Kirjaudu tai rekisteröidy

Helios-aurinkokelloveistos

© Otto Laosmaa / Tähdet ja avaruus

Ursan tornin yhteydessä Kaivopuistossa on kuvataiteilija, professori Lauri Anttilan suunnittelema Helios-aurinkokelloveistos. Ursan tilaama veistos luovutettiin Helsingin kaupungille kesäkuussa 2010.

Helios muodostuu kahdesta kivielementistä sekä peilistä, joka on kiinnitetty tähtitornin seinään. Teos on itse asiassa kaksiosainen aurinkokello. Pienemmässä kivielementissä on kaksi metallista rengasta, joista heijastuva auringonvalo kertoo kellonajan. Suurempi kivielementti kuvaa Auringon spektriä ja toimii samalla eräänlaisena meridiaanikellona: kun peilistä heijastuva Auringon kuva lipuu yli kivipaaden keskilinjan, päivä on puolessa. Aurinko heittää valon eri kohtaan paatta vuodenajasta riippuen. Näin kivielementti palvelee vieläpä karkeana kalenterina.

Anttila haki innoituksensa tähtitieteen ja Helsingin historiasta. Ursan tähtitornin edessä sijaitsi 1800-luvun puolivälissä Krimin sodan aikaan puolustuksen tykkiasema. Auringon spektri Helioksen toisessa kivielementissä puolestaan heijastelee spektrosopian valtavaa merkitystä tähtitieteen tutkimukselle.

Helioksen idean inspiroi 1600-luvulla elänyt jesuiitta Athanasius Kircher. Eräässä Kircherin kirjassa on kuva talon seinään kiinnitetystä peilistä. Sen eteen maahan on piirretty Auringon korkeuskulmaa mittaavat asteikot.

Tähtitornin seinään sijoitettu peili muodostuu kolmesta sisäkkäisestä osasta. Uloimmainen peilikehä heijastaa Auringosta tulevan valon alas spektriviivapaadelle. Peilielementin keskustassa on hyvin pieni peili, joka toimii camera obscura -periaatteen mukaisesti ja heittää paadelle Auringon kuvan. Peilien välissä on heijastamaton alue, jotta sisempi kuva saadaan näkyviin.

Spektriviivallinen kivielementti on jakautunut vaaleampaan ja tummempaan puoliskoon, joiden rajapintaan osuva auringonvalo kertoo puolipäivästä. Valopiste osuu eri kohtaan paatta, eri etäisyydelle tähtitornista riippuen Auringon korkeudesta, joka vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Kivipaasiin on merkitty viivoja, jotka kuvaavat Auringon spektriä. Tummalle kivelle on maalattu värillisiä emissioviivoja, jotka voidaan havaita laboratoriossa tutkimalla yksittäisten alkuaineitten hehkua. Vaalealle kivelle on merkitty tummia imeytymisviivoja, joita on havaittu Auringon spektrissä. Tulokset yhdistämällä saatettiin ensi kertaa päätellä, mitä kemiallisia aineita Auringossa on.

Pienessä kivielementissä on aurinkokello, joka toimii myös muulloin kuin puolenpäivän aikaan. Kello muodostuu kahdesta sisäkkäisestä metallirenkaasta. Ne muodostavat neljän kimmeltävän pisteen suoran, joka osoittaa Aurinkoon. Kun asettuu itse pisterivin jatkoksi, Aurinko on suoraan edessä. Tällöin kellonajan voi tarkistaa kellon kehältä ja taulukosta kellon vieressä.

Auringon valo heijastuu tornin seinässä olevasta peilistä alas kivipaadelle. Tummaan ja vaaleaan kiveen on merkitty Auringon spektriviivat. © Otto Laosmaa / Tähdet ja avaruus
Peilielementti koostuu kahdesta peilistä ja niitten välisestä heijastamattomasta osasta. Ulompi peili heijastaa Auringon valoa läikäksi kivipaadelle. Sisempi peili on niin pieni, että se kykenee heijastamaan kivipaadelle Auringon kuvan camera obscura -periaatteen mukaisesti. © Otto Laosmaa / Tähdet ja avaruus
Pienemmässä kivielementissä kellonajan voi tarkistaa aurinkokellon kehältä ja taulukosta kellon vieressä. © Otto Laosmaa / Tähdet ja avaruus

Otsakkeen kuvat: Nasa, ESA, N. Smith (Kalifornian yliopisto, Berkeley), ja The Hubble Heritage Team (STScI/AURA)