Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Ilmakehän optiset ilmiöt

2.2.2004 Jarmo Moilanen
Uusi vuosi, uudet havainnot...

Tulihan se talvi ja kunnon pakkasetkin. Pakkasten myötä myös muutama jääsumunäytelmäkin on näkynyt jo tammikuun 2004 alussa. Toivottavasti tästä keväästä tulee halojen suhteen pitkä aikaan hyvä, jotta mahdollisimman moni pääsisi kunnon halonäytelmien makuun. Optimistiset voivat varata filmiä pakkaseen tai ostaa parempi digikamera suurella muistimäärillä.

The 8th International Meeting on Meteorological Optics

Kesäkuussa järjestetään jälleen perinteinen valoilmiötutkijoiden kokous. Ensimmäistä kertaa tämä "Light and Color" -kokous järjestetään Yhdysvaltojen ulkopuolella, Saksassa 13.-17.6., Bad Honnef -nimisessä paikassa Reinin varrella lähellä Bonnia.

Kokoukseen on kutsuttu puhumaan alunperin ainakin allekirjoittanut ja Marko Riikonen. Vaiherikkaiden sähläyksien jälkeen näyttää siltä, että olemme molemmat lähdössä. Lisäksi ainakin Piikin Jari on sinne tulossa ja Marko Pekkola. Myös Pekka Parviaisen osallistumisesta kokoukseen on puhuttu. Kokouksen järjestelyistä vastaava Michael Vollmer haluaakin saada mukaan mahdollisimman monta suomalaista.

Saa nähdä kuinka käy. Tätä kirjoittaessani abstraktin tekoon on aikaa parisen viikkoa, mutta en vielä edes ole keksinyt mistä puheen pitäisin. Kaipa sitä jotain keksii.

44° sivuaurinko Yhdysvalloissa

Jaoston apuvetäjä Riikonen välitti halo-l -listallekin Les Cowleyn kautta saapuneen tiedon ilmeisestä 44° sivuauringon kuvasta Yhdysvalloista. En ole itse päässyt kuvaa näkemään, mutta Riikosen mukaan 46° renkaan sisäpuolella näkyy värillinen, pystyhkö sivuaurinko.

Havaitsija 11/03 12/03
Korhonen, Jarkko - 6
Luukkonen, Ismo 1 10
Mikkilä, Marko 4 9
Moilanen, Jarmo 3 2
Penttinen, Martti 2 4
Sälevä, Olli 2 2
= 12 33

Vanhoja havaintoja

Halikossa pidetyn jaostokokouksen isäntä, Jarkko Korhonen, muisti jaostoakin pitkästä aikaa ja postitti kertarysäyksellä koko vuoden havainnot. Katsotaanpa... Tammikuussa viisi, helmikuussa yksi, maaliskuussa seitsemän, huhtikuussa kuusi, toukokuussa neljä, kesäkuussa seitsemän, elokuussa kaksi, syyskuussa kolme ja lokakuussa yksi havainto.

Kovin merkittäviä näytelmiä ei Jarkon saaliissa ollut, mutta otetaan malliksi yksi parhaista eli Kouvolassa 16.3. 2003 näkynyt näytelmä, jossa pitkä 46° ylläsivuava kaari zeniitinympäristön kaaren kera (Fig. 1). Piirroksessa on tuo 46° ylläsivuava piirretty sen verran pitkäksi, että mukana voisi olettaa olleen myös 46° rengasta.

 

Fig. 1: 16 May 2003 in Kouvola. A nice display with circumzenithal arc. Observed by Jarkko Korhonen.

Marraskuu 2003

21.11. 2003
Olli Sälevällä Rovaniemen maalaiskunnassa varsin tavanomainen näytelmä (Fig. 2). Hiukan epätavallisempi piirre havainnossa oli vain auringon alapuolella näkynyt auringonpilari, jota säesti sivuauringot.

 

Fig. 2: 21 Nov 2003 in Rovaniemen maalaiskunta. A display with parhelia and sun pillar. Observed by Olli Sälevä.

22.11. 2003
Martti Penttisellä Virroilla jakson halojen suhteen runsain päivä. Talveen hyvin sopien, saaliiksi jäi 22° rengas, auringonpilari ja 22° ylläsivuava kaari. Martin saalis oli muutenkin suhteellisen tyypillinen talvikauden saalis eli kourallinen havaintoja parissa kuukaudessa.

Joulukuu 2003

13.12. 2003
Turussa Luukkosen Ismon paras päivä tällä jaksolla (Fig. 3). Näytelmässä mukana neljä yleisintä muotoa eli 22° rengas, sivuauringot, 22° ylläsivuava ja auringonpilari. Muuten Ismolla on ollut ihan kiitettävästi havaintoja joulukuulta, mutta marraskuu jäi yhteen sivuaurinkoon.

 

Fig. 3: 13 Dec 2003 in Turku. A halo display observed by Ismo Luukkonen.

15.-16.12. 2003
Mikkilän Markolla ihan kiva kuun halonäytelmä Nivalassa, josta Marko otti kuviakin (Fig. 4). Näytelmässä oli 22° renkaan lisäksi sivukuu ja 22° ylläsivuava kaari. Muodot näkyvät hyvin myös kuvissa.

Fig. 4: 15.-16. Dec 2003 in Nivala. A photo of lunar display. 22° upper tangent arc and parselene are visible. Photographed by Marko Mikkilä.

22.12. 2003
Allekirjoittaneella Vaalassa ihan kiva pikkunäytelmä. 22° rengas, auringonpilari ja 22° ylläsivuava kaari piipahtivat taivaalla. Muuten jakso jäi havaintojen puolesta hyvin vähiin, mikä ei talviaikaan ole kovinkaan suuri ihme.

Jarkko Korhosella Turussa ihan tavanomainen näytelmä, jossa 22° rengasta koristi V-muotoinen 22° ylläsivuava kaari (Fig. 5). Jarkon joulukuun halosaalis oli ihan kelpo, mukana mm. kaksi täyttä kuun 22° rengasta.

 

Fig. 5: 22 Dec 2003 in Turku. A display observed by Jarkko Korhonen.

Ismon tilasto vuodelta 2003

Ismo toteaa saatekirjeessään viime vuodesta: "Ihan mukavalta näyttää näin jälkikäteen. harvinaisten puute ja marraskuun surkeus hieman latistavat, mutta kyllähän tässä vuoden aikana kaikenlaista ehti nähdäkin. Hyvä vuosi ja seuraava parempi!" Yhdymme kaikki tietysti alkaneen vuoden toivotuksiin, mutta katsotaan mitä Ismon tilastot sanovat viime vuodesta.

Auringon haloja Ismo näki 150:nä päivänä ja kuun haloja 16:na yönä. Yhteensä tämä tekee siis 166 havaintoa. Lukumäärä on aika hyvä ja Ismo voi kyllä olla tyytyväinen määrään.

Yleisin halo Ismolla on ollut 22° rengas. Sivuauringot kirivät kyllä lähelle, sillä auringolla Ismo näki molempia 94:nä päivänä, mutta 22° rengas näkyi niiden lisäksi 13 kertaa kuulla, kun sivuauringot tyytyivät vain kahteen esiintymiseen. Loppujen lopuksi 22° rengas näkyi 107 kertaa ja sivuauringot 96 kertaa.

22° sivuavat jäivät jo selvästi jälkeen kovasta kaksikosta: 42 kertaa, joista vain kaksi kuulla. Neljänneksi yleisin muoto Ismolla oli auringonpilari 35 esiintymää. Zeniitinympäristön kaari ylsi seuraavaksi 23 kerralla.

Muut halomuodot eivät ilahduttaneet Ismoa edes kymmentä kertaa. 46° ylläsivuava kaari päihitti 7 havainnolla 46° renkaan, jonka Ismo on raportoinut 5 kertaa. Luettelematta onkin sitten vain yhden kerran näkyneet horisonttirengas, Parryn kaari ja 23° ylempi parhelia.

Halomuoto Auringolla Kuulla Yhteensä
22° rengas
94 13 107
Sivuaurinko 94 2 96
22° sivuavat kaaret
40 2 42
Auringonpilari 31 4 35
Zeniitinympäristön kaari 23 0 23

46° ylläsivuava kaari

7 0 7
46° rengas
5 0 5
Horisonttirengas 1 0 1
Parryn kaari 1 0 1
23° ylempi parhelia
1 0 1

Näissä luvuissa on mukana yksi 22° rengas kuulla ja yksi sivuaurinkohavainto, jonka Ismo on tehnyt Ruotsissa, mutta osaatte vähentää ne varmaan itsekin luvuista.

Ismo lähetti myös kaksi kaaviota, joissa on yleisimpien halomuotojen määrä kuukausittain ajanjaksolla 1985-2003. Toisessa kaaviossa näkyy halomuotojen lukumäärät kuukausittain (Fig. 6). Siitä näkyy aika hyvin tyypillinen kuvio eli vähän haloja talvella, piikki keväässä ja sitten laskua talvea kohti. Tällainen 18 vuoden otanta antaa aika edustavan kuvan halojen esiintymisestä, varsinkin kun kyseessä on jatkuvasti aktiivisesti havainnut havaitsija.

Fig. 6: A statistic of number of halo forms observed in month (tam = Jan, jou = Dec) during 1985 - 2003 by Ismo Luukkonen. Halos are from up: 22° halo, parhelia, 22° tangent arcs, sun pillar and circumzenithal arc.

Ismon toisessa kaaviossa on halomuotojen osuus havaintopäivistä ja öistä (Fig. 7). Siitä löytyy ihan mielenkiintoisia piirteitä. Auringonpilarin osuus on suurin talvella joulu- ja tammikuussa. Sivuaurinkojen osuus kasvaa syys- ja lokakuun ajaksi, kun taas 22° sivuavien kaarien osuus kasvaa huhti- ja toukokuun ajaksi.

Fig. 7: A statistic which show how many (%) of halo observations has certain halo forms. Halos are same as in Fig. 6. Note changes in 22° tangent arc in April - May, in sun pillar in December - January and in parhelia in September. Statistics by Ismo Luukkonen.

Kiitos Ismolle valmiiksi kootusta tilastosta. Koetan jossain välissä laskea kaikkien halojaostoon tulleiden havaintojen määrän viime vuodelta.

Eipä unohdeta kuuta

On totta, että halot kuulla ovat harvinaisempia ja ennen kaikkea himmeämpi kuin auringolla. Mutta jos havaitsijalla on tarpeeksi pimeä paikka tehdä havaintoja kuun haloista, kannattaa niitä seurata varsinkin näin sydäntalvella. Valosaasteeton paikka on etu, mutta voi niitä kaupunkioloissakin havaita.

Yksi syy havaita kuun haloja on siinä, että aurinko on taivaalla talvella niin kovin lyhyen ajan ja aina hyvin matalalla. Tämä on toisinaan haloja ajatellen huono homma. Sitä vastoin kuu voi loistaa talvellakin hyvin korkealla taivaalla ja siten kuulla näkyvät näytelmät voivat olla monipuolisempia kuin talviset matalan auringon näytelmät.

Eikä sovi unohtaa sitäkään, että aikavalotuksella kuvattu kuun halonäytelmä voi joskus yllättää iloisesti. Pitkä valotusaika, jota kuun haloihin yleensä tarvitaan, tasaa pilvien epätasaisuudet ja selventää haloja.

Pukkaako juttua?

Allekirjoittaneella on vielä ainakin kesäkuuhun asti sen verran tiukka aikataulu, että ei tälle Ursa Minorin kirjoittamiselle tahdo löytyä aikaa (siksi tämäkin numero on ennätyslyhyt). Joten otan mielelläni vastaan muiden kirjoittamia juttuja. Jutut voivat olla ihan millaisia vain, kunhan ne jotenkin liittyvät haloihin.

Viime vuoden havainnot

Jos jollakulla on vielä viime vuoden 2003 havaintoja pöytälaatikossa, niin lähettäkää ne helmikuun loppuun mennessä. Seuraavan, numero 2/2004, Ursa Minorin deadline on 15.3. ja toivonkin tämä jakson eli tammi- ja helmikuun havainnot 10.3. mennessä postiin.

Ursa Minorin sisäkannessa on taulukko Ursa Minorin deadline-ajat, joista voi katsoa milloin kannattaa lähettää materiaalia jaostoon.

Jarmo Moilanen


English summary

Hi fellows!

This winter has been very poor with halos. Almost nothing good have been seen. However, January has already gives us some nice displays, but more about them in next issue.

There will be a meeting in Germany this June, so probably we will meet there...

 

RSS Zeniitti

RSS Taivaanvahti

RSS Avaruus.fi-foorumi