Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Ilmakehän optiset ilmiöt

2/2002

12.4.2002 Jarmo Moilanen
Huhtikuu ja halot

Kevät ja kevään toivottavasti paremmat halonäytelmät ovat taas kurkkimassa ovella. Tässä ei ole tullut huhuiltua erillisestä halohuhtikuuprojektista kovinkaan paljon, mutta sellainen olisi tarkoitus vetää läpi vanhalla kaavalla. Ilmeisesti halohuhtikuusta tullaan tekemään ainakin verkkosivu ellei peräti paperiyhteenvetoa. Paperisen yhteenvedon ongelma on siinä, että siille pitäisi löytää tekijöitä. Vapaaehtoiset voivat ilmoittautua allekirjoittaneelle. Tosin kiireisten ei kannata vaivautua, sillä sellaisen työstäminen vie yllättävän kauan. Huhtikuun ajan jaoston sähköpostilistan halo-l@ursa.fi ilmoittelukynnys on jälleen matalalla eli vähänkään 22° rengasta ja auringonpilaria paremmista näytelmistä voi ilmoitella listalla.

Jaoston kotisivut ovat vihdoin työn alla. Olen tätä kirjoittaessani työstänyt sivuston jo aika lailla uuteen uskoon. Tarkoitus on saada se päivitettyä viimeistään huhtikuun puoliväliin mennessä, joten sopii käydä vilkuilemassa silloin tällöin niiden ilmestymistä. Materiaalia tulee olemaan rankasti enemmän kuin ennen. Ideoita jatkokehittelyyn otan vasta sitten, kun nyt työn alla oleva versio on julkaistu tai muuten en saa niitä ikinä nettiin.

Vuosiyhteenveto viime vuodelta oli tarkoitus tehdä, mutta huhtikuun havainnot eivät ehtineet minulle asti ajoissa, joten se tilasto siirtyy ensi numeroon.

Radio- ja lehtijuttuja

Maaliskuun 12 päivä jaostomme alkuaikojen veturi, nykyinen Tähdet ja avaruus -lehden päätoimittaja ja vuoden tiedetoimittaja -palkinnon saaja Marko Pekkola edusti jaoston haloasiantuntemusta Radio Suomen Sääilta-ohjelmassa varsin kiitettävästi. Harmi vain, ettei hirvittävän mielenkiintoisia halokysymyksiä noussut esiin. Haloista on muutenkin hiukan vaikea kertoa ilman kuvia, mutta Marko onnistui siinä hyvin.

Haloja on vilahdellut myös erillisissä lehdissäkin. Mm. 27.1.2002 Helsingin sanomissa Jupiterin edellisen illan peittymisestä kertovan uutisen varasti Kuun ympärillä näkynyt komea 22° rengas kuvan kera. Kalevassa oli 24.1.2002 lyhyt juttu ja kuvakin täällä Oulunjärven länsipuolella näkyneestä hurjasta laattajääkiteiden aikaansaamasta jääsumunäytelmästä. Kuvaaja oli tosin pysytellyt Vaalassa ja missannut näytelmän parhaat kohdat. Allekirjoittanut oli onneksi oikeassa paikassa pitkästä aikaan. Siitä enemmän myöhemmin. Helmikuun 2002 Suomen Luontolehdessä oli myös komea sivuaurinkokuva. Kuvassa tosin taisi olla alasivuauringot eikä sivuauringot. Kuva oli otettu korkealta mäeltä alaspäin maastoa vasten näkyvistä haloista.

Ulkomaisissa lehdissä on haloja myös ollut mukana. Karl Kaiser kertoi raportoineensa Sterne und Weltraum -lehdessä (2/2002, s. 50/51) 29.1.1997 havaitsemastaan Moilasen kaaresta kuvan kera. En ole nähnyt lehteä, joten en osaa sanoa asiasta enempää.

Havaintoja ulkomailta

Fairbanksissä Alaskassa näkyi komea halonäytelmä 6.3.2002. Walter Tape havaitsi näytelmää myös. Kummasti hän oli kokenut ihmeparantumisen kesken sairastelun. Näytelmä oli aika erikoinen. Näytelmässä oli erittäin voimakkaat 46° sivuavat ja raju ala-aurinkokaari, mutta heikot Wegenerit! Aika erikoinen yhdistelmä. Joitain kuvia näytelmästä, ei Tapen ottamia tosin, löytyy osoitteesta: climate.gi.alaska.edu/brian/sundog.html.

Jakson havainnot

Havaintoja tuli ihan kiitettävästi. Tällä kertaan en tosin tehnyt piirrosgalleriaa, kun tulee noita kuvia muutenkin ihan riittävästi. Elikkä tässä helmikuun loppuun 2002 ulottuvan jakson havainnot.

Havaitsija1/022/02
Ellestad, Michael65
Havukainen, Petteri1-
Korhonen, Jarkko66
Lameranta, Jorma22
Lehtinen, Jyri22
Luukkonen, Ismo810
Mikkilä, Marko1-
Moilanen, Jarmo144
Mäkelä, Veikko45
Penttinen, Martti168
Piikki, Jari1-
Pääkkönen, Pertti1-
Saviauk, Allar34
Tiensuu, Karla63
Öhman, Teemu76
Yhteensä7855

Aho, Mika
Mika lähetti sähköpostitse kuvia Korpilahdella 29.12.2001 näkemästään halonäytelmästä. Kyseessä on jääsumunäytelmä sivuauringoilla, pilarilla ja 22° renkaalla. "Ilma oli todella kylmä (n-27 C) ja tuulinen. ... Ilmassa oli paljon jääkiteitä kovasta tuulesta johtuen. Välillä halot näkyivät vasten kauempana olevaa metsää."

Ellestad, Michael
Amerikkalainen Michael on lähetellyt viime aikoina havaintojaan jaostoon sähköpostitse, mutta menköön tällä kertaa. Onneksi hän on digitaalikameran omistaja, joten hän usein lähettelee myös kuvia. On mielenkiintoista seurata, miltä halot Ohiossa näyttävät. Olen Michaelin kanssa kirjoitellut viime aikoina ja se kuva minkä olen Ohion haloista saanut, on taas osoitus siitä, ettei me Suomessa olla sittenkään niin ihmeellisessä asemassa. Parry kamaa näkyy Ohiossakin paljon enemmän kuin Suomessa.

Michael raportoi tammikuulta kuusi ja helmikuulta viisi havaintoa. Määrät eivät hirveästi eroa, mutta näytelmien laatu on hyvä verrattuna Suomeen. Tammikuussa zeniitinympäristön kaari on näkynyt 17.1.2002 ja 22.1.2002 on ollut parempi näytelmä. Siinä zeniitinympäristön kaaren lisäksi 46° ylläsivuavan pätkä. 13.1.2002 hän epäili nähneensä 46° allasivuavan kaaren ja kuviakin hän lähetti ja kyllä tapaus on varma. Helmikuulta 5.2.2002 46° ylläsivuava kaari ja zeniitinympäristön kaari. 19.2.2002 on ollut liikkeellä kunnon kiteitä: 46° allasivuavat, horisonttirengas, 120° sivuaurinko, kirkas zeniitinympäristön kaari, 46° ylläsivuava kaari, Parry ja heikko yläkovera Parry. Kuvissa näkyy ainakin 46° allasivuava, komea 46° ylläsivuava, kirkas zeniitinympäristön kaari ja selvä yläkovera Parry ja vielä kirkas 120° sivuaurinko. Näytelmä on ollut tyyppiä pala siellä pala täällä eli kaikkia ei ole näkynyt yhtä aikaa. 24.2.2002 peli jatkuu, horisonttirengas, 120° sivuauringot, molemmat Parryt, 46° allasivuavat kaaret, 46° ylläsivuava kaari ja zeniitinympäristön kaarikin. Kuvissa näkyy ainakin horisonttirengas, Parry ja 120° sivuauringot. Ja vielä 25.2.2002, jolloin horisonttirengas ja 120° sivuauringot.

Havukainen, Petteri
Petteriltä tuli havainto 26-27.1.2002 Kuun ympärillä näkyneestä 22° renkaasta. Havainto tuli Ursan kautta: "Näin 26/27.1 välisenä yönä erikoisen ilmiön ja ajattelin kysäistä teiltä kuinka yleisestä/harvinaisesta ilmiöstä on kysymys. Eli onko kuun valossa mahdollista nähdä samanlainen haloilmiö kuin auringonvalossa silloin tällöin näkee, vai onko kyseessä joku muu valoilmiö? En ole koskaan aikaisemmin nähnyt kyseistä ilmiötä kuun ympärillä, mutta muutakaan selitystä en sille keksi. Kehä oli melko kirkas ja selvästi näkyvissä monta tuntia n. klo 21-24 välissä." No, vastaus on kyllä, kyllä Kuulla voi nähdä samat halot kuin Auringolla.

Korhonen, Jarkko
Jarkko näköjään onnistui viimein kaivamaan viime kesäkuun puuttuvat havaintonsa. Kuulemma kaikki ei ole vieläkään löytyneet ja saattavat jäädä löytymättä. Jarkon kesäkuun saldo kasvoi kolmella kuuteen havaintoon. Tammikuulta Jarkko saalisti kuusi havaintoa, kuten myös helmikuulta. Kovin kummoisia haloja ei miehen saldoon ole tarvinnut lisätä, mutta otetaan Jarkolta esittelyyn havaintopiirros Oulun 28.2.-1.3.2002 näkyneestä Kuun halonäytelmästä, jossa on mukana sentään zeniitinympäristön kaari (Fig,. 1).

 

Lameranta, Jorma
Jorman vuosi ei kovin ruusuisesti alkanut, vain kaksi havaintoa kummaltakin kuukaudelta. Haloja ei voi myöskään kehua kovin näyttäviksi. Yhteen laskemalla Jorma saisi yhden 22° renkaan juuri ja juuri täyteen.

Lehtinen, Jyri
Jyrin saalis sekä tammi- että helmikuulta on kaksi havaintoa. Havainnot eivät kovin erikoisia esittäneet. Ehkä 27.1.2002 pilarin ja 22° ylläsivuavan kaaren yhdistelmän voisi poimia erilleen (Fig. 2).

 

Luukkonen, Ismo
Ismo kehuu vuoden alkua: "Ihan kelpo alku uudelle vuodelle. Paras tammikuu 14 vuoteen!" Havaintoja Ismolle kertyi kahdeksan tammikuulta ja helmikuulta kymmenen. Ismo myös mainitsee 6.12.2001 havaintonsa viime UMi:ssa olevan peräisin Ristiinasta, ei Turusta. No, sattuuhan noita virheitä itse kullekin. Ismon saalis ei kovin ihmeellinen ollut. 2-3.1.2002 hän havaitsee keinovalopilareita Kuun pilarin kera Turussa (Fig. 3). Jossa on näkynyt myös jakson ainoa zeniitinympäristön kaari 26.2.2002.

Miettinen, Mauri
Maurilta tuli Ursan kautta halohavainto aikaa sitten, mutta unohdin sen tuonne sähköpostien sekaan. Kuvalla varustettu havainto piti sisällään 1-2.9.2001 näkyneen Kuun halon, jossa sivukuu on kyllä aika kirkas (Fig. 4).

Mikkilä, Marko
Markon ellipsihalo viime UMissa sai jatkoa. Jupiterin peittyessä 26-27.1.2002 Kuun taakse Kuun ympärillä näkyi Nivalassa peräti kaksi ellipsiä klo 19.05 (Fig. 5). Jälleen kerran kuvista oli helppoa laskeskella ellipsien kokoja. Kuun korkeus horisontista oli 38.1°. Pienemmän ellipsin sisäreunan vaakahalkaisija oli 1.0° ja pystyhalkaisija 3.7°. Suuremman ellipsin sisäreunan vaakahalkaisija on 1.9° ja pystyhalkaisija 6.2°. Pystysuunnassa ellipsit ovat epäkeskisesti venyneet alhaalta. Pystysäde ylöspäin on noin 45% pystyhalkaisijasta ja alaspäin 55%. Pystysäteeseen vaikuttanee valolähteen korkeus, joten vaakahalkaisijaa kannattaa käyttää ennemmin kuin pystyhalkaisijaa. Vaakahalkaisijaan valolähteen korkeus vaikuttaa vähemmän, vaikka ei sekään ihan tunteeton sille ole valoreitistä johtuen. Toisin sanoen, Markon 29-30.12.2001 näkemä pieni ellipsi vastaa kooltaan tämänkertaisista ellipseistä pienempää.

Moilanen, Jarmo
Vetäjän saalis tammikuulta oli komeat 14 havaintoa, mutta helmikuun neljä havaintoa palautti raa'asti takaisin pinnalle. Muutama komea Kuun 22° rengas miellyttivät jakson aikana öisellä taivaalla, mutta kyllä varsinainen helmi oli 23.1.2002 Vaalassa näkynyt laattakidenäytelmä (Fig. 6 ja 7).

23.1.2002 näytelmä alkoi ennen puolta päivää pelkän pilarin näkyessä lumisateessa. Hiukan ennen yhtä huomasin kirkkaan sivuauringon ja lähdin ulos. Siellä tervehti sitten todella hyvän näköiset jääsumusivuaurinkoa. Vartin yli yksi taivaalla oli kaksi komeaa sivuaurinkoa, kirkas pilari ja pätkä horisonttirengasta. Taivaan laella näkyi selvä zeniitinympäristön kaari. Kaiken lisäksi horisonttirenkaan tienoilla näkyi jotain 46° päässä Auringosta. Tämä himmeä halorantu kerääkin näytelmän kaiken huomion, vaikka kirkkaimmat koskaan näkemäni sivuauringot eivät pekkaa pahemmaksi jää. Kuvista paljastui myös himmeät, mutta selvät heijastuneet Lowitzin kaaret. Näytelmä keskeytyi välillä pilven lipuessa Auringon editse, mutta meno jatkui senkin jälkeen.

Mikä sitten tuossa himmeässä, useisiin kuviin hyvin tarttuneissa 46° kamassa nyt niin on erikoista? Syy on siinä mitä näytelmässä ei ollut. Näytelmässä ei näkynyt tuo lyhyen 46° etäisyydellä olevan rannun lisäksi missään 1½ tunnin aktiivisen seurannan vaiheessa 22° rengasta, 22° ylläsivuavaa, 46° rengasta tai 46° sivuavia! Niitä ei näkynyt edes seuraavan tunnin aikana, jolloin taivaanrannassa näkyi komeat yhä punaisemmaksi muuttuvat sivuauringot kunnes Aurinko laski. Tämä merkitsee sitä, että tuo 46° kama ei voinut olla pätkä 46° rengas tai sivuavia. Lisää merkittävyyttä löytyy siitä, että kiteitä katsellessani auton tuulilasilla ja katolla laattakiteiden joukossa oli runsaasti leveähaaraisia tähtiä. Haarojen välinen kolo ei kovin suuri ollut ja se viittaa vahvasti siihen, että havainnossa olisi kyse moninkertaisen osuman synnyttämästä 46° sivuauringoista. Pylväitä en kiteissä nähnyt. Kidenäytettä en voinut ottaa sen vuoksi, etten löytänyt kovin tiheää kidepilveä. Pilvi oli sitä vastoin erittäin laaja, näkyihän se todistettavasti yli 20 km laajuisella alueella! Tämä on aika poikkeuksellista jääsumupilvelle. Itse asiassa näytti siltä, että kyse oli ohilipuvista altocumulus pilvestä satavista kiteistä.

Asian käsittely on edelleen kesken, mutta yhä enemmän asia näyttää siltä, että kyse oli nimenomaan 46° sivuauringoista. Mutta millä mekanismilla? Moninkertainen osuma on kova sana, mutta alustavat mittaukset sijoittavat halon aika täsmälleen kaksinkertaisen sivuauringon etäisyyden päähän Auringosta. Asiaa pitää pähkäillä jatkossa lisää, sillä minun lisäkseni noita kuvia ei ole nähnyt kuin Öhmanin Teemu. Tuodaan vielä eräs mielenkiintoinen seikka esiin. Havaintoaikana lämpötila laski -15.1°C asteesta aina -17.7°C. Havaintoa ennen alueella vallitsi sakea lumisade, johon se pilarikin ilmestyi. Ripleyn tietojen mukaan, eräs niistä jotka kuvasivat Saskatoonin 46° sivuauringot, kelin kehitys Saskatoonissa oli lähes identtinen. Ainoa ero oli siinä, että Saskatoonissa näytelmä kehittyi koko taivaan alueelle. Samoin 46° sivuauringot olivat selvästi kirkkaammat siellä.

Mäkelä, Veikko
Veikolta tuli neljä havaintoa tammikuulta ja viisi havaintoa helmikuulta. Mitään ihmeempää ei taivaat Veikolle ole tarjonnut, mutta otetaan tähän malliksi 26.1.2001 näytelmä Imatran ja Joutsenon väliltä (Fig. 8).

 

Penttinen, Martti
Martilta tuli kymmenen havaintoa joulukuulta ja peräti 16 havaintoa tammikuulta. Helmikuun saldo on kahdeksan havaintoa. B-lomakkeita on Martti saanut täytettyä peräti viisi kappaletta.

Ensimäinen B-lomake on Kuulla 28-29.12.2001 Virroilla näkynyt "Täyspyöree ja kirkas 9° rengas". Muuta Martti ei ilmiöstä kerro, joten siirrytään seuraavaan. Ellipsihaloja Martti raportoi yöltä 30-31.12.2001 (Fig. 9). "Pikainen käynti ulkona toi esiin yllättäen kaksoisellipsin. Kesti lyhyen hetken kun pilvi peitti sen. Sain kuitenkin yhden kuvan, jossa suurempi elli näkyy hyvin. Koko noin 4° toinen 2°. Satoi hiukan kiteitä ylempänä ehkä enempi." Martti kertoo tapauksesta.

 

Tammikuulta Martti saalisti 26.1.2002 jälleen ellipsin. Tämä ellipsi näkyi myös Nivalassa ja Juvalla seuraavana yönä. "Sateli hiljakseen kiteitä koko päivän. Ja vähän ennen yhtä taivaskin selkeni, etä sain tämänkin havaita.". Seuraavana yönä 26-27.1.2002 Martti havaitsee jälleen pyramidihaloja 9° renkaan verran (Fig. 10). "Jupiteria tähyillessä tuli myös nuo halot. Mukana taisi olla 20° ja 23° renkaat, sillä kehä oli tosi levee." Kehällä Martti tarkoittaa tietenkin 22° rengasta. Leveän 22° renkaan saa aikaan yleensä 23° ja/tai 24° renkaat, jotka osaltaan leventävät 22° rengasta. 20° rengas on aina selvästi irti 22° renkaasta sen sisäpuolella, joten se ei osallistu renkaan leventämiseen. Eikä Martti lopettanut vieläkään. Viidennen B-lomakkeen Martti täyttää 31.1.2002, kun harvinaisempi yläkupera Parryn kaari ilmestyy 22° ylläsivuavan päälle (Fig. 11). Martin piirroksessa on myös väkänen yläoikealla 22° renkaan ulkopuolella: "Yläkovera Parry kirkas kuin mikä ja omituinen väkänen kirkkaana oikealla klo 14 suunnassa." Kyse voi olla oikeastaan vain 24° ylemmästä parheliasta.

Myös helmikuun lomakkeella, tosin A-lomakkeella on 24-25.2.2002 välisenä yönä näkynyt halo, jossa Martti on piirtänyt 9° renkaan ja kommentoinut sellaisen olleen näytelmässä. Ei pitäisi B-halojen havaintoja kuitenkaan kirjata pelkästään A-lomakkeelle.

Piikki, Jari
Jari havaitsi myös yöllä 26-27.1.2002 näkynyttä ellipsihaloa. Huolimatta kiireestä ikuistaa Jupiterin peittymisen, ehti hän ottaa siinä välissä kidenäytteitä! Mallikasta toimintaa. Ohessa eräs valokuvattu kide (Fig. 12). Tämä ja eräät Jarin ellipsikuva ovat vihjaisseet sellaista, että ellipsiteoriaamme saisi hiukan viilata.

 

Pääkkonen, Pertti
Pertti kertoi nähneessä Joensuussa 20-21.2.2002 Kuun ympärillä ellipsihalon (Fig. 13): "Eilen palindromipäivänä kotiin yliopistolta pyöräillessäni n. klo 20 aikoihin vilkaisin Kuuta ja hämmästyneenä näin sen ympärillä n. 4x6 asteen ellipsin muotoisen halo (?) renkaan. Soitin siitä kaverille, joka oli sen myöskin havainnut. Pakkasta oli n. 13 astetta ja taivas näytti olevan menossa pilveen; hajanaisia pilven riekaleita ajelehti ympäri taivasta, joskin horisontissa enimmäkseen. Kotiin päästyäni sää kuitenkin selkiintyi ja rengaskin katosi jäljettömyyksiin."

Saviauk, Allar
Allarin joulukuun havaintolomakkeella on havainto marraskuulta?.. No, tammikuun lomakkeella on sitten kolme havaintoa, joista viimeiseen 27:nen päivän havaintoon liittyvä piirros kertoo havainnon oleva helmikuun lopulta. Helmikuun lomakkeen neljän havainnon joukossa kyseistä havaintoa ei kuitenkaan ole, joten oletan sen olevan tammikuun lopun havainto eli ohessa 27.1.2002 Jämsän Himoksessa tehty havainto (Fig. 14). Hiukan tsemppiä Allar! Lomakkeiden päiväys-sarakkeeseen on syytä kirjoittaa päiväys kuukausi mukaan lukien (esim. 27.2.).

Sillanpää, Mika
Mikalta tuli jo viime UMia varten kaksi B-lomakkeelle kirjattua erikoista havaintoa. Mikan kirje tuli vain hiukan liian myöhään perille. Ensimmäinen havainto on 6.10.2001 näkynyt keinovalohalo. Tästä oli puhetta sähköpostilistallakin. "Näin eilen illalla yhden kummallisimmista koskaan näkemistäni valoilmiöistä. Tulkitsin sen haloksi. Tarina on seuraavanlainen: vähän ennen klo 21 eilen illalla astelin pihalle. Normaali katsahdus taivaalle, pari tähteä näkyi zeniitin suunnalla, mutta jotain muutakin: soikea, diffuusi läikkä melko tarkkaan zeniitissä, joka näytti pysyvän paikallaan muuttumattomana. Pitempi läpimitta about aste pari, pienempi mitta alle aste. Läikässä näkyi jotain hyvin heikkoa, pilvenomaista rakennetta joka muuttui ehkä hiljalleen. Kirkkautta noin diffuusilta otukselta on vähän heikko arvella, mutta silmiä siristämällä se vaikutti selvästi kirkkaammalta kuin läheiset 0-suuruusluokan tähdet. Taivaalla oli jotain ohutta yläpilveä; kuituja näkyi siellä täällä ja tähden olivat jossain kohdin vähän utuisen oloisia." Kuvassa ilmiö paljastuu kaksiosaiseksi (Fig. 15).

Halofysiikan hyvin hallitseva Mika selvitti itse asian samassa viestissä. "0.5 km pohjoiseen on äskettäin avattu uusi kauppakeskus Iso Omena, jonka pihalla muistin nähneeni kirkkaita valonheittimiä. Taivaalle tarkemmin katsottaessa siellä näkyikin juuri ja juuri 3 kpl valonheittimen kiilaa, joista yksi, suoraan ylös suunnattu, päättyi juuri tuohon läiskään. Kyseessä lienee YLÄPILVESSÄ näkynyt 'YLÄ-AURINKO' tuosta valonheittimestä. Erikoista tässä siis lähinnä että se näkyi yläpilvessä. Jääsumussa jotain tämäntyyppistä ilmeisesti näkyy useamminkin, en ole kyllä oikeen perillä sillä täällä etelässä edes jääsumupilareita ei joka talvi näe. Yläpilviselitystä puoltaa se, että aiemmin päivällä oli yläpilveä, jossa näkyi kirkkaita laattakidehaloja. Ja lisäksi se, että ilta oli poikkeuksellisen lämmin, lämpöä yli +10 astetta." Mikan selitys lienee oikein ja tämä on samanlainen ilmiö kuin Eero Savolaisen ilmiö, jota selvittelin UMi:n numerossa 6/2001 piirroksen kera. Näitä tosiaan näkee toisinaan jääsumutilanteessa kun leijuu ohut jääkidekerros. Mikan havainnon tapaisesti yläpilvikorkeudessa näitä ei tapaa nähdä, lähinnä valolähteiden heikkouden vuoksi

Mikan toinen havainto on vähän ihmeellisempi. Kyseessä on 23.12.2001 näkynyt halonäytelmä ja siinä auringonpilarin molemmin puolin näkyneet hiukan sisään kaartuvat halon pätkät (Fig. 16). Toistaiseksi selitys on hiukan auki ja ilmiö on hiukan himmeä kuvista pähkäiltäväksi. Mika epäilee itse ellipsihaloa syylliseksi. Aurinko on aika matalla, ja isokokoinen ellipsi voisi näkyä Mikan näkemän halon tapaisesti. Asia kuitenkin jää nyt toistaiseksi auki, vaikka sitä on syytä toistaiseksi pitää ellipsihalona matalalla Auringolla.

Tiensuu, Karla
Karlan saalis tammikuulta oli kuusi ja helmikuulta kolme havaintoa. Jakson paras oli kuun vaihteessa 28.2.-1.3.2002 näkynyt Kuun halonäytelmä zeniitinympäristön kaarella (Fig. 17).

Öhman, Teemu
Teemunkaan saalis ei hirveän mittava ollut. Tammikuulta sentään seitsemän ja helmikuulta kuusi havaintoa. Myös Teemun paras oli 28.2.-1.3.2002 näkynyt Oulun Kuun halonäytelmä zeniitinympäristön kaarineen. Otetaan Teemun havainnoista malliksi 24.1.2002 näkynyt jääsumuhalo, jossa sivuauringot näkyivät rakennuksia vasten -23°C pakkasessa (Fig. 18). "Elämäni hurjimmat vasten maisemaa näkyneet saurit."

Jatkoja

Tässäpä tämä tällä kertaa. Hiukan tavoistani poiketen tämän Sivuaurinko-palsta jäi hiukan vajaaksi, mutta ei sitä aina jaksa painaa sata lasissa. Jos joku tuntee voivansa alkaa jaostonvetäjäksi, niin keskustellaan asiasta. Olenhan ollut jo turhan kauan jaoston remmissä.

Jarmo Moilanen


English summary

Hello friends!

In this issue of Sivuaurinko the main target has been present observations made in Finland.

There is many observations of elliptical halos made in Finland last two month. One case was interesting, because observer, Jari Piikki, manage to get an ice crystal sample during a lunar display with elliptical halos (Fig. 12).

One of the most interesting cases was the display here in Vaala in 23 Jan 2002. Where a faint fragment of 46° stuff was visible (Fig. 6 and 7). It is probable a 46° parhelion, but study of that display is not finished yet.

In near future Ursa's halo sections homepages will be as soon as they are finished. There will be all recent UMi publications by section and other interesting stuff. However, mainly in Finnish, but something will be in English too.

We will have annual April haloproject here in Finland. We all will try to observe more frequently than usually. Lets hope that there will be something to observe. Some nice all sky displays would be nice.

 

RSS Zeniitti

RSS Taivaanvahti

RSS Avaruus.fi-foorumi