Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Ilmakehän optiset ilmiöt
Haloatlaksen taustaa ja terminologiaa
Mikä on Haloatlas?
Atlas merkitsee kartastoa. Sellainen Haloatlaskin on, halokartasto.
Niin kauan kuin on ollut käytössä halosimulaatio-ohjelmia, on kytenyt ajatus simulaatioin esitetystä Halo atlaksesta. Halo atlas on simulaatiosarjoina esitetty yleisatlas, jossa näkyy mahdollisimman kattavasti halojen käyttäytyminen eri Auringon korkeuksilla tai erilaisissa liiketiloissa.
Halo atlaksessa pyritään esittelemään jokainen tunnettu halomuoto simulaatioiden avulla.
Simulaatiosarjoja esittelevä atlas esittelee eri haloseurueet erikseen ja yhdessä. Osa simulaatiosarjoista on jaettu haloseurueiden mukaisiin ryhmiin.
Atlaksessa on otettu tiettyjä vapauksia. Atlas ei voi koskaan olla täydellinen, sillä taivaalla olevat halot eivät ole täydellisiä tai ideaalisia ja kaikkia luonnon suomia mahdollisuuksia ei yksinkertaisesti ole mahdollista huomioida.
Huom! Atlaksessa puhutaan yksinomaan Auringon korkeuksista, vaikka samat simulaatiot pätevät toki Kuun haloihin aivan samalla lailla. Keinovalohaloissa eli ns. lähihaloissa simulaatiot eivät päde. Niidenkin mukaan ottoa harkitaan, jos saamme käyttöön toimivan keinovalosimulaattorin.
Halosimulaatioista
Tämä halo atlas on toteutettu tietokoneella tehdyistä halosimulaatioista. Simulaatio-ohjelmana on ollut Mika Sillanpään kirjoittamat halosimulaatio-ohjelmat halos, ic ja triang. Simulaatioita on käsitelty ja toteutettu käyttäen Jarmo Moilasen kirjoittamaa exehalos-käyttöliittymää ja sen sisältämiä analysointityökaluja mainituille simulaatio-ohjelmille.
Terminologiaa
| Termi | Selitys |
|---|---|
| säteitä | Montako sädettä simulaatioon on laskettu |
| simulaation kuvakulma | Montako astetta simulaatio kattaa taivaalta. Kuvakulma 180° tarkoittaa, että simulaation kattaa 180° taivasta pystysuunnassa. |
| simulaation keskipiste | Missä kohta taivaasta on simulaation keskellä. Zeniitti kertoo, että simulaation zeniitti on simulaation keskellä. Aurinko tarkoittaa, että simulaatioissa keskipisteenä on Aurinko. Horisontin alapuolisissa simulaatioissa keskipiste voi olla nadiiri. |
| alt | Keskipisteen altitudi eli korkeus horisontista. 0° = horisontti ja negatiiviset arvot ovat horisontin alapuolella. |
| atz | Keskipisteen atzimuutti. Atz = 0° tarkoittaa Auringon suuntaa ja 180° tarkoittaa Auringon vastapuolta. |
| rajoituksia valoreiteissä | Eräissä simulaatioissa on saatettu rajoittaa tietyntyyppisiä säteitä tai simulaatioista on suodatettu näkyviin tietyt valoreitit. |
| populaatio | Populaatio tarkoittaa erillistä jääkideryhmää, jota on simulaatiossa käytetty. Yhdessä simulaatiossa voi olla joko yksi populaatio tai useampia. |
| c/a | Akselisuhde eli kiteen c-akselin pituuden eli pääakselin pituuden suhde kiteen a-akselin pituuteen. Pyramidipäissä vastaava arvo on ns. pyramidin "typistysaste", jolloin 1 = täysi pyramidi ja 0 = ei pyramidia. |
| suunta | Suunnalla ymmärretään pää- eli c-akselin suuntaa. C-akseli on kiteen päätytahkoihin nähden kohtisuorassa. Käytännössä kyse on c-akselin kallistuskulmasta pystysuoraan nähden. Pystysuorassa olevan c-akselin suunta on 0° ja vaakasuunnassa olevan c-akselin suunta on 90°. |
| tiltti | Tiltillä ymmärretään kiteen pää- eli c-akselin kallistuskulman vaihteluita pääakselin keskimääräiseen suuntaan nähden. |
| rotaatio | Rotaatio on kiteen a-akselien kiertoliike c-akselin ympäri. |
-
Yksi halomuoto I 17.2.2026 klo 17.27; Turku; Paula Mattila -
Maan varjo IV 15.2.2026 klo 17.14; Seinäjoki; Marko Myllyniemi -
Väripilviä III 15.2.2026 klo 11.20; Raahe; Jarkko Alatalo
-
Maan varjo IV 14.2.2026 klo 17.25; Seinäjoki; Marko Myllyniemi -
Vihreä reuna IV 14.2.2026 klo 17.05; Vaasa; Timo Alanko
-
Useita halomuotoja II 14.2.2026 klo 12.18; Sotkamo; Anonyymi -
Yksi halomuoto I 14.2.2026 klo 10.04; Äänekoski; Paula Häyrinen -
Useita halomuotoja II 14.2.2026 klo 9.30; Tampere; Jukka Oravasaari -
Kangastus IV 14.2.2026 klo 8.45-10.00; Juva; Petri Martikainen -
Kangastus 14.2.2026 klo 8.08; Valkeakoski; Markku Ruonala -
Keinovalopilareita 13.2.2026 klo 23.20-23.30; Lappeenranta; Raija Aura -
Keinovalopilareita II 13.2.2026 klo 21.34-22.09; Simo; Joni Alavesa -
Maan varjo IV 13.2.2026 klo 17.17; Tuusula; Kari Hassinen -
Kehä 13.2.2026 klo 16.55; Valkeakoski; Markku Ruonala -
Useita halomuotoja II 13.2.2026 klo 12.45; Keitele; Tuija Liunala
