Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Ilmakehän optiset ilmiöt
Haloatlaksen taustaa ja terminologiaa
Mikä on Haloatlas?
Atlas merkitsee kartastoa. Sellainen Haloatlaskin on, halokartasto.
Niin kauan kuin on ollut käytössä halosimulaatio-ohjelmia, on kytenyt ajatus simulaatioin esitetystä Halo atlaksesta. Halo atlas on simulaatiosarjoina esitetty yleisatlas, jossa näkyy mahdollisimman kattavasti halojen käyttäytyminen eri Auringon korkeuksilla tai erilaisissa liiketiloissa.
Halo atlaksessa pyritään esittelemään jokainen tunnettu halomuoto simulaatioiden avulla.
Simulaatiosarjoja esittelevä atlas esittelee eri haloseurueet erikseen ja yhdessä. Osa simulaatiosarjoista on jaettu haloseurueiden mukaisiin ryhmiin.
Atlaksessa on otettu tiettyjä vapauksia. Atlas ei voi koskaan olla täydellinen, sillä taivaalla olevat halot eivät ole täydellisiä tai ideaalisia ja kaikkia luonnon suomia mahdollisuuksia ei yksinkertaisesti ole mahdollista huomioida.
Huom! Atlaksessa puhutaan yksinomaan Auringon korkeuksista, vaikka samat simulaatiot pätevät toki Kuun haloihin aivan samalla lailla. Keinovalohaloissa eli ns. lähihaloissa simulaatiot eivät päde. Niidenkin mukaan ottoa harkitaan, jos saamme käyttöön toimivan keinovalosimulaattorin.
Halosimulaatioista
Tämä halo atlas on toteutettu tietokoneella tehdyistä halosimulaatioista. Simulaatio-ohjelmana on ollut Mika Sillanpään kirjoittamat halosimulaatio-ohjelmat halos, ic ja triang. Simulaatioita on käsitelty ja toteutettu käyttäen Jarmo Moilasen kirjoittamaa exehalos-käyttöliittymää ja sen sisältämiä analysointityökaluja mainituille simulaatio-ohjelmille.
Terminologiaa
| Termi | Selitys |
|---|---|
| säteitä | Montako sädettä simulaatioon on laskettu |
| simulaation kuvakulma | Montako astetta simulaatio kattaa taivaalta. Kuvakulma 180° tarkoittaa, että simulaation kattaa 180° taivasta pystysuunnassa. |
| simulaation keskipiste | Missä kohta taivaasta on simulaation keskellä. Zeniitti kertoo, että simulaation zeniitti on simulaation keskellä. Aurinko tarkoittaa, että simulaatioissa keskipisteenä on Aurinko. Horisontin alapuolisissa simulaatioissa keskipiste voi olla nadiiri. |
| alt | Keskipisteen altitudi eli korkeus horisontista. 0° = horisontti ja negatiiviset arvot ovat horisontin alapuolella. |
| atz | Keskipisteen atzimuutti. Atz = 0° tarkoittaa Auringon suuntaa ja 180° tarkoittaa Auringon vastapuolta. |
| rajoituksia valoreiteissä | Eräissä simulaatioissa on saatettu rajoittaa tietyntyyppisiä säteitä tai simulaatioista on suodatettu näkyviin tietyt valoreitit. |
| populaatio | Populaatio tarkoittaa erillistä jääkideryhmää, jota on simulaatiossa käytetty. Yhdessä simulaatiossa voi olla joko yksi populaatio tai useampia. |
| c/a | Akselisuhde eli kiteen c-akselin pituuden eli pääakselin pituuden suhde kiteen a-akselin pituuteen. Pyramidipäissä vastaava arvo on ns. pyramidin "typistysaste", jolloin 1 = täysi pyramidi ja 0 = ei pyramidia. |
| suunta | Suunnalla ymmärretään pää- eli c-akselin suuntaa. C-akseli on kiteen päätytahkoihin nähden kohtisuorassa. Käytännössä kyse on c-akselin kallistuskulmasta pystysuoraan nähden. Pystysuorassa olevan c-akselin suunta on 0° ja vaakasuunnassa olevan c-akselin suunta on 90°. |
| tiltti | Tiltillä ymmärretään kiteen pää- eli c-akselin kallistuskulman vaihteluita pääakselin keskimääräiseen suuntaan nähden. |
| rotaatio | Rotaatio on kiteen a-akselien kiertoliike c-akselin ympäri. |
-
Siitepölykehä III 29.5.2026 klo 22.22; Nokia; Aki Karjalainen -
Siitepölykehä IV 29.5.2026 klo 20.47-21.01; Nousiainen; Mikko Peussa -
Useita halomuotoja II 29.5.2026 klo 20.00; Rovaniemi; Tero Niiranen -
Yksi halomuoto I 29.5.2026 klo 19.32; Lohja; Paula Mattila
-
Siitepölykehä IV 29.5.2026 klo 18.16; Kurikka; Marko Myllyniemi -
Siitepölykehä III 29.5.2026 klo 16.45-20.35; Turku; Terhi Virjonen -
Siitepölykehä II 29.5.2026 klo 14.24; Kurikka, Jurva; Timo Nevala -
Siitepölykehä IV 29.5.2026 klo 10.50; Lohja; Paula Mattila -
Siitepölykehä II 29.5.2026 klo 6.45; Kangasala; Jukka Oravasaari -
Siitepölykehä III 28.5.2026 klo 13.50-13.55; Kaarina; Matti Helin
-
Siitepölykehä II 28.5.2026 klo 11.22; Kangasala; Jukka Oravasaari -
Useita halomuotoja II 28.5.2026 klo 6.52; Kangasala; Jukka Oravasaari -
Yksi halomuoto I 27.5.2026 klo 21.43; Nousiainen; Mikko Peussa -
Yksi halomuoto I 27.5.2026 klo 20.28; Turku; Paula Mattila -
Useita halomuotoja II 27.5.2026 klo 18.41-20.10; Seinäjoki; Marko Myllyniemi
