Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Ilmakehän optiset ilmiöt

Mustat lasit 1/98 - 21.4.1997 Savukosken näytelmä

21.4.1997 Savukosken näytelmä

Kevään paras halonäytelmä

Savukoskella nähtiin 21. huhtikuuta eräs kovimmista pyramidihalonäytelmistä pitkään aikaan. Käytännössä tämä näytelmä yksin piti yllä Suomen mainetta yhteiseurooppalaisessa haloprojektissa kun Keski-Eurooppa sai huhtikuussa 1997 pidetyn projektin parhaimmat halonäytelmät.

Kaikki kolme Savukosken "halokonkaria" pääsivät tämän näytelmän makuun. Kuin halojaoston perinteitä kunnioittaen Tarmo Palojärvi sattui olemaan sopivasti sairaana kotonaan ja sehän ei sitä estä että mies painuu ulos katsomaan haloja kun sellaisia sinne ilmaantuu. Tarmon havaintokertomus kuvaa hyvin halohavaitsijoillen tyypillistä mielenlaatua: "Sairastuin juuri sopivasti lievään kuumeeseen, sillä koulussa olisi ollut todella ikävä havaita tällaisia haloja, joissa täytyy huitoa käsillä kuin liikennepoliisi." Niinpä, "ei tarvitse olla hullu tehdäkseen tätä mutta se totisesti auttaa..." on tunnetusti kovien halohavaitsijoidenkin suosima motto. Varmasti pikainen paraneminen kuolemantaudista jää kakkoseksi tällaisen valinnan edessä. Aikioniemi huomaa liikuntatunnilla jo kymmenen maissa 46° allasivuavan. Taivaalla on 22° rengas ja sivuavat perusmuotoina ryydittämässä näytelmää. Simo hakee Heleniuksen Ilkan ja pojat menevät pellolle seuraamaan näytelmää hiukan ennen kahtatoista.

Simo kertoo: "Siellä tajuan että 22° yllän päällä on jotain. Huudan Ilkalle: "Parry! Katso 22° yllän päällä! Tiesinhän, että tänään tulee jotain!"." Mutta auringon peittäminen kädellä paljastaa taivaalla olevan näytelmän todellisen luonteen: "Voi helv... Katso tajuton 9° rengas ja alempi parroidi (parhelia)" huudan Ilkalle. Samassa kerron hänelle, että voi unohtaa sen Parryn, ei, se ei ole Parry vaan upea 23° parroidi (parhelia), joka oli taas kusettaa havaitsijaa. Keksin katsoa myös näkyykö 9° sivuavia kaaria ja voin todeta niiden esiintyvän näytelmässä todella voimakkaalla intensiteetillä." Sivuavat kaarethan seuraavat kiteiden liiketilasta johtuen nimenomaan 22° sivuavia ja siten se oli melko odotettavissa oleva muoto tällaisessa näytelmässä jossa on kirkkaita pyramidimuotoja ja 46° allasivuavan kaltaisia haloja. Toki se ei ole itsestäänselvyys että sivuavat aiheuttavat pylväskiteet olisivat pyramidipylväitä. Esimerkiksi Sturmin kuuluisassa pyramidinäytelmässä (ensimmäinen kuva 35° parhelioista) on 46° allasivuavat ja voimakkaat 22° sivuavat mutta kuvissa ei ole merkkiäkään pylväspyramideista syntyvistä haloista, sitä vastoin laattapyramidimuodot ovat voimakkaat.

Simo Aikioniemen piirros näytelmästä klo 12.00.
21.4. S. Aikioniemi
Ilkka Heleniuksen piirros näytelmästä klo 12.00. Vertaa Simon piirrokseen vasemmalla.
21.4. I. Helenius

vaikka havaitsijat olivat samalla paikalla ja piirrokset ovat samalta kellonajalta, on piirroksissa selvästi eroja. On hyvin henkilökohtaista millaisen kuvan loppujen lopuksi näytelmästä saa. Valokuvausta ei voi liiaksi suositella varsinkin huippunäytelmissä.


Savukosken näytelmän erikoisimmasta piirteestä Simo kertoo: "Huomaan oudon terävän pätkän jotain haloa vasemmalla puolella. Lowitz!!! Hyvänen aika! Saurit ovat niin heikot ettei niitä edes kohta erota ja tajuttoman selvä Lowitz hehkuttaa tuossa keskikirkkaana." Tämä on hiukan outoa mutta ei mahdotonta. Yleensä Lowitzit liittyvät kirkkaisiin sivuaurinkoihin ja harvemmin niitä on pyramidinäytelmien yhteydessä havaittu. Näytelmässä on vielä runsaasti muitakin pyramidihaloja sillä 24° parhelia, 18° rengas ja melko harvinaisena pidettävä 20° rengas on näkyvissä myös. Myös 35° renkaan ilmoittavat havaitsijat nähneen visuaalisesti.

Ilkka: "Kello on jo 12.05 kun näen jotain 35° päässä auringosta. Himmeä, mutta näkyi hyvin. Ei voi olla mahdollista! 35°r! Tätä halomuotoa ei ole Suomessa montaa kertaa nähty! Olenkohan minä yksi niistä, se selviää valokuvista.". 35° rengas on todellakin harvinainen ja se on jo erittäin harvinaista että sen näkee visuaalisesti, sillä yleensä 35° rengas on löydetty vasta kuvia tutkimalla. Varmoja visuaalihavaintoja ei liene Suomesta tätä ennen kuin yksi kun Marko Riikonen näki sen 6. toukokuuta 1993 Joensuun rajussa pyramidinäytelmässä. Näytelmän loppuvaiheista Simo turinoi: "Taivaalle jää pyramidihaloista "vain" 9° alempi parroidi (parhelia), 9° rengas, 9° sivuavat kaaret, 23° rengas ja parroidi (parhelia)... Saimme sitten illalla jonkinmoisen varmuuden siitä 35° renkaasta, sillä Tarmo oli nähnyt sen myös, meistä riippumatta. Sama oli myös tuon Lowitzin kohdalla. Valokuvia on paljon. Saa nähdä mitä niistä löytyy: verkkokalvolleni on ilmeisesti palanut kiinni kuva tuosta tajuttomasta 9° alemmasta parroidista, kun se näkyy silmissäni vieläkin tätä kirjoittaessa (21.4. klo 23.00).". Simo, se uskotaan! Ilkan mukaan näytelmä "luhistui" noin 12.20 kun taivaalle puski alapilveä.


Tarmo Palojärven piirros näytelmästä klo 12.10. Kuten Tarmo piirroksessa ilmoittaa, ei 35° ja 46° rengas ole mittakaavan mukaisilla etäisyyksillä.
21.4. T. PAlojärvi
Simo Aikioniemen piirros näytelmästä klo 12.12.
21.4. S. Aikioniemi
Ilkka Heleniuksen piirros näytelmästä klo 12.16.
21.4. I. Helenius
 

Mustat lasit eivät valitettavasti ole päässyt tarkistamaan näytelmän kuvia joten monia seikkoja on epäselvänä. Oliko esimerkiksi 24° sivuavat mukana näytelmässä sillä Palojärvi ja Helenius on piirtänyt 23° parhelian lähistölle selvät 24° renkaan. 24° sivuavat kuitenkin sattuvat sijaitsemaan juuri sillä alueella. Yleensä 24° rengas näkyy 24° parhelioiden läheisyydessä parhaiten. Toinen iso kysymysmerkki on tuo Lowitzin kaari.

Joka tapauksessa useimmat halohavaitsijat varmasti haaveilevat siitä että tällainen näytelmä sattuisi omalle kohdalle...

simulaatio

Simulaatio parhelioista ja sivuavista kaarista auringon (A) korkeudella 33°, tämä vastaa Savukosken näytelmää. Sivuavien puolella on tavanomaisista haloista 22° sivuavat (22YSK ja 22ASK) sekä heikko horisonttirengas. 22° rengasta mallataan valkealla ympyrällä.
Parheliat:
1) 9° ylempi ja alempi parhelia.
2) 18° parhelia.
3) 20° alempi parhelia.
4) 23° ylempi parhelia (huomaa 23° rengas heti sen alla).
5) 24° alempi parhelia (myös ylempi on heikosti näkyvissä 23° parhelian alla).
6) 35° alempi parhelia.
Sivuavat kaaret:
1) 9° sivuava kaari. Usein vain kirkastuma 9° renkaan sivulla. Mutta voi muodostaa renkaankin korkealla auringolla.
3) 20° sivuava kaari jota ei ole koskaan havaittu. Jäänee helposti 18° parhelian taakse piiloon.
5) 24° ylemmät ja alemmat sivuavat kaaret. Nämä jäävät myös 22° hehkun takana usein piiloon.
6) Heikko 35° alempi sivuava kaari. Huomaa kuinka petollinen sen sijainti on verrattuna 35° parheliaan.

RSS Taivaanvahti