Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Ilmakehän optiset ilmiöt

5/2003

19.10.2003 Jarmo Moilanen
Halot liiterissä

Allekirjoittaneen halot tuntui tänä kesänä rajoittuvan esiintymisen suhteen lähinnä puuliiterin suunnalle. Taivaalla niitä ei kovin paljon tullut nähtyä. No, jotain sentään näkyi.

Syksy on jo alkanut ja syksy yleensä tuo jonkun hyvän näytelmän ennen keskitalven pimeitä kelejä. Niin kävi tänä vuonnakin, ainakin uutiset 5.9. päivän näytelmästä sellaista kertovat ainakin Nivalan suunnalta, mutta palataan siihen näytelmään ensi numerossa. Koetan nyt kuitenkin saada tämä numero jotenkin kasaan ennen sitä.

Ruotsalainen halopaperi

Lundin yliopiston Lars Gislén on työstänyt haloartikkelin nimeltään "A Simulation Procedure for Divergent-Light Halos". Varsin matemaattinen ja simulaatiokeskeinen paperi käsittelee keinovalohalojen simulointia ja on erittäin tervetullut.

Juttua voisi tietysti käsitellä enemmänkin, mutta koska sekä minä että Riikosen Marko mainitaan Acknowledgements-kappaleessa, olemme hiukan jäävejä arvioimaan tuotosta. No, ei nyt sentään, täytyy vain ensin yrittää ymmärtää jutun matematiikka, jotta osaa sanoa tuosta jotain järkevää.

On erittäin tärkeää, että keinovalohalojen simuloinnin ongelmaan ollaan etsimässä ratkaisua. Simulaatioteknisesti lähihalot ovat ongelmallisia, koska niiden simulointi on paljon hitaampaa. Tavalliseen Monte Carlo -menetelmään perustuvalla simulaatio-ohjelmalla yksinkertaisenkin keinovalonäytelmän simulointi vie tolkuttoman pitkän ajan. Juuri tähän ongelmaan Larsin paperi tarjoaa ratkaisua.

Odotakaamme käytännön hedelmiä tästä tutkimuksesta eli keinovalohalojen sisällyttämistä simulaatio-ohjelmiin. Niitä odotellessa, jaosto voisi yrittää hankkia lisää kuvamateriaalia keinovalohaloista. Toivottavasti saamme ankaran ja jääkidetäytteisen talven.

[Huomautus: Gislénin julkaistu artikkeli ei ollut tämä, josta tässä puhutaan. Sivuauringon numerossa 6/2003 käsitellään oikea paperi.]

Suomalainen nettiopas

Jaoston apuvetäjä eli Marko on työstänyt halo-opasta verkkoon. Vaikuttaa hyvältä, mutta työtä on vielä paljon. Palaan aiheeseen myöhemmin. Markolla tosin alkoi opiskelut Helsingin yliopiston biologianlaitoksella, joten nähtäväksi jää nettioppaan toteutumisaikataulu.

Havainnot kesällä 2003

Tässäpä havaintoja. Koostan tämän katsauksen vaihteen vuoksi vähän toisella tavalla eli esittelen havainnot kronologisesti enkä havaitsijakohtaisesti.

Havaitsija 6/03 7/03 8/03
Eresmaa, Reima 1 7 6
Luukkonen, Ismo 20 19 18
Mikkilä, Marko 15 15 13
Moilanen, Jarmo 5 3 4
Ojanperä, Juha 8 4 -
Penttinen, Martti 15 9 9
Sälevä, Olli 4 3 3
= 68 60 53

Lukujen perusteella kesä on ollut ihan kohtalainen. Allekirjoittaneen tarkkaavaisuus ei ollut kovin kaksinen, mutta ne, jotka ovat olleet tarkkaavaisia halojen suhteen, ovat nähneetkin niitä ihan kivasti.

Parhaimpia havaintoja jaksolta ovat Luukkosen Ismon 18.8. 2003 Turussa näkynyt Parryn kaari ja Eresmaan Reiman 22.6. 2003 Joensuussa näkemä ellipsi.

Ismo kommentoi kesää lähettämänsä tilaston ohessa: "Kuten näkyy, kesä oli ihan kohtalaisen runsas. Ei se nyt toki ihan riemun merkeissä mennyt. Varsinkin heinäkuu oli aika puuduttavaa iltasivuaurinkojen napsimista. Vasta loppukuusta tuli edes kohtalaista katsottavaa."

 

Halomuoto Kesäkuu Heinäkuu Elokuu
Havaintoja 20
19
18
22° rengas
16 8
10
Sivuaurinko 9
14
10
22° sivuavat kaaret
4
2
6
Auringonpilari 1
3
4
Zeniitinympäristön kaari 3
1
2
46° rengas
1
-
-
46° sivuavat kaaret
1
-
1
46° ylläsivuava kaari
1
-
1
Parryn kaari -
-
1
23° ylempi parhelia
1
-
-
Näytelmät 20
19
18
Muodot 37
28
35
Muotoa/näytelmä 1,85
1,47
1,94
Eri muotoja 8
5
7

Kesäkuu 2003

1.6.
Luukkosen Ismolla kesä alkoi Turussa zeniitinympäristön kaaren ja 46° ylläsivuavan komistamalla näytelmällä (Fig. 1).

 

Fig. 1: 1 June 2003 in Turku. A nice halo display observed by Ismo Luukkonen. Halos are 22° halo, parhelia, 22° upper tangent arc, supralateral arc and circumzenithal arc.

2.6.
Martti Penttinen havaitsee Virroilla ihan hyvää näytelmää. Zeniitinympäristön kaari, 46° rengas ja horisonttirengas koristavat Martin havaintoa (Fig. 2). Piirroksen hyvästä 22° ylläsivuavasta voisi päätellä, että 46° rengas luultavasti sisälsi sekä renkaan, että 46° ylläsivuavaa.

Fig. 2: 2 June 2003 in Virrat. A nice complex halo display observed by Martti Penttinen. There is also parhelic circle and 46° halo. Probably there is also supralateral arc, but because problematic sun elevation it can not be seen separately from the 46° halo.

3.6.
Horisonttirenkaan pätkä auringon vastapuolella Mikkilän Markon havainnossa Nivalassa (Fig. 3). Ismolla Turussa orpo zeniitinympäristön kaari.

Fig. 3: 3 June 2003 in Nivala. A strange display which has only 22° halo and a segment of parhelic circle. There was similar display only couple of weeks later (16 June). Observation by Marko Mikkilä.

5.6.
Turussa Ismolla 46° rengas.

11.6.
Ismolla zeniitinympäristön kaari Turussa.

14.6.
Mikkilä on merkinnyt merkinnyt Nivalassa havaitsemansa zeniitinympäristön kaaren ja 46° renkaan kysymysmerkeillä. "46 tai zyk oli ilmestynyt taivaalle, mutta en osaa sanoa kumpi se oli. Peilinkin avulla erottui vain spektrin värejä, muodosta ei saanut selvää." Myöhemmin taivaalla vieraillut sivuaurinko ja havaitun halopätkä "spektrin värit" viittaavat vahvasti zeniitinympäristön kaareen.

16.6.
Horisonttirengas Nivalassa Mikkilällä jo toisen kerran kesäkuussa. Näytelmä on muutenkin toisinto 3.6. näkyneestä.

22.6.
Eresmaan Reima havaitsee ellipsihalon Joensuun taivaalla (Fig. 4). "Lenticularisten seassa näkyin n. 15 minuutin ajan pienehkö valkea keskikirkas ellipsihalo. Ei näkynyt kokonaisena, vaan oli koko ajan joko osaksi pilven takana tai muuten vain vajaa. Ei kuvia. katosi pilven liikkeen myötä selkeän taivaan vallatessa alaa."

 

Fig. 4: 22 June 2003 in Joensuu. An elliptical halo observed by Reima Eresmaa. Halo was visible only for about 15 minutes and it was never complete.

24.6.
Ismo seurailee haloja koko päivän ja iltapäivällä viideltä hän epäilee 23° ylempää parheliaa (Fig. 5). "Diffuusi, yksinäinen kaarenpätkä auringon yläpuolella, ei mitenkään kirkas tai runsaan värinen. Pehmeä ulkoasu erottaa sen aamun kakskakkosesta. Havaintovihkoon merkintä '23 YPH:n kaltainen' ja lomakkeelle vasta, kun luen sähköpostista Helsingissä näkyneestä 23 yPH:sta."

Fig. 5: 24 June 2003 in Turku. Three different observations from the same evening. The observation at 17.00 is probably a 23° upper parhelion. Observations by Ismo Luukkonen.

Riikosen Marko raportoi sähköpostilla suoraan halo-l -listalle Kirkkonummen 9° renkaasta (Fig. 6). Epäili myös mahdollista 24° rengasta: "14.30-14.45 näkyi 9 rengas ihan kohtuullisesti. 22 rengas yllättävän heikko. Mahdollisesti 24 rengas ulkopuolella." Hetkeä myöhemmin myös 23° ylempi parhelia.

Fig. 6: 24 June 2003 in Kirkkonummi. A 9° halo observed by Marko Riikonen. Later also 23° upper parhelion was observed by Marko.

Ruoskasen Jukka kertoi nähneensä 23° ylemmän parhelian Riihimäellä. Virroilla Martilla zeniitinympäristön kaari sivuaurinkojen hiukan myöhemmin. Juha Ojanperä havaitsee Ulvilassa 22° renkaan.

Heinäkuu 2003

4.7.
Mikkilällä Nivalassa zeniitinympäristön kaari.

5.7.
Martti havaitsee Virroilla zeniitinympäristön kaaren. Mikkilällä on parempi tuuri Alastarossa (Fig. 7). Hän havaitsee 22° renkaan seurana 9° rengasta. "Alastarolla kiihdytys kilpailun aikana tuli samalla taivasta kytättyä. 22:n rengas lähes täysi ja puolikas 9:n rengas. 22:n ylä-osassa näkyi kirkastuma, mutta en osaa sanoa oliko se 23ys vai normaali yläsivuava." Piirros ei asiaa valaise juuri enempää, mutta kyseessä voisi hyvinkin olla 23° ylempi parhelia. Mikkilä näkee vielä myöhemmin samana iltana myös zeniitinympäristön kaaren.

 

Fig. 7: 5 July 2003 in Alastaro. A 9° halo and a 23° upper parhelion observed by Marko Mikkilä.

9.7.
Sälevän Ollin havainnoista malliksi mukaan Rovaniemen 22° rengas ja ylläsivuava kaari (Fig. 8).

Fig. 8: 9 July 2003 in Rovaniemi. An observation of 22° halo and 22° upper tangent arc by Olli Sälevä.

20.7.
Riikonen viestitteli 23° ylemmästä parheliasta, joka näkyi pari tuntia ilman merkkiäkään 22° allasivuavasta, joten tulkinta lienee aika varma.

22.7.
Eresmaalla Helsingissä ihan kiva näytelmä, jossa zeniitinympäristön kaari, 46° rengas ja horisonttirengasta. Hän epäili myös Lowitzeja. Samoin Helsingissä havainnut Riikonen kertoi ensin näkyneestä 23° ylemmästä parheliasta ja myöhemmin sivuaurinko sai seurakseen kaikki kolme Lowitzin komponenttia: " Sitten alkoi kirkastua toista sivuarinkoa ja klo 18.40-18.55 välisenä aikana näkyi kaikki kolme Lowitzin komponenttia. Alussa oli vain keskikomponentti, luultavasti sen takia koska sivuauringon tasossa oli 22° rengas. Sitten ilmestyi myös ylempi ja alempi kun 22° rengas sivuauringon tasosta hävisi pois. Pian tämän jälkeen keskikomponentti katosi ja loppuaika olikin sitten ylempää ja alempaa. Yläkomponentti jatkui suorana yhtyen ylempänä näkyvään 22° renkaan pätkään, jossa kohtaa oli tyypillinen 'taitos'."

23.7.
Riikonen raportoi jälleen 23° ylemmän parhelian Helsingin helteen keskeltä.

25.7.
Turussa Luukkosella pitkäkestoinen zeniitinympäristön kaari. Helsingissä Riikonen kertoi nähneensä 46° ylläsivuavan kaaren, mutta mitään sen tarkempaa raporttia havainnosta en ole saanut.

26.7.
Riikosella Helsingissä jälleen 23° ylempi parhelia.

Elokuu 2003

1.8.
Mikkilällä Nivalassa zeniitinympäristön kaari ja 46° rengas.

3.8.
Penttinen havaitsee yksinäisen zeniitinympäristön kaaren Virroilla.

4.8.
Yksinäinen zeniitinympäristön kaari allekirjoittaneella Vaalassa.

7.8.
Mikkilä havaitsee Sievissä hiukan parempaa näytelmää. Näytelmä parhaimpana muotona taivaalla vierailee Parryn kaari (Fig. 9). Myös zeniitinympäristön kaari ja 46° rengas ovat esillä. Hän epäilee myös 46° ylläsivuavaa kaarta ja tarkistukseen tulleista kuvista sen myöskin löytää, kuten myös Parryn. Kuvissa zeniitinympäristön kaari on hyvin voimakas. Halothan eivät tunnetusti aina hoksaa katsoa havaitsijaparan tilannetta ilmestyessään kuten ei nytkään: "Kuin sattumalta kaverini sattui juuri soittamaan, kävelin ulos koska hallissa on niin suuri melu, ettei siellä mitään kuule. Siinä samalla kuulumisia vaihtaessa vilkaisen taivaalle. Puhelu loppui siihen paikkaan. Taivaalla rellesti. Hillittömän kirkas 22ys ja emäselvä Parryn kaari. Myös kaikki muut halomuodot olivat erittäin värikkäitä ja kirkkaita." Kuvista päätellen Sievin näytelmässä muodot ovat esiintyneet pala siellä toinen täällä, mutta ei kaikkea kerralla -periaatteella, kuten niin usein kesäisillä näytelmillä on ikävä tapa.

 

Fig. 9: 7 Aug 2003 in Sievi. A display with a (suncave) Parry arc. Observed by Marko Mikkilä.

11.8. - 12.8.
Antti Parkkari lähetti kolme kuvaa Turussa kuvaamastaan kuun halonäytelmästä. Kuvissa on sivukuut, pilari ja 22° rengasta.

13.8.
Haloja vähän joka puolella maata. Täällä Vaalassa 22° renkaan ja sivuauringon seurassa zeniitinympäristön kaari. Myös Turussa Luukkosella ja Virroilla Penttisellä havainto zeniitinympäristön kaaresta.

18.8.
Luukkosella Turussa haloja pitkin päivää. Päivän kruunasi lopulta Parryn kaari (Fig. 10). "Päivä meni sisätöissä, mutta illemmalla siirryin ulos raaputtamaan maaleja tulevan työhuoneen vanhoista listoista. Samalla pidin silmällä taivaalla kulkevia hienoja cirrus-haituvia. 16.25 heikkoina pätkinä näyttäytynyt 22° rengas yhdistyi tyylikkääksi kaarenpätkäksi kadotakseen pian. 17.45 katse kääntyi taas taivaalle. Pitkä, tyylikkäästi kaartuva, kirkas ylläsivuava ja sen yläpuolella pilvikuiduissa pätkä kirkasta ja värikästä ZYK:kiä. Komensin pihalla parveilevan lapsilauman silmät taivasta kohti ja hain sisältä kameran. Ja kerrankin näin, sillä ensimmäinen asia, minkä palatessani näin, oli hento, terävä värillinen kaarenpätkä ylläsivuavan yläpuolella. Parryn kaari! Kuvasin."

 

Fig. 10: 18 Aug 2003 in Turku. A (suncave) Parry arc observed by Ismo Luukkonen.

Muita havaintoja

Jari Kanerva lähetti digikuvia 31.11. 2002 Sipoontien ja Mannilantien risteyksessä (annettujen koordinaattien perusteella paikka on Järvenpäässä) kuvaamastaan jääsumunäytelmästä, jossa muotoina sivuauringot ja pilari (Fig. 11). "Tarina alkoi siitä kun olin aamulla ajelemassa töihin vähän jälkeen yhdeksän ja satuin vilkaisemaan taivaalle jossa näkyi aurinkopilari sivuaurinkoineen ja kaarineen. Hämmästyttävintä oli, että sivuauringoista nousi myös pilarit jotka olivat yhtä korkeita kuin auringonkin eli taivaalla oli 3 yhtä korkeaa suorakaidetta. No tietenkään kameraa ei ollut mukana ja jouduin tekemään 2 kilometrin edestakaisen matkan hakemaan sitä jonka aikana halo tietenkin ehti laimentua mutta sain kuitenkin napattua hyvin vaikuttavan näyn."

 

Fig. 11: 31 Nov 2002 in Järvenpää. A diamond dust display. A photograph taken by Jari Kanerva.

Jari Piikki oli havainnut ja kuvannut 26.5. 2003 Juvalla varsin tasokasta pyramidinäytelmää. Riikosen käsittelemässä kuvassa näkyy selvästi 9° rengas, 18° rengas, 20° rengas, 22/23° rengas, 23° ylempi parhelia ja melko komea ja pitkä 35° rengas.

Petteri Kankaron halohavaintoja löytyy osoiteesta:
personal.inet.fi/luonto/kankaro/halo/2003/index.htm.

Havaintoraportoinnista

Riikonen tuossa kesällä teki listauksen jaoston Suomessa tehdyistä harvinaisuushavainnoista eli B-haloista (tosin 46° allasivuavat Marko jätti pois). En käsittele tuota listausta vielä. Listaus kattaa tällä hetkellä vuodet 1978 - 2000, mukaan pitää saada vielä vuodet 2001 ja 2002.

Listausta tehdessään Marko totesi, että ulkomailla tehdyt halohavainnot olisi syytä tehdä eri lomakkeille kuin Suomessa tehdyt. Tämä helpottaa havaintojen käsittelyä tulevaisuudessa. Toisin sanoen jatkossa sijoittakaa ulkomailla tehdyt havainnot eri lomakkeelle kuin kotimaan havainnot.

Lisäksi jossain havaintolomakkeessa oli juhannukselle merkitty kaksoispäiväyksellä havainto, joka on kaikesta päätellen ollut myöhään yöllä auringolla näkynyt halo. Auringon halot merkitään aina yksinkertaisella päiväyksellä. Auringonhalojen havaintovuorokausi vaihtuu keskiyöllä ja jos auringon halo näkyy keskiyön yli, kuten keskikesällä on täysin mahdollista, on lupa katkaista havainto keskiyöhön ja jatkaa uutena havaintona siitä eteenpäin. Kuun halojen suhteen havaintovuorokausi vaihtuu vastaavasti keskipäivällä.

Syksy tuli

Ainakin täällä Vaalassa. Koivuista on lehdet melkein lähteneet ja pakkasennätyskin on jo -4°C tälle talvelle. Syksylläkin näkyy haloja, joten olkaa tarkkoina. Seuraavan Ursa Minorin aineistonjättöpäivä on marraskuun puolivälissä, joten toivon syys- ja lokakuun havaintoja marraskuun alussa minulle.

Jarmo Moilanen


English summary

Hi all!

Summer time was not very good this year. We did not get many good displays here in Finland. However, summer is often quite quiet season for halo observers.

Every year there is some nice display during summer, but often they shows briefly only a fragments of halos.

This summer we got only few good displays. Parry arc was seen couple of times and 23° upper parhelion was the most common rarity. Also one elliptical halo was seen in June.

Best display mentioned in this issue of Sivuaurinko was the one observed by Jari Piikki in 26 May 2003. He got photos which shows 9°, 18°, 20° and 35° halos and 23° upper parhelion. The 35° halo was very well formed and long.

 

RSS Zeniitti

RSS Taivaanvahti

RSS Avaruus.fi-foorumi