Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Ilmakehän optiset ilmiöt

1/2005

Jos...

"Jos" on aika usein mieleen tullut sana. Jos olisin ollut siellä, jos minulla olisi ollut kamera jne. Tuttuja tilanteita halohavaitsijan taipaleelta. Jos nyt olisin saanut viime aikoina päättää olinpaikkani tarkemmin, olisin viivähtänyt muutaman marraskuun loppupuolen päivän ensin Jämsän Himoksella ja sitten Teuvalla...

Niiden kunniaksi, tämän Sivuauringon kuvitus on voittopuolisesti valokuvia. Minulta on sitä usein pyydetty, mutta hitaan modeemiyhteyden takaa ei kovin mielellään monimegasta juttua viitsi lähetellä, koska lähetysvarmuus ei ole kovin kummoinen näillä ukkosensyömillä kuparilangoilla (ei ole toiveitakaan saada laajakaistaa tänne).

Kaikki Parryt on nyt havaittu!

Viime kesänä pääsin kirjoittamaan laveasti kuinka Suomen halokartalta vielä puuttunut alakovera Parryn kaari viimein antautui havaittavaksi kotimaan taivaalla. Nyt voin jatkaa samaa tarinointia, sillä vielä puuttunut alakupera Parry on nyt sitten nähty ja kuvattu Suomen taivaalta!

Kumpi on harvinaisempi? No, alakoverasta Parrysta tiesin ainakin kaksi havaintoa, mutta alakuperasta Parrysta en tiennyt kuin yhden aikaisemman lentokoneesta tehdyn havainnon.

Eikä alakupera Parry sitten ilmestynyt ihan odotetulla tavalla. Ainoa mikä oli ehkä oli jotensakin odotettua oli sen esiintyminen jääsumunäytelmässä. Alakuperan Parryn sijainnista lähellä horisonttia johtuen, sen esiintyminen jääsumussa on arvailujen mukaan hiukan todennäköisempää kuin yläpilvihalona. Muu sitten menikin hiukan yllättäen. Kuka olisi uskonut sen näkyvän kuun halona! Ja peräti kahtena eri päivänä eri paikkakunnilla hyvin pienellä aikavälillä! Mennään asiaan...

Jämsän kidehelvetti

Kirjoittakaamme halohistoriaan kuunvalossa välkkyvin kirjaimin päivämäärä 22.11.2004 ja Jämsä...

Jyväskylän Siriuksen aktiiveihin lukeutuva Oksasen Arto huomasi Jämsän Himoksen laskettelukeskuksen lumitykityksen saavan aikaan rajun halonäytelmän kuulla. Eikä miehellä tietenkään ollut kameraa mukana. Hän soitti Pekkolan Markolle, joka kehotti kuvaamaan näkymät jotenkin. No, Arto polkaisi autonsa liikkeelle ja haki kotoaan digikameran peläten, että näytelmä menee sillä välillä ohi. Matkaa edestakaisin kertyi nimittäin lähemmäs 80 kilometriä. Arton ja halomaailman onneksi näytelmä oli edelleen voimissaan (Fig. 1, 2 ja 3).

Arto viestitti asiasta halo-l listallekin: "Tänä iltana (22.11.2004) oli mahtava halohäytelmä Jämsässä ysitien varressa hieman Himoksen pohjoispuolella.

Havahduin kello 19:20 vastaantulevien autojen valoista lähteviin kirkkaisiin pilareihin, joissa oli Y-kirjamen muotoinen yläosa. Hmmm... outoa, yleensähän jääsumupilarit ovat suoria aina zeniittiin saakka. Vilkaisu auton sivuikkunasta Kuun suuntaan ja siellähän oli paljon haloja. Auto seis ja ulos. Älyttömän kirkas ylläsivuava, kirkas parry, häikäisevä allasivuava, täysi horisonttirengas, 46 alla- ja ylläsivuavat!! Soitto Pekkolalle, jonka kännykkänumero oli puhelimen muistissa: "Onkohan kovinkin harvinaista herkkua?". "ON. Ota kuvia!" "Ei ole kameraa mukana, pitäisiköhän hakea Muuramesta?". Päätin hakea kameran, mutta sutaisin ensin piirroshavainnon, sillä en uskonut näytelmän kestävän tarpeeksi kauan.

Olin takaisin samalla paikalla kello 21 ja haloja oli vielä aiempaa enemmän! Horisonttirengas oli kirkas ja sen ala- ja yläpuolella oli selkeitä kaaria, allasivuava oli värikäs (punainen yläreuna) ja sisäpuolelta hyvin kirkas (joku parry tämäkin?), Kuun vastapuolella oli heikot ristiin menevät kaaret. Nyt taivaalla oli myös 22 asteen kaarikin. Ohiajavien autojen valoissa näkyi hirvittävästi jääkiteitä ja Y-kirjaimet vilistivät ohitseni autojen mukana (välähdyksenomaisesti näkyi sivuautonvaloja ja kummallisia kaariakin). Räpsin kuvia nopeasti saatuani digikameran ensin kiinni jalustalle (hieman kädet vapisivat, täytyy myöntää). Noin kymmenessä minuutissa halot himmenivät ja hävisivät. Odottelin hetken ja etsiskelin niitä lähiympäristössä ajellen niitä uudelleen löytämättä.

Filmikameralla en ehtinyt lainkaan kuvaamaan ja järjestelmällisempi koko taivaan kuvaus jäi sekin tekemättä. Jotain muistikortille kuitenkin tallentui.

Olisipa vain ollut kamera alunperin mukana, niin olisi ollut toista tuntia aikaa kuvaamiseen. Kalansimäobjektiiviakin olisi nyt tarvittu, digikameran laajakulma vastaa vain 35 mm kinolinssiä.

Jääsumu oli peräisin parin kilometrin päästä Himoksen laskettelurinteen lumitykeistä. Ilman lämpötila -10 C."

Mitä Arton näytelmässä sitten oli? Yleiset muodot, varsinkin 22° allasivuava olivat komeat. Näytelmän harvinaisuudet olivat sivuava ja Parry asentoista pylväistä ilmestyvät halot. Tässä listaus: 22° rengas, sivuauringot (tai sivukuut, jos tykkää käyttää kuu-nimiä haloista), 22° sivuavat kaaret (loistavat), 46° rengas, horisonttirengas (täysi!), 46° allasivuavat kaaret (komeat!) ja sitten "herkutteluosastoa": Parryn kaari, Wegenerin vasta-aurinkokaari, Greenlerin vasta-aurinkokaaret, vasta-aurinko, aurinkokaari (muistakaa, tämä oli kuun halonäytelmä!), ala-aurinkokaari (selvä!), alakupera Parryn kaari. Lisäksi 46° allasivuavalla näkyvät kirkastumat voitanee tulkita merkeiksi alemmista Tapen kaarista. Hurja saldo kuun halonäytelmäksi!

Tämä meni samalla kirkkaasti halojaoston historian parhaaksi kuun halonäytelmäksi. Siksi rajuja harvinaisuuksia näytelmässä oli. Mutta toinen syy on se, että näytelmä oli visuaalisestikin hurja ja sitä ei kovin usein voi sanoa kuun haloista! Kaikkiaan tässä näytelmässä oli siis ainakin 12 halomuotoa (kun Tapet lasketaan ja vasta-aurinkoa ei)!

Eikä halot jääneet tietenkään kuun synnyttämiin muotoihin, sillä vilkkaan ysitien varressa Arto kuvasi mm. komeat 22° ylläsivuavat autojen valoissa, jollainen on myös koostekuvassakin. Vielä erikoisempaa tarttui eräisiin kuviin. Aivan tarkkaa tulkintaa ei olla osattu vielä tehdä, mutta Arto näyttää kuvanneen myös autonvalojen synnyttämät vasta-aurinkokaaret! Kaaria näyttäisi olevan kaksin kappalein, ilmeisesti Wegenerit ja Greenlerit, mutta tämä tulkinta on täysin vailla varmistusta. Myös laskettelurinteen seudun katuvalot synnyttivät sivuavien lisäksi myös keinovalosivuauringot.

Näytelmästä on juttua Tähdet ja avaruus -lehden 1/2005 numerossa. Tätä kirjoittaessa en tiedä tarkalleen mitä lehdessä on. Siellä ilmeisesti on oheinen allekirjoittaneen kasaama koostekuva näytelmästä. Koostekuva on koottu käsin ja siksi vasta-aurinkopiste on hiukan väärässä paikassa todelliseen sijaintiin nähden. Koostekuvaa ei pidä siis käsittää all-sky kuvana, kun se ei sellainen ole. Kuvien vääntäminen aitoon all-sky projektioon vaatisi ohjelmaa, jollaista minulla ei ole käytössäni.

Huhhuh...

Teuvan pommi

Tässä hiukan livettään kronologiasta, sillä Teuvan näytelmä näkyi jo Jämsää edeltävänä päivänä, 21.11.2004, mutta Heikki Mahlamäen kuvaama jääsumunäytelmä Teuvan Lutakkonevalla kuvaamasta näytelmästä kantautui tieto vasta muutama päivä Jämsän hypetyksen jälkeen. Ensimmäinen kuva joka jaoston vetäjän osoitteeseen tuli, esitti auringon suuntaa näytelmästä. Komea ilmestys, tavan kamaa todella kirkkaiden sivuaurinkojen kera plus yläkuperalla Parryn kaarella. Sekä minä, että Riikosen Marko kärtimme lisää kuvia nähtäville.

Ja saatiinhan sitä Heikiltä lisää kuvia Riikonen oli jo epäillyt kirkkaiden sivuaurinkojen perusteella, että Teuvan kuvissa voisi olla kenties myös 44° sivuauringot. Ja niinhän ne olivatkin (Fig. 4)! Kirkkauden puolesta nuo kilpailevat selvästi jo legendaaristen Saskatoonin sivuaurinkojen kanssa. Ja mikä parasta, muutamissa kuvissa näkyy myös 46° haloja. Ainakin 46° ylläsivuava on pelissä, mutta myös 46° rengaskin. Heikin kuvissa ylimääräinen sivuauringon sivuaurinko sijoittuu selvästi näiden sisäpuolelle! Todistusvoimaltaan Heikin kuvat ovat aivan omaa luokkaansa. Ja jälleen sama tilanne mikä usein 44° sivuaurinkojen kanssa on tullut vastaan: jääsumu ja aurinko matalalla, jolloin auringon valo ehtii kulkea pitkän matkan jääkidepilvessä. Vain siten riittävä määrä säteitä onnistuu osumaan kahdesti laattamaisiin jääkiteisiin ja seurauksena on 44° sivuaurinko. Upea näytelmä!

Teuvan 44° sivuaurinkojen kanssa ei ole samaa ongelmaa kuin oli Vaalan ja Juvan 44° sivuaurinkojen kanssa. Muoto on niin selvä ja läheiset identifioinnin kannalta merkittävät muodot esiintyvät myös eräissä kuvissa selvinä. Syntynsä puolesta kaikki sopii niin hyvin moninkertaisen sironnan haloihin, että siitä ei ole juurikaan epäilystä tämän jälkeen. Halotutkimuksen kannalta Teuvan 21.11.2004 oli erittäin merkittävä näytelmä!

Teuvan kuu

Kun Heikki Mahlamäki pääsi vauhtiin, niin pian tuli lisää tavaraa eli 29.11.2004 hän oli taas kuvaamassa kovaa näytelmää. Tällä kertaa kuun valossa.

"Tämä kuuhalo oli mahtavan komea näytelmä, mutta en ehtinyt sen hienoudesta saada kuin vähän alkua, kun se vaimeni. Ilmiö siirtyi koko ajan, eikä pimeässä kameran iskukuntoon laittaminen ollut kovin helppoa. Otin pari hätäistä kuvaa ilman jalkaa...yläosaan en ehtinyt. Yhdessä kuvassa näkyy jotain kaarta. Kommentteja ja tarkennuksia otan ilomielin vastaan. Paikalla ollut isäntä Tapani Ovaska perheineen näki koko näytelmän ja ottikin digikameralla kuvia, mutta ilman laajakulmaa... katotaan irtoaako niistä lisää. Väittäisin, että näytelmä oli vielä paljon kuvia hienompi...parikin minuuttia lisäaikaa... niin..."

Kuvia tarkasteltaessa sieltä iski silmään halomuoto, joka oli onnistuttu kuvaamaan vain viikkoa aikaisemmin Jämsässä. Heikin kuvissa oli jo Suomen toinen alakupera Parryn kaari! Myös Tapani Ovaska kuvasi tämän näytelmän.

Yhteinen nimittäjä?

Näiden kaikkien kolmen hurjan näytelmän takana on yksi yhteinen tekijä. Ilmeisesti kaikkien tapausten jääkidepilvet syntyivät laskettelurinteiden lumitykityksestä! Lumitykeillä on ennenkin nähty hyvää tavaraa, mutta nämä meni jo omaan luokkaansa. Halo-l listalla alkoivat porukat jo suunnittelemaan lumitykin ostamista.

Toinen yhteinen nimittäjä on se, että kuvista on oltu kiinnostuneita ulkomaillakin. Hyvä niin. Tällaisia komeita näytelmiä on syytä kuvata ja kuvia on syytä jakaakin maailmalle. Hienoa!

Havaintoja

Jämsän ja Teuvan viedessä huomiot, on muistettava myös muita. Esimerkiksi Vesa Ylitolonen lähetti kuvia 9.5.2003 Tervolassa kuvaamasta halonäytelmästä. Kuvissa on komea horisonttirengas ja sivuaurinkojen luona emäselvät Lowitzin kaaret. Komeita kuvia.

Paavo Loukkoselta tuli komea kuva Turun 19.6.2004 näytelmästä. Kuvassa on aika hurjan näköinen yhdistelmä, jossa 22° renkaan sivuille ylhäältä erkanee kaksi värikästä kaarta, 22° ylläsivuava ja yläkovera Parryn kaari (Fig. 5).

Mennään sitten kuluneen jakson havaintoihin...

14.11.2004
Jostain syystä allekirjoittaneelta meni melkein ohi Olli Sälevän havainto 14.11.2004 Rovaniemellä. Näytelmässä on jääsumussa komea 22° ylläsivuava kaari, komea 46° ylläsivuava kaari, matalan auringon Greenlerin vasta-aurinkokaaret ja Trickerin vasta-aurinkokaari! Vasta-aurinkokaaret ovat todella komeat perhosensiivet nousten horisontista. Siiven alaosat ja viuhkat ovat Greenleriä, mutta viuhkojen käjistä nousee selvästi Tricker looppi. Näytelmä muistuttaa järkyttävästi allekirjoittaneen 27.11.1995 näytelmää, josta se Moilasen kaarikin aikoinaan irtosi. Vasta-aurinkokaaret vain ovat Ollilla kirkkaammat ja aurinko hiukan korkeammalla. Ja kyllähän se Moilasen kaari on tässäkin näytelmässä. Todella hieno näytelmä ja lähes täsmällinen kopio Oulunsalon näytelmästä. En harmi vain saanut oikein hyvää skannausta aikaa Ollin kuvista, joten jäätte kuvatta nyt.

3-4.12.2004
Lumitykkihavaintojen innoittamana Ruoskasen Jukka kävi kuvailemassa varsin mallikasta halonäytelmää Hyvinkään Sveitsin laskettelurinteiden luona 3.12.2004. Kuu tyytyi tavanomaisempaan tavaraan, mutta keinovaloilla Jukan kuviin tarttui oikein irtonainen zeniitinympäristön kaari ja komeat, värejäkin esittelevät supersaurit (Fig. 6), ainoastaan keinovaloilla esiintyvä halomuoto. " Hytisin tuolla kylmissäni viimeiset kolme tuntia, kun laskettelurinteen pojat lumettivat kukkulaansa. Pilvi levisi vinhaa vauhtia noin etelän suuntaan, ja katselin kamoja. Tuli varmaan ajeltua ympäriinsä noin 150 kilsaa. Ikävä kyllä vaan laattakamaa. LähivaloZYKki oli kyllä vaikuttavan hieno! Sen kolmiuloitteisuuden valokuvaaminen on mahdotonta."

Samana yönä Marko Mikkilä ihmetteli outoa keinovalon aiheuttamaa halorengasta hangen pinnalla. Niin ihmetteli Oimjakon retkikuntakin aikoinaan, mutta kyseessä on jo vanhastaan tunnettu ilmiö eli keinovalon synnyttämän 22° renkaan leikkaus hangella. Keinovalon synnyttämä 22° rengas on havaitsijan ja valolähteen kohdilla sulkeutuva pyörähdysellipsoidi (kai tuo termi tuli oikein?), kuten rugby-pallo. Kun tästä leikataan tason suuntainen viipale, saadaan juuri Markon näkemä ilmiö. Itsekin näin saman ilmiön muutaman yönä joulukuussa.

26.12.2004
Pikkainen poikkeaminen Deventeriin Alankomaihin. Peter-Paul Hattinga Vershure lähetti havainnon varsin mallikkaasta jääsumunäytelmästä puukenkä maassa. Keinovaloilla 22° sivuavat, sivuauringot, 22° rengas ja zeniitinympäristön kaari. Kuulla zeniitinympäristön kaari ja horisonttirengasta sekä mm. 46° allasivuavat kaaret. Näkyy jääsumuja eteläisemmissäkin maissa, vaikka Alankomaat eivät oikein paljon pääse rehvastelemaan jääsumuilla.

2004 jälkikäteen

Kokonaisuutena vuosi 2004 jää muistiin melkoisen hyvänä halovuotena. Kaiken pikkusälän lisäksi Parry kamat rynnisti oikein kunnolla Suomeen ja varsinkin ne harvinaisemmat alemmat Parryt. Jämsä ja Teuva jäävät omalta osaltaan halohistoriaan.

Yhteenveto tulee seuraavaan Ursa Minoriin, joten havaintoja tänne päin, kiitos...

Mutta tokihan Luukkosen Ismo on omat tilastonsa saanut jo valmiiksi ja pureksittuna jaostoon päinkin. Miltä Ismon tilastot näyttävät? Yhden merkkipaalun Ismo myös saavutti, 20 vuotta havaintouraa on miehellä takana. Sisältäen kaikkiaan 2426 halopäivää ja -yötä. Täytyisi varmaan keksiä jokin kunnianosoitus miehelle.

Ismon vuoden 2004 saldo on varsin hyvä ollen peräti 192 havaintoa! Kyseinen tulos on Ismon ennätys. Seuraavaksi parhaat vuodet ovat 2002 (172) ja 2003 (166) eli Ismo on kiristänyt tahtiaan viime vuosina. Harmittavan vähän saldo jäi alle 200 havainnon, mutta kuten Ismo toteaa: "...täytyyhän sitä jättää tavoitetta seuraavillekin 20 vuodelle." Niin sitä pitää.

Mainittakoon vielä, että 20 vuoden urakan aikana Ismo on ylittänyt 100 havainnon rajan peräti 14. vuotena. Ihailtavaa tasaisuutta! Ismo onkin tasaisuuden ja aktiivisuuden suhteen ehdottomasti jaoston kovin havaitsija. Kukaan toinen ei pääse lähellekään.

Ismon halotilastoa, top 12 halomuotoa

Halo a k 20a 20k
22° rengas
118 14 1551 184
Sivuauringot 103 2 1021 29
22° sivuavat kaaret
43 2 583 30
Auringonpilari 49 7 432 66
Zeniitinympäristön kaari 25 0 237 1
46° rengas
7 0 65 1
Horisonttirengas 6 1 60 3
46° sivuavat kaaret
5 49
Parryn kaaret 2* 14
120° sivuauringot
3 13
23° ylempi parhelia
4 12
Wegenerin vak. 2 10

 

*) 1 yläkovera ja 1 alakovera (19.6.2004). a = aurinko 2003, k = kuu 2003, 20a = 20 vuoden havainnot auringolla ja 20k = 20 vuoden havainnot kuulla.

Halovuosi 2003

Sain tehtyä jo kauan lupaamani yhteenvedon vuodesta 2003. Ongelma vain on, että jälleen minusta tuntuu joidenkin henkilöiden havaintojen puutuvan tästä. Ei voi mitään, sillä kaikki halolomakkeet mitä minulla on, on nyt järjestetty. Voi olla, että jossain hämärässä paikassa on vielä jokin lomakekasa, mutta juuri nyt en keksi missä. Samoin pelkästään sähköpostilla tulleet havainnot puuttuvat tästä tilastosta.

Havaintomäärät vuonna 2003

Havaitsija Päiviä- ja öitä
Ismo Luukkonen 166
Martti Penttinen 129
Marko Mikkilä 114
Jarmo Moilanen 81
Teemu Öhman 71
Veikko Mäkelä 64
Olli Sälevä 52
Jarkko Korhonen 41
Juha Ojanperä 26
Eero Savolainen 26
Jari Luomanen 16
Reima Eresmaa 14
Muut 1
Yhteensä 800

 

Ismo Luukkonen veti tällä erää pisimmän korren halomuotojen määrissä. 800:sta havaintopäivästä ja -yöstä oli päiviä 729 ja öitä 71. Sitä vastoin ainoassa kaaviossa esittelen A ja B halojen esiintymisen vuonna 2003 (Fig. 7). Siinä ei ole oikeastaan mitään ihmeellistä.

Halomuotojen top 10 vuonna 2003

 

Halomuoto Määrä
22° rengas
512
Sivuauringot 314
22° sivuavat kaaret
186
Auringonpilari 133
Zeniitinympäristön kaari 87
46° rengas
31
Horisonttirengas 26
46° ylläsivuava kaari
22
Parryn kaari 8
120° sivuauringot
8

 

Kaikkiaan eri halomuotoja kirjattiin 1468 havaintoa ja näistä 1415 oli yleisiä A-lomakemuotoja ja 43 harvinaisia B-lomakemuotoja.

Haloja Tsekin tasavallassa

Tsekin haloprojekti HOP on ollut hengissä jo toista vuotta. Ohessa on projektia vetävän Patrik Trèákin kokoama katsaus Tsekkien haloista vuonna 2004 (Fig. 8). Varsin mielenkiintoinen listaus. Taulukot ovat luultavasti niin selviä, ettei minun tarvitse niitä erikseen tässä selostaa.

Patrik on tehnyt halo-oppaan Tsekin kielellä. Se on paljon parempi kuin edellisessä Ursa Minorissa mainitsemani. Opas on osoitteesta: www.astronomie.cz/data/041119Halovejevy.pdf (kirjoita yhteen). Patrik lupasi käännättää sen joskus englanniksi. Nyt tsekin kieli hiukan vaikeuttaa juttujen hahmottamista.

Kuinka määritellä yleinen halo?

Myrskybongarina paremmin tunnettu Olli Haukkovaara kyseli ja epäili halo-l listalla, onko mikään halo oikeasti harvinainen. Hyvä ja aiheellinen kysymys. Vastaus on että kyllä aidosti harvinaisia halojakin on. Jo pelkästään fysiikka niiden takana tekee eräistä haloista harvinaisia ja toisista yleisiä. Harvinaisuuteen liittyvistä perusteista voidaan mainita jääkiteen muoto, jääkiteen liiketila ja jääkiteen puhtaus.
Esimerkiksi pyramidijääkide on harvinaisempi kuin pelkkä kuusisivuinen pylväs tai laatta. Kidenäytteet osoittavat sen. Parry ja Lowitz -liiketilat ovat selvästi harvinaisempia kuin yleiset liiketilat. Epäpuhtaat ja epämuodostuneet jääkiteet ovat paljon tavallisempia kuin simulaatioissa käytetyt ideaaliset jääkiteet. Lisäksi on joitain haloja, joiden valoreitti on niin epäedullinen, että halo on sen vuoksi harvinainen.

Näistä seikoista johtuen, tietyt halot ovat harvinaisempia kuin toiset. Ollin esittämä vertailu lintuihin ei mielestäni ollut ihan kohdallaan. Jokainen elossa oleva lintu, oli sitten kuinka harvinaisesta lajista tahansa kysymys, on olemassa jokainen hetki. Halot tulevat ja menevät. Jokin muoto saattaa viivähtää vain hetken taivaalla ja sitä ei voi sen jälkeen taas vähään aikaan nähdä. Ei auta vaikka seuraisi kidepilvieä, sillä kidepilvet elävät ja niissä näkyvät halot vaihtuvat tai katoavat kokonaan.

Jaoston luokittelu yleisiin muotoihin uusiksi

Ollin kyselystä sain ajatuksen kokeilla päinvastaista eli voisiko jaoston yleisenä pitämien halojen listauksen tehdä perustelemalla.

Kyllä sen voi. Esitin seuraavan sääntöluettelon halo-l listalla ja siitä saamani erittäin myönteisen palautteen vuoksi, olen päätynyt siihen, että halojaoston yleisten halojen lista on jatkossa tämän perustelun mukainen halolista.

Jätin sääntöluettelosta pois auringon korkeuden vaikutuksen halon yleisyyteen. Tarkoitus on löytää hyvin perusteltu ryhmä yleisiä haloja katsomatta rajoituksia auringon korkeudesta.

Sääntö 1 - jääkide
Halon pitää syntyä yleisesti esiintyvästä jääkiteestä. Toisin sanoen kuusisivuisesta jääkiteestä. Tästä jääkiteestä on harvinainen variaatio olemassa eli pyramidijääkide. Suljetaan kuitenkin pyramidihalot pois, sillä pyramidijääkide ei ole kidenäytteissä kovinkaan usein nähty vieras. Luonnollisesti kaikki eksoottisemmat kidevaihtoehdot eivät pääse tätä rajoitusta pitemmälle.

Sääntö 2 - jääkiteen asento
Voimme turvautua tässä rajoituksessa joko tilastoon tai siihen esittämään ajatukseen, että ideaalijääkiteet yleisintä haloa eli 22° rengasta aiheuttaessaan onkin joko huonosti asennoitunut laattamainen tai pylväsmäinen jääkide. Joka tapauksessa vain kolme yleisintä liiketilaa sallitaan eli pois putoaa Parry-asento ja Lowitz-asento ja kaikki muut vieläkin eksoottisemmat asennot. Sallitut liiketilat ovat siis satunnainen asento, sivuava-asento ja laatta-asento.

Sääntö 3 - jääkiteen puhtaus
Kuusisivuiset jääkiteet ovat yllättävän harvoin puhtaita. Joten pudotamme tästä syystä pois kaikki halot, jotka vaativat turhan pitkän valoreitin kiteen sisällä. Jätämme tähän asti selvinneistä haloista jäljelle vain ne, jotka syntyvät joko pintaheijastuksen tai yksinkertaisen taittumisen johdosta. Pois putoaa nyt esim. 120° sivuaurinko (2 sisäistä heijastusta) ja Wegenerin vasta-aurinkokaari (1 sisäinen heijastuminen).

Mitä näiden kolmen säännön jälkeen jää jäljelle? Yllättävää kyllä, kahta osamuotoa lukuunottamatta täsmälleen sama luettelo kuin mitä on halojaostossa käytetty jo pitkään. Poikkeukset ovat horisontinympäristön kaaren ja 46° allasivuavien kaarien siirtyminen harvinaisista yleisiin. Horisontinympäristön kaari on toki Suomessa harvinainen, mutta tässä jaossa ei tuijoteta enää pelkästään Suomen haloihin. 46° allasivuava kaari on ollut yleisin harvinainen halo ja hiukan keinotekoisesti sellaiseksi määritetty, sillä kyseessähän on sama halo kuin 46° ylläsivuava kaari, joka on ollut pitkään yleisissä haloissa. Yllättäen yleisiä halomuotoja on jatkossakin yhdeksän.

Yleiset halomuodot

  1. 22° rengas
  2. sivuauringot
  3. 22° sivuavat kaaret
  4. auringonpilari
  5. zeniitinympäristön kaari ja
    horisontinympäristön kaari
  6. 46° rengas
  7. 46° sivuavat kaaret
  8. horisonttirengas
  9. ala-aurinko

Tätä listaa noudatetaan vuoden 2005 alusta alkaen. Uudet havaintolomakkeet pdf-formaatissa pitäisivät olla jaoston kotisivuilla kun tämä Ursa Minor putoaa postiluukusta. Suurin ero perinteiseen on, että jatkossa 46° allasivuavia kaaria ei enää kirjata B-lomakkeelle, vaan ne kuuluvat A-lomakkeelle. Myös halojen järjestystä hiukan muutin samalla.

Halotilastoja netissä

Sattumalta, Riikosen Markon tekemä tilastointi Suomessa vuoteen 2000 asti havaituista haloista noudatti uutta yleisten halojen listaa ja 46° allasivuavat kaaret eivät päässeet mukaan tilastoon. Tämä Markon tekemä tilasto on nyt myös jaoston kotisivulla. Itse olen siihen lisännyt jo vuoden 2001 harvinaisuus havainnot ja puuttuvat vuodet ovat työn alla. www.ursa.fi/halot/havainnot/harvinaiset.html.

Halosimulaatiot netissä

Jo vuonna 2002 tekemäni halosimulaatio kokoelma on nyt myös siirretty halojaoston sivuille Halo atlakseksi. Atlas löytyy osoitteesta: www.ursa.fi/halot/atlas/index.html ja siellä on jo kaikki yleisimmät simulaatiosarjat. Myös halojen nimet saa näkyviin simulaation alla olevista painikkeista. Homma on pahasti kesken ja esimerkiksi nimissä on vielä viilaamista, sillä siellä on joitain epäjohdonmukaisuuksia.
Joululahjana halo

Halo-sanaan törmää nykyisin mitä ihmeellisimmissä paikoissa. Joulupukki sattui tuomaan allekirjoittaneelle joululahjan, jossa oli kova paketti ja sen kannessa luki "Halo". Paketissa oli tuikkukynttilän jalusta. Että silleen...

Kevät

Kevät vyöryy kohti tuota pikaa. Tosin, Etelä-Suomessa taidetaan jo nauttia keväästä, kun luntakaan siellä ei ole vaikka on tammikuun puoliväli ja taivaalta tulee vain H2O:ta nestemäisessä olomuodossa.

Apuvetäjän eli Riikosen Markon kanssa on puhuttu tehtävien vaihdosta, joten Riikosesta tulisi vetäjä vaihteeksi. Tämä vaihto varmaan tehdään jatkossa, mikäli Marko vain on edelleen asiasta kiinnostunut.

Mainostin jossain välissä palauttavani itselläni olevat halodiat niiden kuvaajille. Projekti on hiukan viivästynyt, mutta aloitan niiden postittamisen luultavasti helmikuun alkuun mennessä.

Jarmo Moilanen


English summary

Hello all friends!

We have had some great display in last December.

First there was this great lunar display in Jämsä in 22 Dec 2004. It was a diamond dust display with helic arc, subhelic arc and even with a lower sunvex Parry arc. Now we have seen all four Parry arcs in Finland.

Lower sunvex Parry arc was seen second time only a week later in Teuva. It was also a lunar diamond dust display.

Teuva was the place to be in end of December. Same observer who photographed that second lower sunvex Parry arc was already photographed really well defined 44° parhelion in Teuva in 21 Dec. 2004.

We have also changed our list of frequently observed halos. Now we will count also cicumhorizon arc and infralateral arcs as a frequently observed halos. They were counted as rare halos earlier.

We have also published a halo atlas in our website and some statistics about rare halos in Finland. However, those pages are now only in Finnish and they are not finish.

RSS Zeniitti

RSS Taivaanvahti

RSS Avaruus.fi-foorumi