Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

11.2.2002 Jarmo Moilanen
Halohuhtikuu 2001

Halohuhtikuu 2001 -projekti on poikinut tätä kirjoitettaessa jo runsaasti havaintoja. Vetäjälle lähetetyt havaintotiedotteet on koottu Halo-huhtikuu 2001 -verkkosivulle.

Huhtikuun alussa onkin näkynyt muutama mainitsemisen arvoinen halonäytelmä ja parhaat ovat olleet lähinnä pyramidikidepitoisia. Allekirjoittanut sai todistaa pyramidinäytel-
mää 5.4.2001 Vaalassa, jossa muiden mukana oli myös pyramidisivuavista ainakin 9° sivuavat ja sellainen harvinaisuus kuin 35° rengas.

Samaiset halot nähtiin myös laadullisesti paljon paremmassa pääkaupunkiseutua 10.4.2001 rökittäneessä näytelmästä. Toisin sanoen, vain viiden päivän sisällä todella harvinainen 35° rengas nähtiin kahdessa eri näytelmässä! Pääkaupunkiseudun näytelmä lienee yksi parhaista mitä Suomessa on nähty. Mutta jätetään tämän näytelmän ruotiminen halohuhtikuu 2001 -projektin yhteenvetoon ja seuraavaan UMiin.

10.4.2001 kuvia löytyy internetistä sivuilta:
Hannu Määttäsen kuvia: www.teknofokus.fi/Foto/Haloja/Halo10huhti.htm

Ilmeisesti tämä UMi ilmestyy juuri sopivasti toukokuun alussa, että voin muistuttaa kaikkia lähettämään huhtikuun aikana tehdyt havainnot Teemu Öhmanille vielä toukokuun alkupuoliskon aikana kunnon lomakkeille tai edes jollekin paperille kirjattuina.

Uusi selitys Parrylle?

Applied Opticsin joulukuun 2000 numerossa (No. 36) julkaistiin herrojen Kenneth Sassen ja Yoshihide Takanon artikkeli "Parry arc: a polarization lidar, ray-tracing, and aircraft case study". Abstraktin lopussa lukee: "..this new explanation for the Parry arc." Pikkuisen kateeksi käy miesten välineistöä, paperissa on tutkittu yläpilvissä 16.11.1998 näkynyttä halonäytelmää ja siitä lidar-laitteiston avulla saatua dataa.

Lidar on laserskanneri, joka luotaa zeniitissä olevia pilviä ja muodostaa tarkkan kuvan pilvikerroksissa olevien partikkeleiden eli halojen tapauksessa jääkiteiden ominaisuuksista. Niin kuin tuo laite ei olisi tarpeeksi, oli miehien käytössä vielä suuren tarkkuuden (tarkkuus noin 5 mikrometriä) omaavalla laserkuvauslaitteella varustettu Lear Jet -suihkukone. Tämä kuvauslaite pystyy kuvaamaan ilmakehän partikkeleita lentäessään. Toisin sanoen, raaka suuren rahan tiede on tunkemassa kovasti halotutkimukseen.

Näiden laitteiden avulla ja simulaatio-ohjelmaa käyttäen miehet siis loivat "uuden selityksen" Parrylle. Tämä uusi selitys Parryn kaarelle ei ole kovin ihmeellinen, he päättelivät keräämistään tiedoista, että näytelmän Parry syntyi Parry-asentoisista paksuista laattakiteistä joiden akselisuhde on 0.75-0.93 eli lähes tasasuhteinen. Tämähän ei ole mikään uusi väite, sillä onhan tästä mahdollisuudesta keskusteltu aikaisemminkin. Ainakin Tape ja Können ovat siitä puhuneet ohimennen.

Itse Sassenin ja Takanon käsittelemä halonäytelmä on ollut kohtalainen, sillä tekstissä mainitaan mm. heikkon Tapen kaaren, aurinkokaaren ja ala-aurinkokaaren näkyneen. He väittävät myös pätkän Hastingsin vasta-aurinkokaarta näkyneen. No, tekstissä ei sanallakaan mainita Wegenereitä vaikka 46° ylläsivuava ja 22° si-vuavat olivat mukana, joten siihen tulkintaa voi suhtautua hiukan varauksella. Tosin, jos Parryn takana oli todellakin paksut Parry-asentoiset laatat, voivat ne synnyttää voimakkaat Hastingsit...

10-11.12.1998 Etelänavan näytelmä

Allekirjoittanut tutki mainittua Etelänavalla näkynyttä pyramidinäytelmää muuatta paperia varten hiukan tarkemmin. Tuon näytelmän kuvistahan löytyy 6° ja 12° renkaat. Jälkimmäistä on kyllä tullut kutsuttua 13° renkaaksi, mutta uudet mittaukset kutistavan sitä. Renkaiden säteet ovat suurin piirtein 5.4° (±0.2°) ja 11.8° (±0.8°). Jälkimmäiseen tosin liittyy suuri virhemarginaali. Eräiden mittauksien pohjalta aloin jo epäilemään, että jälkimmäinen halo koostuisikin kahdesta halosta, joista toinen on säteeltään 11.2° (±0.2°) ja toinen mainittu 11.8° (±0.3°). Kuten tuosta huomaa, virhemarginaalit pienenisivät tällöin huomattavasti.

Mittauksissa varmistui myös, että näytelmän sisempi kirkas rengas on 20° rengas. Lisäksi tulkintaa tukee valokuvista varmistunut jo kentällä tehty havainto, että 18° parheliat näkyivät renkaan sisäpuolella.

23° ylempää parheliaa tarkastellessani huomasin, että se jatkuu liian pitkälle sivustoille. Sen jatke itse asiassa näyttää muodostavan renkaan. 23° ylempi parhelia tai rengas ei sitä selitä, vaan kuvissa näyttäisi olevan ylimääräinen rengas.

Renkaan etäisyyttä on vaikea mitata, mutta se jää 23° ylemmän parhelian alle lakipisteessään ja on siten vähintään yhtä kaukana kuin 23° ylempi parhelia eli noin 28° päässä auringosta. Tämä mahdollinen 28° rengas on eräissä dioissa aika selvä. Oheiseen klo 00.14 näkynyttä rengasmaksimia (parhelioilla oli maksimi klo 00.44) kuvaavaan piirrokseen olen piirtänyt tämänkin renkaan mukaan niin kuin se kuvassa näyttäisi sijaitsevan (Fig. 1).

Kaikki muistaa Chilen näytelmän 28° renkaineen ja kuutiojäisine selityksineen. Oliko Etelänavalla tuolloin myös kuutiojäitä? No, kidenäytteessä on vaikka millaisia kiteitä, mutta Etelänavan mahdollisen 28° renkaan selitys ei tarvitse kuutiojäätä. Tapehan simuloi 6° ja 12° renkaita kohtalaisella menestyksellä käyttäen kaksoispyramidia (toisen pyramidin huippukulma normaali ja toisen 93.691° = {1 0 -1 2} kidepinta) ja kuinka ollakaan, kaksoispyramidi tuottaa myös noin 28° renkaan.

Alkuaikojen halotutkijat mainitsevat moniakin vaihtoehtoja, mutta tuolloin pyramidin huippukulma melkeinpä valittiin näytelmään sopivaksi ilman sen suurempia kideopillisia perusteita. Trickeriltä löytyy jo vakavammin otettavia pohdintoja, sillä hän käsittelee heksagonisen jään pienimmästä palasesta eli ns. Braggin yksikkösolusta johdettua 109.772° huippukulmaa (se normaali pyramidihan on 56.142° ja on johdettu juuri Braggin yksikkösolusta). Tosin Tricker ei tuota itse keksinyt, vaan se on peräisin Bravaisilta. Trickerin mukaan tällöin voisi syntyä 10.48°, 11.08°, 18.94° ja 29° halot. Vain 6° rengas ei selity Trickerin idealla. Trickerissä on tosin se vika, että tuo huippukulma vaatii aika korkean järjestyksen kidepintaa {3 0 -3 8} ja on siten aika epätodennäköinen.

Myös Tapen ideassa on ongelmia sillä kaksoispyramidista syntyvä 12° rengas on liian kaukana (13.3.°). Täytyykin todeta, että näytelmän selittämisessä on kovasti ongelmia. No, Chilen näytelmä ei ole yksi yhteen tämän kanssa, joten näytelmiä ei oikein sovi verrata toisiinsa ja kyllähän esimerkiksi 109° huippukulmaa kokeiltiin Chilen näytelmään.

Helmikuu - maaliskuu 2001

Palataan päiväjärjestykseen eli jakson havaintoihin. Jaksolta löytyy muutamia herkkuja. Ehdottomasti laajimmalla alueella näkynyt halonäytelmä oli 9-10.3.2001 näkynyt kuun halonäytelmä. Näytelmä näkyi ainakin Kuusankoskella, Virroilla, Jyväskylän seudulla ja täällä Vaalassa. Olenkin kasannut jonkinlaisen koosteen kyseisen vuorokauden havainnoista (Fig. 5). Lisäksi voisi mainita Virroilla edellisenä päivänä eli 9.3.2001 näkyneen pyramidinäytelmän. Jostain syystä minulla on taas karmiva tunne siitä, että joidenkin havaitsijoiden havaintoja on jossain hyvässä jemmassa, vaikka pyrin aina kasaamaan havainnot yhteen paikkaan odottamaan seuraavan UMin kirjoittamista. Toivottavasti kaikki havainnot tuli mukaan.

Katava Jani
Revontulijaoston vetäjä saalisti helmikuussa 11 ja maaliskuussa 12 havaintoa joista lähes kaikki Espoossa. Näytelmien anti jäi aika vaisuksi, parhain näytelmä sentään vilautti zeniitinympäristön kaarta 9.3.2001 (Fig. 5a).

Korhonen Jarkko
Oulun outo mies repi jakson aikana huikeita halomääriä. Helmikuussa peräti 20 ja maaliskuussakin 18! Helmikuun tarjonta oli pitkälti tavanomaista materiaalia, mutta mahtui mukaan yksi "Hurja sivuaurinko! (paras näkemäni) kirk-k. 5" 23.2.2001 junasta Kausalan ja Korian välillä. Lisäksi yksi orpo zeniitinympäristön kaari näkyi 24.2.2001 Kouvolassa. Maaliskuu Jarkolla alkoi niin ikään orvolla zeniitinympäristön kaarella 1.3.2001, mutta jatkossa oli luvassa parempaa.

6.3.2001 Jarkko havaitsee jääsumunäytelmää Oulun Pyykkösjärvellä kotoaan (Fig. 2). "Tosin ilmiö maan pinnalta tarkasteltuna ei ollut mitään verrattuna vanhaan kunnon 7. kerroksen vessan ikkunaan, josta näkyi 'maiseman puhki polttava' ala-aurinko sivuillaan alasivuauringot, jotka hehkuivat komeasti siinä missä yläkerrankin sivuauringotkin. Täytyy kiittää Kemiraa näytelmän tarjoamisesta." Oulun Kemira on hyvä "jääsumutehdas", olen sen itsekin testannut.

Jarkko pääsi myös Oulun seudun ellipsiapajille 22.3.2001 (Fig. 3a). "Olin juuri kääntynyt Lentokentäntielle, kun tarkastus tuotti tuloksen. Hyytyi ellipsimäiseksi diffuusiksi mössöksi 13.17 eteenpäin. Ja olipas kirkas parhaimmillaan, vaakasäde 2-3 astetta, pystysäde n. 5. astetta, rinkulan leveys vajaa puoli astetta. Synty näytti H:lta, mutta... pilvipiirturi on piirtänyt itsepintaisesti 13.00 lähtien pilvikerrosta 3000-3500 ft. Täysi mysteeri, koska sillä korkeudella ei näy mitään pilveä, ellei tuo ellipsin synnyttänyt cs-mäinen rähmä nimenomaan ole tätä kolmen tonnin pilveä. Mietin, että voiko inversiosavut olla blokkautuneet noin ylös, koska joskus inversiosa-
vut matalallakin muodostavat morfologisesti 'yläpilvimäistä' kuviota." Mielenkiintoista tietoa pilvitilanteesta, on hienoa, että Jarkko käy töissä Oulun lentoaseman sääasemalla. Tuo vastaa aika hyvin joitain havaintoja mitä ellipseistä tunnetaan. Jarkko kertoo lisäksi, että myös pienempi ellipsi saattoi olla kuvioissa ja että "ellipsin 'kehällä' saattoi näkyä aavistus helmiäismäistä vaaleanpunaista". Värihavainto on tehty ilman aurinkolaseja ja varmasti silmäkuopat savuten.

Elliptical halos in Oulu region in March 22 2001:

Lameranta Jorma
Pääkaupunkiseudulla vaikuttava Jorma näki lähinnä tavan haloja helmi- ja maaliskuussa. Hiukan poikkeavasti Jormalla maaliskuu hävisi neljällä havainnollaan helmikuun kuudelle havainnolle. Ohessa mallipiirros 30.3.2001 Helsingin Herttoniemessä näkyneestä auringonpilarista (Fig. 4).

Lehtinen Jyri
Helmikuun seitsemään havaintoon Jyri haki muutamia havaintoja Iisalmen Vuokatista asti, mm. kuukauden parhaimman eli 21.2.2001 jääsumussa näkyneen pienimuotoisen näytelmän, jossa oli zeniitinympäristön kaari. Vuokatti tarjosi myös pintahaloja, joista parhaim-
maksi noussee 22.3.2001 näkynyt alasivuaurinko auton konepellillä. Myös Jyrin maaliskuun seitsemässä havainnossa on mukana yksi zeniitinympäristön kaaren ja 46° ylläsivuavan yhdistelmä 9.3.2001 eli Jyri sai esimakua seuraavan yön kuun halonäytelmästä (Fig. 5b).

Liimatainen Ilpo
Ilpo lähetti kuvia 9-10.3.2001 koko Suomen alueella näkyneestä kuun halonäytelmästä (Fig. 5g). Ilpon kuvissa on varsin komeat ja värikkäät sivukuut, horisonttirengasta, kaunis zeniitinympäristön kaari, himmeämpi 46° ylläsivuava kaari ja erittäin selvä Parry. Parry sulkee kauniisti 22° ylläsivuavan syvennyksen.

Luukkonen Ismo
Turun pitkänlinjan havaitsijalta tuli kauniin ma-gentan värisiä havaintolomakkeita. Havaintomäärät Ismolla ovat olleet kiitettäviä. Helmikuussa peräti 12 (11 päivää ja 1 yö) ja maaliskuussa yhdellä yöllä höystettynä kaikkiaan 15 päivää haloja. Laadullisesti Ismo varmasti toivoi parempia kuukausia, mutta hänen oli tyytyminen kahtena päivänä näkyneeseen zeniitinympäristön kaareen. Näistä parempi näytelmä oli seuraavan yön kuun näytelmää alustava 9.3.2001 Turun taivaalla näkynyt halonäytelmä (Fig. 5c). Toinen zeniitinympäristön kaarista taas näkyi 21.3.2001. 46° ylläsivuava tosin piristi miestä vielä 28.3.2001.

Halo display in Finland in March 9 2001:

A lunar halo display in March 9-10 2001:
This was a widely seen display. It started in Southern Finland and moves toward north.

Moilanen Jarmo
Vetäjän havaintomahdollisuudet parani maaliskuun alussa töiden loputtua. Helmikuussa tarttui haaviin 17 havaintoa ja maaliskuussa 18. Kolmen B-lomakeen vaatineen näytelmän lisäksi jaksoon mahtui 30.3.2001 näkynyt zeniitinympäristön kaari pitkällä 46° ylläsivuavalla.

Alkuyöstä 5-6.2.2001 olin saunapuita kantamassa kun äkäsin selvän ja kirkkaan horisonttirenkaan pätkän ja sillä todella kauniin 120° sivukuun (Fig. 6). Kuun ympärillä näkyi koko yönä vain heikko 22° rengas ja heikkoa 22° sivuavakehitystä sekä horisonttirenkaan näkyessä heikko sivukuu pitkällä hännällä. Ehdin ottaa kaksi kuvaa ja ensimmäiseen tarttui hiipumassa olleesta 120° sivukuusta aavistus.

Yöllä 9-10.3.2001 olin jo saanut hälyn kuun halonäytelmästä. Joten palloilin pitkin yötä ulkona ja toivoin halojen ehtivän tänne Vaalaan. Lopulta ne tulivat puoli kahden maissa (Fig. 5h). Horisonttirengasta, kirkkaita sivukuita ja 22° sivuavia puskeva näytelmä sai alussa mukaansa emäselvän Parryn kaaren. Myös himmeä 46° allasivuava näkyi alussa, mutta myöhemmin sekin kirkastui. 46° rengas näkyi myös ja sai seurakseen zeniitinympäristön kaaren hiukan myöhemmin. Tämä oli mielenkiintoinen tapaus, sillä 46° renkaan lakipisteeseen ilmestyi kirkastuma eli ilmeisesti merkki 46° ylläsivuavasta kun kuun korkeus oli vielä 30°37'. Saman ilmiön huomasi myös Penttinen (Fig. 5h). Zeniitinympäristön kaari ei koskettanut 46° ylläsivuavasta kertovaa kirkastumaa missään vaiheessa. Tämä on vastoin vanhoja puheita, mutta lyhyt kirkastuma 46° renkaan lakipisteessä on usein havaittu ilmiö ja selittyy pylväskiteiden tiltillä. Näytelmän horisonttirengas oli varsin mainio ja venytteli itseään pitkästi vasta-auringon puolelle koskaan sitä saavuttamatta. Myös 120° sivukuut ilmestyivät kuvaan mukaan ja näkyivät selvästi molemmilla puolilla maksimivaiheessa. Kuvia tuli poltettua reilusti ja ne näyttivät kaikki havaitut sekä Lowitz-kehitystä sivukuiden luona. Harmi vaan, että minulla ei ollut sopivaa työkalua peittää Kuu ja kuvat hiukan kärsivät puhkipalaneesta kuusta.

Kun Oulun porukka repi ellipsejä 22.3.2001 minä näin täällä 90 km kaakkoon Oulusta halonäytelmän, jossa oli mukana heikko Parry ja 46° allasivuava kaari (Fig. 7). Myös horisonttirengasta oli pitkä pätkä, mutta ellipseistä ei hajuakaan. Ellipsejä nähdään aika harvoin tällaisten näytelmien yhteydessä, joten mikään ihme tuo ei ollut. Tämä näytelmä alkoi aika erikoisesti, sillä alussa taivaalla oli ainoastaan pitkä, värikäs ja selvä 46° ylläsivuava ja 22° ylläsivuava. Ei yhtään mitään muuta.

Mäkelä Veikko
Nollille jääneestä tammikuusta selvinnyt Veikko näki haloja helmikuussa 7 päivänä ja yhtenä yönä eli saldoksi kertyi 8 havaintoa. Maaliskuussa määräksi jäi seitsemän. 5.2.2001 Veikko näki Helsingissä peräti ala-auringon jääsumussa (Fig. 8). Se jäikin Veikon erikoisimmaksi havainnoksi jakson aikana.

Ojanperä Juha
Juhan maaliskuuta koristi seitsemänä päivänä haloja. Mitään erityistä ei näkynyt, mutta koko päivän 28.3.2001 näkynyt näytelmä oli erityisesti ilahduttanut Juhaa. Näytelmä koostui 22° renkaasta, parhaimmillaan hännällisistä sivuauringoista ja 22° ylläsivuavasta. Valitettavasti Juha ei tarjoa meille piirrosta havainnostaan.

Penttinen Martti
Herra Virroilta lähetti 19 havaintoa maaliskuulta ja yllättäen monta B-lomakettakin oli eksynyt joukkoon. Neljä B-lomaketta, joista kolme sisälsi B-lomakemuotoja.

Martti saalistaa pyramidihaloja 9.3.2001 Virroilla (Fig. 9). "Kovin meinasi tehdä tosi näytelmän, mutta kuivui kasaan hetkessä." Penttinen osoittaa, että taidot on vielä tallessa: "Taisivat asemalla olevat ihmetellä, kun kesken kaiken tempasin kameran esille ja panin auringontappajan paikalleen, ja annoin kameran laulaa. Tankkiinkin tuli joku pisara bensaa." Martti on raportoinut 9°, 18°, 20° ja 23° renkaat. Viimeisen kysymysmerkillä. Piirroksen kaltaisissa näytelmissä 23° rengas tahtoo olla 22° hehkussa piilossa. Piirroksesta voi päätellä, että mukana oli myös 9° alempi parhelia ja 18° parheliat. 18° kama sen verran levittäytyy, että voitanee puhua jo renkaastakin. Rajanveto sen suhteen, onko kyseessä 18° rengas vai parhelia on usein vähän hankala.

9-10.3.2001 kuun halonäytelmä tarttuu myös Martinkin silmiin (Fig. 5e). Horisonttirengasta on mukana pitkästi. Mielenkiintoista on Martin piirtämä kaari, joka muistuttaa Parrya ylhäältä, mutta laskeutuu voimakkaasti läpi 22° ylläsivuavan kohti sivukuita. Tämä voisi olla ylempää Lowitzia ja tarkemmin sanottuna ylä-Lowitziksi kutsuttu variaatio. Niitä on kuvattu silloin tällöin, mutta niiden asema erillisenä halomuotona on aika epäselvä. Sen synty selittynee Parry-asentoisilla kiteillä, jotka tilttaavat Lowitz-akselin suhteen. Lowitz-akselihan on horisonttaalisesti asennoitunut a-akseli eli kahden sivutahkon särmien kautta kulkeva akseli. Tuon kaaren osalta Martin havainto muistuttaa jossain määrin esim. Pekkolan 6.9.1985 näytelmää. Siinähän tavan Parry oli korvautunut juuri ylä-Lowitzilla. Martin piirroksessa sivuauringosta ylöspäin lähtevä osa on hiukan oudosti piirretty, sillä ylä-Lowitz hipoo ensin 22° rengasta ja vasta sitten irtoaa tekemään lenkkiä 22° ylläsivuavan päälle. 22° ylläsivuavan päällä oleva osa selittynee hyvin tavan Parryllakin. "Kuvissakin näkyy melkein kaikkein olennaisin. Vain tuo heikko diffuusi ilmiö joka nousee sivukuista on epäselvä. Paristot alkoivat jähmettyä yli 15° pakkasessa. Silminnäkijöitä on ainaskin 3 varmaa, jotka näkivät nuo diffuusit!!" Kysymykseen voi toki tulla tilanne, jossa on Lowitzit ja Parry. Omissa kuvissani tuolta yöltä on selvä Parry ja jonkin verran Lowitzien kaltaista kehitystä sivuaurinkojen luona. Myös Liimataisen Ilpon Laukaassa otetuissa kuvissa on selvä tavan Parry ja jonkin verran Lowitzmaisuutta sivuauringoissa. Olisi kiva nähdä nuo Martin kuvat, jotta asiasta voisi tehdä päätelmiä.

17.3.2001 Martti raportoi suuren ellipsin (Fig. 10). "Olin lähinnä kuvaamassa erikoista väripilveä auringon lähellä. Joka kerkes hävitä ennen kuin sain kuvaa. Töllistelin vielä vähän aikaa ulkona. Kun havaitsin jotain epäilyttävää auringon lähellä pilvien hävitessä auringon edessä. Siinä se möllötti, selvä ellipsi, tosi iso! Kirkastu kirkastumistaan." Martti raportoi punaväriä ellipsin alaosassa molemmilla puolilla. Tuo voi olla todellista tai sitten niitä väripilviä. Martti sanoo ellipsin kooksi ~12°, mutta ei mainitse onko tuo halkaisija vai säde.

Riikonen Marko
Oululaistunut Marko saalisti kohtalaisesti haloja tammikuussa, peräti kuusi kappaletta. Helmikuun saalis Markolla oli yhdeksän näytelmää, joista osa jääsumussa. Parhain lienee 23.2.2001 näkynyt jääsumunäytelmä, jossa mukana mm. zeniitinympäristön kaari, 46° rengas ja horisonttirengas. Maaliskuun havainnoista Riikonen sai minulle asti vain parhaat palat eli havaintokertomukset 20-21.3.2001 näkyneestä keinovalonäytelmästä ja Oulun ellipseistä.

Aloitetaan mielenkiintoisesta 20-21.3.2001 näkyneestä keinovalonäytelmästä (Fig. 11). "Ollessani menossa rautatiesillan ali pois keskustasta huomasin lopultakin olevani kidepilven sisällä ja katulampuista näytti lähtevän selviä saureja! Kurvasin sivuun kämpälle menevältä reitiltäni rauhaisalle ja kirkkaita lamppuja sisältävälle VR:n rahtialueelle (asiaton oleskelu kielletty). Poljin muista erillään olevan lampun alle ja... -täysi horisonttirengas hyppäsi silmille! Suorastaa kiinteän oloinen lapusta lähtevä lenkki, jonka vastapuoli laskeutui selvästi lampun korkeutta alemmaksi. Lisäksi ilmassa oli zyk, hiukkasen ylläsivuavaa ja 22°r. Hyk'kin löytyi kun hieman liikuskelin. Tuijottelin ilmestystä selkäpiitä kihelmöivän tunteen vallassa, eikä minua yhtään häirinnyt kun paikalle ilmestyi kauhakuormaaja siirtelemään lumia sivummalle. Ajoneuvoa operoiva kunnan mies mulkoili minua joka kerta ohi ajaessaan, mutta eipä pysähtynyt kysymään mitään."

Tämän jälkeen Riikonen haki kameran ja alkoi kuvaamaan keinovalonäytelmää. "Lähdin tsekkaamaan lastausalueen muita lamppuja ja nytpä vasta horisonttirengas räjähti silmille oikein tosissaan! Tämä lamppu oli selvästi kirkkaa-mpi kuin edellinen. Noin lampun korkeudella 60-70° totesin katselevani yläpuolella leijuvaa valtavaa 3D hr-valosuppiloa! Valosuppilon keskus oli laajahko musta reikä jossa ei ollut juuri kidevälkehdintää. Kuin olisi katsonut alhaaltapäin hyvin voimakkaasti ylöspäin levenevän tornadon suuhun. Se jatkui poispäin ja ylöspäin kohti lamppua nousevana tasona, jota katsoessa tuli vastustamaton halu hypätä käytävälle ja lähteä kävelemään sitä pitkin. Pekkolan mielleyhtymät intergalaktisen avaruusaluksen rampin aukeamisesta maan matoselle eivät ole kaukaa haettuja... Hyvin korkealla lampulla (~80°) horisonttirenkaan suppilon reikä kuroutui umpeen ja ilmiö tuntui ottavan pään päällä tasaisen, pyöreän levyn muodon."

Viimeinen kommentti on aika mielenkiintoinen, mutta hankalasti selitettävissä. Marko toteaa zeniitinympäristön ja horisontinympäristön kaaren käyttäytyneen samaan tapaan kuin Eresmaan havainnossa (UMi 1/2001). Alasivuaurinkokin näkyi erään rekan perävaunua vastaan, mutta Marko toteaa että ne olivat samanlaiset kuin auringolla eikä lähteneet leviämään kohti lamppua. Ei niin, ne nimittäin leviävät alas ja poispäin lampusta. Pakkasta Marko kertoi olleen -16°C. Lopuksi Marko kiusasi puhelinsoitolla vielä Tiensuun Karlaa ja Öhmanin Teemua, jotka olivat istuneet elokuvissa näytelmän ajan! Näin Markon ottamat kuvat horisonttirenkaasta ja kyllähän se siellä oli.

22.3.2001 eli pari päivää tuon keinovalonäytelmän jälkeen Teemun hälyyttämänä Marko pääsi seuraamaan pitkään kestänyttä ellipsihalonäytelmää (Fig. 3b). "Olen seurannut ellipsihaloja jo 1½ tuntia. Nytkin tätä kirjoittaessa taivaalla on ellipsi." Marko oli PSOASin toimistolla kun häly tuli, mutta ensimmäisellä tarkistuksella Marko ei mitään nähnyt. Mutta hetkeä myöhemmin jonottaminen sai jäädä ellipsin ilmestyessä taivaalle. "Ja sitten kämppää kohti. Ellipsi kirkastui ajomatkalla hillittömäksi! Pilveäkin alkoi näkyä, taivaalla oli jotain töhnää josta alkoi muodostua Altocumulusta. Ellipsi näkyi tässä töhnässä." Marko sai kuvattu jo himmenneen ellipsin ja jäi odottamaan jatkoa ja se kannatti ellipsien palatessa takaisin. "Tällä kertaa taivaalla näkyi kirkkaahko ja suuri ellipsi 180° yläosastaan, sekä säteeltään puolet pienempi hyvin himmeä ellipsi lähellä aurinkoa. Molemmat ellipsit olivat selvästi eri kokoisia kuin eka maksimin yksinäinen ellipsi." Tämän jälkeen ellipsit jälleen heikkenivät, mutta tulivat takaisin ja Markon mukaan "taas eri kokoisilta kuin edellisessä maksimissa." Kuvista Marko totesi kakkosmaksimissa kenties olleen kolmannenkin ellipsin kahden visuaalisesti nähtyjen ellipsien välissä. Lisäksi Marko raportoi punaista väriä. Pääsin näkemään Markon kuvat ellipseistä ja ellipsit ovat varsin selviä kuvissa.

Ruoskanen Jukka
Vanha parta eli Ruoskasen Jukka lähetti pitkästä aikaan havaintoja enemmänkin. Tammikuussa saaliiksi jäin vaivainen kuun pilari, mutta helmikuussa havaintoja kertyi sitten 15 päivältä (13) tai yöltä (2). Kuun kohokohdaksi tuli 5.2.2001 Riihimäellä näkynyt komea zeniitinympäristön kaari (Fig. 12): "ZYK oli upean pitkä. Ei väreiltään eikä kirkkaudeltaan järkyttävä, mutta pituus oli kyllä hämmästyttävä (Aurinko matalalla)."

Savolainen Eero
Kuusankosken halokunniaa ylläpitävä Eero sai kolme pilaria tammikuussa. Helmikuu kahdeksan havaintoa olivat tavanomaisia neljän yleisimmän halon esiintymisiä. Maaliskuun 13 havaintoon mahtuu mukaan sentään zeniitinympäristön kaari ja 46° ylläsivuava 9-10.3.2001 ympäri Suomea näkyneessä kuun näytelmässä (Fig. 5d).

Tiensuu Karla
Karla sai kasaan 13 havaintoa helmikuulta. Pääasiassa perustavaraa, mutta muutamia ala-aurinkoja mahtuu mukaan. Maaliskuun saalis Karlalla on jo paljon runsaampi. Peräti 19 havaintoa eli pesi esimerkiksi Korhosen maaliskuun havaintomäärät. Tuohon joukkoon mahtuu jo kahdelta päivältä zeniitinympäristön kaari ja 46° ylläsivuava. Piirrosmalliksi otetaan 13.3.2001 näkynyt näytelmä (Fig. 13).

Karla pääsi myös havaitsemaan Oulun ellipsejä 22.3.2001 (Fig. 3c). "Luentotaukoa riemastutti Auringon ympärillä ollut selvä elliptinen hehku. Parhaat palat kai missasin ollessani luennolla, mutta riemastutti tämäkin. Mitään ellipsikaaria en nähnyt, pelkkää voimakasta hehkua." Nämä elliptiset hehkut ovat hiukan hankalia selittää. Koska nykykäsitys on se, että ellipsit syntyvät taittumisella loivista pyramideista eli ns. ellipsikiteistä, niin mitään elliptistä hehkua ilman selviä ellipsejä ei pitäisi siitä ainakaan syntyä. Selitys lienee huonoissa ellipsikiteissä eli kiteiden pinnoilla on harjanteita, portaita ja muuta häikkää. Tällaiset jääkiteiden pintaviat saavat ilmeisesti aikaan myös voimakkaat auringonpilarin, sillä puhdas jääkide on aika huono pilarin synnyttäjä. Toinen vaihtoehto voisi olla se, että koska ellipsit tuntuvat syntyvän keskipilvitasolla, niin siellä olosuhteet saattavat olla sellaiset, että kiteet alkavat pyöristyä ja siten taittava kulma muuttuu ennen kiteiden tuhoutumista.

Öhman Teemu
Teemu näki myös kohtalaisen määrän haloja helmikuussa, peräti 16 havaintoa. Pari zeniitinympäristön kaarta ja horisonttirengasta sekä yksi 46° ylläsivuava ilahduttivat kuukautta. Toki ala-aurinko on aina kiva vieras, sellaisen Teemu näki helmikuussa kolmena päivänä. Maaliskuulta Teemu sain koko porukan parhaan havaintomäärän, 22 havaintoa. Teemu maaliskuuta riemastutti kaksi B-lomakenäytelmää ja helmikuuta jo viime UMissa mainittu keinovalonäytelmä.

Teemun keinovalohavainto 7-8.2.2001 välisenä yönä on varsin mielenkiintoinen (Fig. 14a-b). Miehellä oli tilaisuus saada lamppu horisontin alapuolelle. Tällöin seurauksena on horisontin alapuolisten halojen siirtyminen horisontin yläpuolelle. Keinovaloilla tämä tilanne on herkullinen, sillä horisontin alapuoliset halot usein hukkuvat lumihankia ja lähellä sijaitsevaa maata vasten varsin tehokkaasti. Näytelmässä oli mukana vain pilari, sivulamput, yläsivulamput ja alasivulamput. Teemun piirroksessa on näiden lisäksi lenkki sivulampusta toiseen horisontin kautta, joka liittyy sivulamppuihin. Omat aivoni, vaikka melko kierossa valmiiksi ovatkin, eivät onnistuneet tuota vääntämään ymmärrykseen asti, mutta pitäydyn toistaiseksi Teemun havainnossa ja kommentissa. Teemun ensimmäisessä piirroksessa näkyy alasivulamput (1) horisontin yläpuolella pitkinä pötköinä eikä suinkaan yläsivulamppujen (2), jotka näkyvät toisessa piirroksessa, näköisinä. Tämä pitää yhtä teorioiden kanssa.

Myös Teemu pääsi näkemään 9-10.3.2001 välisenä yönä näkyneen kuun halonäytelmän (Fig 5f). Teemu teki oman havaintonsa Äänekoskella. Teemu saalisti Parryn lisäksi epävarman 120° sivukuun horisonttirenkaan pätkältä. "22° rengas, ylläsivuava ja sivukuut olivat hulppeat, sivukuissa oli värejäkin aistittavissa. 46° ylläs oli himmeä, mutta varma tapaus. ZYK peräti kaunis. Parry rajasi varsin terävästi ylläsin hehkutuksen. Hr:sta oli vain oikealla, ja sen tunnistusta haittasi pilven muuttuminen upeasta Cs nebistä juuri hr:n suuntaisten kuitujen hallitsemaksi Cs fibiksi. Hr näytti päättyvän 120° kohdalla hieman kirkkaampaan täplään."

Teemu huomasi Oulussa 22.3.2001 näkyneent ellipsit ensimmäisenä (Fig. 3d). "Korvesta tullessamme äkkäsin täysin puhtaan näköisellä taivaalla tuplaellipsin, joka oli hillittömän kirkas. Kamera oli tietysti työhuoneessa. Juo-ksun lomassa tein kolme hälyä. Parhaaseen vaiheeseen en kameraa saanut, mutta jotain kertonee sekin, että MSH:kin näki ellipsit heti sinnepäin vilkaistuaan. Kuvatessa taivaalle tuli hyssakkaa, joka oli joko sadejuovia, tai sitten syntymässä olleita Ac tr-pilviä." Tämän jälkeen Teemu joutui palaamaan (myöhässä) pakolliselle luennolle. Kooksi ellipseille Teemu sain 8x5° ja 4x2°.

Siinä oli jakson kohtalaisen runsas havaintosaalis. Kuitenkin minusta edelleen tuntuu, että jonkun havaitsijan helmikuun havainnot ovat jossain... Pyydän anteeksi, jos on käynyt niin, ettei jonkun havaitsijan kaikkia havaintoja nyt tullut mukaan.

Pari www-osoitetta

Tässä on pari haloaiheista internet-sivua.

Herald Eedens kotisivut löytyvät osoitteesta:
www.weather-photography.com/Atmospheric_Optics/index.html

Sivuilla on hyviä kuvia ja toimiva valikkorakenne. Kuvia on muustakin kuin haloista. 24° parheliaa esittävät kuvat ja teksti oli kyllä 23° ylemmästä parheliasta vielä jokin aika sitten. Mielenkiintoista on myös se, että siellä on ennen Muhoksen näytelmää (31.8.1994) otettuja kuvia, joissa on kuulema Lowitzit ja 120° sivuaurinkokaaret.

Toinen osoite on Michael Ellestadin kotisivut, joilta löytyy paljon halokuvia:
www.geocities.com/bowlturner/my_weatherpics.html

Kohti kesää

Tässäpä tämä 12 sivuiseksi venynyt Sivuaurinko-palsta olisi. Ennätysmäärä kuvitusta tuli ainakin otettua mukaan.

Minun piti käydä läpi myös pyramidihalojen nimiä simulaatioin höystettynä, mutta se nyt jäi tekemättä. Sen puutteessa voi käydä tutustumassa Jyri Lehtisen simulaatioihin pyramidiparhelioista korkealla auringolla. Simulaatiot löytyvät osoitteesta:
sites.netscape.net/jyrileht/homepage

Muistakaa, että toukokuu on hyvää haloaikaa.

Jarmo Moilanen

English summary

Hello friends.

Here is lots of observations made in Finland during February and March 2001.

One of the interesting display was seen in night March 9-10 2001 (Fig. 5d-h). This display has not big rarities but the display was seen over a wide are in Southern and Central Finland.

Also very bright elliptical halos has been seen in Oulu (Fig. 3a-d). At least two elliptical halos was seen at the same time, but photos took by Marko Riikonen shows a third elliptical halo at the same time than two bright elliptical halos. Three elliptical halos at the same time is very rare, but not unheard. It seems also, that radius of elliptical halos varied during the display.

We have now during the April a halo observing project to look halos more carefully. And lucky for us, we got at least two odd radius displays already with 35° halo and 9° arc from oriented pyramidal columns.

The first of these two display was seen in Vaala in April 5 2001 and the later in April 10 2001 in Helsinki area. The later has several bright odd radius halos including 20° halo and 35° halo. There is three internet addresses of sites in the beginning of this issues Sivuaurinko, were photos of the Helsinki display can be seen. Text of those sites are all in Finnish but photos are great.