissa toukokuulla.

Jari Piikin 44° sivuaurinko

Esittelin Halikon tapaamisessa myös Jari Piikin Juvalla kuvaaman näytelmän mittauksia, joiden perusteella Jarin näytelmässä 30.12. 2002 taivaalla oli kuin olikin jotain muuta kuin 46° haloja. Mittaukset sijoittivat Jarin kuvissa näkyvän kaaren noin 43,9° (±0.2°) etäisyydelle auringosta. Varmuudella se on selvästi alle 45° etäisyydellä auringosta, eli aivan liian lähellä tavan 46° haloksi.

Tämä merkitsee sitä, että Juvalla 30.12. 2002 näkynyt kaari on sama ilmiö kuin Vaalassa 23.1. 2002 näkynyt kaari. Näin kyseessä on kolmas kerta, kun ilmeinen moninkertaisesta sironnasta syntynyt 44° sivuaurinko on valokuvattu.

Itse asiassa, ei voida olla varmoja onko kyseessä todella moninkertainen sironta. Kaiken järjen mukaan se on todennäköisin selitys. Kuitenkin, usein mainitusta lovilaatasta voidaan tehdä variaatio, jonka synnyttämä sivuaurinko näkyy jotakuinkin Vaalan ja Juvan näytelmien kaarien paikkeilla. Täyden varmuuden saaminen on tosin aika vaikeaa.

Toistaiseksi 44° sivuaurinkoihin on liittynyt joitain olosuhteisiin liittyviä tuntomerkkejä. Ilmeisesti se vaatii syntyäkseen laajan jääsumualueen. Vaalassa se oli todistettavasti peräti 30 km leveä. Aurinko on ollut näytelmissä kohtalaisen matalalla (alle 15°). Lisäksi näissä oloissa taivaalla on todennäköisesti poikkeuksellisen kirkkaat sivuauringot.

Tilastointia ja oppaita

Jaoston apuvetäjä, Riikosen Marko on intoutunut vääntämään kasaan halo-oppaasta uutta versiota. Näyttää siltä, että oppaasta tulee erikseen nettiversio. Paperiversion kohtalosta on kovasti väännetty kättä, mutta toki se olisi syytä olla myös saatavissa.

Marko myös teki pikku ihmeen ja kokosi jaoston havaintomapeista B-muotoja koskevat havainnot tietokoneelle. Täytyy katsoa, jos saamme siitä materiaalista jotain järkevää aikaiseksi tulevaisuudessa.

Halokirja lykkääntyy

Walter Tapen ja allekirjoittaneen halokirjaprojektille on haettu lisäaikaa vuoden verran. Kirjanhan piti olla painokunnossa tänä syksynä, mutta erinäisistä syistä emme halua sitä vielä saattaa painovalmiiksi. Tämä toivottavasti näkyy kirjassa tarkennettuna tietona ja viimeistellympänä tekstinä. Alustavasti yhteyshenkilömme AGUn päässä on luvannut aikaa, koska pyyntö ei johdu saamattomuudesta, vaan kirja on jo varsin pitkällä.

Toukokuun 2003 havainnot

Vilkaistaan sitten toukokuun havaintoja.

Havaitsija 5/03
Ismo Luukkonen 18
Marko Mikkilä 12
Jarmo Moilanen 10
Veikko Mäkelä 12
Juha Ojanperä 2
Martti Penttinen 12
Marko Riikonen 4
Olli Sälevä 9

Lintula, Kari
Kari lähetti sähköpostitse pari kuvaa Pohjois-Laosissa Muang Sing:ssä 27.4. 2003 kuvaamastaan halosta. Kuvissa on oikein voimakas ja kirkas 22° renkaan näköinen halo, joka kaikella todennäköisyydellä on korkean auringon 22° sivuavat. Halo on aivan liian teräväpiirteinen renkaaksi.

Luukkonen, Ismo
Ismolla on runsaasti havaintoja toukokuulta. Peräti 18, joista yksi on kuulta. Harvinaisuudet ovat tosin pysyneet poissa Ismon reviiriltä. Horisonttirengasta Ismo on nähnyt 10.5. 2003 Turussa (Fig. 2). 30.5. 2003 on näkynyt 46° ylläsivuava ja zeniitinympäristön kaari on vieraillut kuutena päivänä (7.5., 12.5., 15.5., 20.5., 23.5. ja 30.5. 2003) Ismon luona. Aika hyvä tahti yhdelle kuukaudelle.

Fig. 2: 10 May 2003 in Turku. An observation by Ismo Luukkonen. There is a nice segment of parhelic circle.

Mikkilä, Marko
Markolla 12 havaintoa. Parhaana 13.5. 2003 näkynyt näytelmä, jossa horisonttirengas (Fig. 3). Dian perusteella ihan asiallinen näytelmä. Marko lähetti useampia dioja näytille, mutta tällä kertaa kuvista ei mitään erikoisempaa löytynyt.

Fig. 3: 13 May 2003 in Nivala. A long segment of parhelic cirlce observed by Marko Mikkilä.

Moilanen, Jarmo
Kymmenen vaivaista havaintoa. Eikä tarjontakaan ollut kovin kaksista. 31.5. 2003 auringonpimennyksen aikana taivaalle ilmestyi myös 22° rengas ja sivuauringot. Ihan kiva lisä pimennyksen tarkkailuun.

Mäkelä, Veikko
Veikolla 12 havaintoa toukokuulta. Veikolla on sentään jotain harvinaistakin tarjottavana, sillä 10.5. 2003 pääkaupunkiseudulla näkyi erittäin hyvä näytelmä, jonka myös Marko Riikonen havaitsi. Veikko poimi taivaalta Parry, 120° sivuauringon, Wegenerin vasta-aurinkokaaret, Trickerit ja vasta-auringon. "Hieno näytelmä, jota seurasimme MR:n kanssa ‘kännykkäyhteydessä'. Kuvia on verkossa ja näytetty myös Halikon tapaamisessa. Loppupuolella on jotain viitteitä sinijuovastakin. Näytelmä oli enimmäkseen pohjoispuolella, kun MR:llä oli enemmän päällä. Itse olin ehkä 10 km etelämpänä." Veikolla on toinenkin harvinaisuuspäivä, kun 22.5. 2003 hän havaitsi vielä ilmeisen 23° ylemmän parhelian 22° ylläsivuavan päällä.

Ojanperä, Juha
Juha lähetti kaikki alkuvuoden havainnot. Helmikuulta kaksi, maaliskuulta neljä, huhtikuulta seitsemän ja toukokuulta kaksi havaintoa. Näytelmät ovat esittäneet Juhalle hyvin peruskamaa. Ainoastaan 29.5. 2003 Juha on havainnut vähän parempaa näytelmää (Fig. 4). Juhan saaliiksi tosin jäi lähinnä lähes täysi horisonttirengas.

 

Fig. 4: 29 May 2003 in Ulvila. A long parhelic circle observed by Juha Ojanperä.

Penttinen, Martti
Martilla 12 havaintoa toukokuulta, joista yksi kuulta. Zeniitinympäristön kaaren Martti on havainnut kahdesti Virroilla, nimittäin 3.5. ja 25.5. 2003. Ohessa piirustus 46° renkaan havainnosta 3.5. 2003 (Fig. 5).

Fig. 5: 3 May 2003 in Virrat. An observation by Martti Penttinen.

Riikonen, Marko
Riikonen raportoi peräti neljästä harvinaisia haloja sisältävästä näytelmästä. Näistä ensimmäinen oli tuo 10.5. 2003 pääkaupunkiseudun näytelmä (Fig. 6). Taivaalla on ollut Parry, Wegenerit, 120° sivuauringot, vasta-aurinko ja sinijuova, kuten Mäkelälläkin. Ehdottomasti kevään kovimpia näytelmiä muotojen suhteen. "Auringon korkeus oli siinä 32 tienoilla, zyk alkoi pienenä väkäsenä näkyä näytelmän aikana. Niinpä Trickerkin näkyi vain horisonttirenkaasta alaspäin. Wegeneriä huiteli eri puolilla taivasta. Sinijuova oli 120 sk:n ja vastaaurinkopisteen puolivälistä vasta-aurinkopisteeseen päin. Ei muita värejä."

Fig. 6: 10 May 2003 in Helsinki. Best display in May in Finland. This display had Parry arc, Wegener anthelic arcs, Tricker anthelic arcs and anthelion. Observed by Marko Riikonen.

Pari päivää myöhemmin, 12.5. 2003 (Fig. 7) Marko havaitsee vielä pyramidihaloja. Taivaalla vierailevat 9° rengas, 18° rengas ja 23° ylempi parhelia.

Fig. 7: 12 May 2003 in Helsinki. An odd radius display observed by Marko Riikonen. Halos are 9° halo, 18° halo (or parhelion) and 23° upper parhelion.

Näiden lisäksi Marko havaitsi 26.5. 2003 ja kuvasi todennäköisen 23° parhelian. 29.5. 2003 hänen silmiin sattui pienimuotoinen näytelmä, jossa 23° ylempi parhelia. "Ac lenticulariksia pukkaisi joten ajattelin lähinnä ellipsimahiksia, mutta sitten 16.45 maissa ilmestikin lyhytaikaisesti 23 ph. Taivaalla oli tuplapunainen - 23 ph:n alla oli rengas joka oli erillään ylemmästä kaaresta epäselvällä tavalla. Tein simuja tuolloiselle auringon korkeudelle 37 degs: 23 rengas on kiinni 23 ph:ssa, joten alempi rengas on ollut 22 rengas."

Sälevä, Olli
Pohjoisen miehemme on käynyt hakemassa vauhtia toukokuuhun Kööpenhaminasta. Yhdeksän halopäivän anti on ollut pääasiassa neljän yleisemmän erilaisia variaatioita taivaalla. Ainoan poikkeuksen näihin tekee Ollin 12.5. 2003 raportoima horisonttirengas (Fig. 8). Olli vähän epäilee josko tuollainen sivuauringosta jatkuva häntä olisi horisonttirengas. Havaintopiirroksesta voi päätellä tämän hännän olevan korkeintaan 20°. Tällaisia alle 20° pitkiä sivuauringon häntiä ei tosiaan tavata merkata horisonttirenkaaksi, kuten Ollikin epäili.

 

Fig. 8: 12 May 2003 in Rovaniemi. A halo display observed by Olli Sälevä. This kind of long extension from parhelion is only a tail of parhelion, not parhelic circle.

Cygnus 2003 Porissa

Kuten tiedätte, Ursan tämän vuoden Cygnus-kesätapaaminen on Porin suunnalla. Jaoston vetäjä ilmaantuu paikalle perjantain aikana ja häipyy sunnuntaina. Hihasta saa repiä ja haloasioista kysellä aivan vapaasti. Halojaoston kokousaika on lauantaina heti aamupäivällä. Katsokaan Cygnus-liitteestä tarkempi ajankohta. Tervetuloa Cygnukselle.

Tulipa lyhyt Sivuaurinko-palsta. No, kerrankos näinkin. Kesä, heinä ja elokuun havainnot minulle tulemaan sitten syyskuun alussa. Hyvää loppukesää!

Jarmo Moilanen


English summary

Hi friends!

It is a summer time again. Here in Finland it means more sun (part of Finland is above the Arctic Circle), more mosquitos and less snow.

Last year (2002) was a nice halo year in Finland. I made some statistics of the year. We had 21 observers. They made 1008 halo observations in Finland.

At least 35 different halo forms were reported last year. This is mainly because there was couple of good odd radius displays in May 2002.

There were also two observations (measured from photos) of so called 44° parhelion. These two displays seems to show a halo, which is probably produced by multiple scattering. In order to see this halo, which is photographed earlier only in Saskatoon display 3 Dec 1970 in Canada, there has to be wide diamond dust cloud. Also the sun should be quite low (less than 15° at least) and parhelia should be very bright.

In May of this year there was one good display in Capital area, where some anthelic arcs were present. See figure 6.

 

RSS Zeniitti

RSS Taivaanvahti

RSS Avaruus.fi-foorumi