Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Ilmakehän optiset ilmiöt

Sivuaurinko 2/2000

31.1.2001 Jarmo Moilanen

Niin

Kevät keikkuen tulee ja ensimmäiset keväiset halonäytelmätkin on nähty. Ei niistä vielä tässä numerossa enempää, mutta ainakin 120° sivuaurinko ja ellipsihalo vieraili huhtikuun alussa Etelä-Suomessa.

Allekirjoittaneella on ollut hiukan enemmän töitä kuin käsiin on mahtunut. On viimeisen kahden kuukauden aikana tullut kirjoitettua 200 sivua atk-alan koulutusmateriaalia. Ehkä sen valossa voitte ymmärtää hienoisen "kirjoituskammon" ja siitä johtuvan tämän sivuaurinkopalstan jonkin asteinen köyhyys.

Iloisempia uutisia on se, että Aikioniemen Simo muisti pitkästä aikaa jaostoa ja lähetti koko viime vuoden raportoimattomat havainnot. Ja niitähän oli paljon. Lisäksi mies on vaihteeksi paikannut Savukosken havaitsija-aukon!

Amerikkalaisprojekti poikii lisää, joka allekirjoittaneenkin vei Etelänavalle, saattaa tuoda jatkoa sarjaan "suomalaiset halotutkijat maailmalla". Mutta siitä kuulemme myöhemmin. Varmaa on ainoastaan se, että minä en matkalle ole lähdössä, vaikka mieli toki tekisi, mutta kun olisi kiva saada opintolainat maksettua ja kamerakalusto uusittua.

Halohuhtikuu

Viime vuosina lähinnä sähköpostitasolla pyörinyt kevätprojekti pyörii jälleen lähinnä sähköpostitasolla. Syy tietysti on se, ettei ole väkeä tekemään yhteenvetoja tai organisoimaan havaintoja. Lauri Kangas kuitenkin lupautui tekemään jonkin asteista päivityslistaa jaoston kotisivuille. Mitä sinne on ilmestynyt, voi jokainen käydä toteamassa www.ursa.fi/ursa/jaostot/halot/havainnot/huhti2000.html osoitteessa.

Tilastointiprojekti

Allekirjoittanut on tuossa alkanut kehittämään tilastoprojektia tämän vuoden haloista. Näillä näkymin saatte ensimakua seuraavaan Umiin. Huomatkaa, että tilastoinnin tulen suorittamaan vain kaikista niistä havainnoista, joista on piirros saatavilla. Omat tilastoni (pääasiassa havainnot 1984-1998) kertoo esimerkiksi sen, että B-muotoja kaikista havaituista haloista on 6.9%. Paras kuukausi on huhtikuu, jolloin B-muodoista nähdään peräti 27.9%. Noissa lukemissa on tosin mukana myös ulkomaankomennukset (ei kuitenkaan Etelänapa). Yksittäisiä halomuotohavaintoja tilastossani on tällä hetkellä peräti 2956 kappaletta (siis Etelänapaa en ole vielä laskenut). Halomuotohavainnot lasken siten, että yhdestä halomuodosta voi tulla vain yksi havainto per päivä tai yö. Eli samalla tutulla tavalla kuin halohavainnot muutenkin lasketaan. Toinen lukema tilastostani: 1477 eli havaintojen määrä huhtikuun 2000 alkaessa.

Lehtijuttu

Tähtisen Leena Tiede 2000 -lehdestä soitteli alkuvuodesta. Lyhyttä halojuttua oli tekemässä lehteen. Niin sitten Tiede 2000 -lehden helmikuun numerossa olikin juttu nimellä "Halojen sesonki alkaa". Hyvinhän se meni. Juttu alkaa jännitystä keräten: "Oletko huomannut hiljattain 22 asteen halon? Entä 46:n, 18 tai 9:n?" Siihen se hyvin alkanut juttu tyssäsi kun seuraava lause alkoi: "Tarkoitan kehiä, jotka...". Tulipa kirjoitettua hiukan palautetta. Kuulemani mukaan jotku muutkin jaostolaiset on puuttuneet asiaan. Niin sitä pitää. Kehät kun ei ole sama asia kuin halot. Varsinaisesti päähän sattui kun minun todettiin vakuuttaneen että: "Kehien tarkkailussa on metsästyksen riemua.". En kyllä halojaoston tuomioistuimessakaan tunnusta haloja kehiksi kutsuneeni, saatika kehien tarkkailua metsästyksen riemuun verranneeni (asian vierestä tiedoksi etten harrasta metsästystä). Kuulemani mukaan myöhäisemmässä Tiede 2000 -lehden numerossa (joko maaliskuun tai huhtikuun) on pyydelty anteeksi moista sekoilua.

Jos jotakuta pyydetään haastatteluun aiheena halot, niin sopii aloittaa haastattelu vaatimuksella, että juttu on saatava oikoluettavaksi ennen julkaisua. Parasta on myös unohtaa sanat sateenkaari ja kehä täysin. Jos toimittaja erehtyy ne mainitsemaan jossain välissä niin kannattaa pitää kova puhuttelu. Pekkolan Marko totesi että 20 vuoden valistus ei ole uponnut mihinkään. Siltä pahasti näyttää. Samaan kategoriaan kuulunee se kun huhtikuussa Etelä-Suomessa näkynyttä kovaa revontulinäytelmää joku epäili mahdolliseksi halonäytelmäksi.

Postia

Haloihin liittyvää postia on taas tullut, niin viime havaintojakson havaintoja kuin myös muitakin ei jakson ajalta olevia havaintojakin.

Backman, Leif

Leif kertoi sähköpostissa kehystäneensä talvella 1998-99 ottamiaan diakuvia. Hän löysi parista kuun 22° rengasta esittävästä kuvasta pienemmän renkaan. Kyse on suurella todennäköisyydellä 9° renkaasta. Tapaus on jälleen malliesimerkki siitä, miksi haloja kannattaa valokuvata.

 

Aikioniemen vuosi 1999

Otan tarkempaan syyniin Simo Aikioniemen lähettämän runsaan havaintomateriaalin viime vuodelta ensi numerossa, tällä kertaa minulta loppui aika. Otetaan nyt tähän oheen piirros Simon havaitsemasta 6.5.1999 näytelmästä, joka jäi yhdeksi viime vuoden parhaista näytelmistä yhdessä Viitasaaren kanssa.

 

Helmi- ja maaliskuu 2000 havaintoja

Helmi- ja maaliskuun havaintojakin tuli postista aivan niin kuin pitääkin. Mutta mistään havaintovyörystä ei voida puhua.

Aikioniemi, Simo

On aina ilahduttavaa saada havaintoja joltain, joka on ollut pitkään hiljaan. Simon kohdalla hiljaa olo tosin ei ole ollut kuin vajaa vuoden mittainen. Simohan saalisti aikoinaan Savukoskella paikallisen "jengin" mukana aika raivoisasti haloja. Joukkoon mahtuu monia hienoja näytelmiä. Simolta tuli viime vuoden loppuosan havaintojakin runsaasti, mutta kuten lupasin jo aiemmin, palaan niihin herkkuihin ensi numerossa (jospa minulla sitten olisi paremmin aikaa). Simo on näköjään palannut Savukosken maisemiin. Havainnot tämän vuosituhannen puolelta alkavat sieltä helmikuun lopulta. Heti kolme komeaa zeniitinympäristön kaarta melkein peräkkäisinä päivinä! Havaitsija Savukoskella on hieno asia! Maaliskuulta on runsaasti pientä sievää ja vähän parempaakin. Zeniitinympäristön kaaria (5.3., 6.3. ja 27.3.) löytyy Simon maaliskuun papereista samoin kuin pari horisonttirengastakin (16.3. ja 26.3.).

Korhonen, Jarkko

Jakelta tuli taas tasavahvoja piirroshavaintoja. Havaintojakin mies on kerännyt ihan kiitettävästi Oulun suunnalla. Helmikuun 13 havaintoa pitää sisällään yhden B-lomakkeenkin vaikka aihetta olisi ollut kahteen. B-lomakkeelle päässeessä tapauksessa kyseessä oli 21.2. näkynyt jääsumunäytelmä, jonka Jarkko havaitsi kämppiksensä ikkunasta. Näytelmässä oli horisontin alapuolisia haloja: todella kirkas ala-aurinko höystettynä "normaalin jääsumusaurin veroisilla alasaureilla!". Jaken kuvissa näkyy alasaurit maata vasten. Zeniitinympäristön kaarikin oli mukana näytelmässä. Maaliskuulta 18 havaintoa, joukossa kolme zeniitinympäristön kaarta. 24.2. Oulussa näkyi varsin mainio jääsumunäytelmä, jossa oli selvää Lowitz-kehitystä sivuauringosta ylöspäin. Kuvassa Lowitzit näkyvät varsin mainiosti. Kyseessä olevan muodon selittäisi, näin nopealla tutkimuksella, ylempi Lowitzin kaari. Tosin mukana voi olla myös rengasmaista Lowitzia.

Lehtinen, Jyri

Jyri on tehnyt havaintoja verta roiskuen aito veritahra havaintolomakkeella). Helsinki ei ole riittänyt havaintopaikaksi vaan Jyri on käynyt ihailemassa Vuokatin haloja. Eikä mikään turha reissu, sillä 26.2. Jyri havaitsi alasivuauringot ala-auringon kanssa. Sinällänsä alasivuaurinko ei hirvittävä harvinaisuus ole, vaikka oikeuttaakin B-lomakkeen sotkemisen. Mutta Jyrin tapauksen arvoa nostaa se, että tämä alasivuaurinko näkyi auton konepellillä. Se ei mikään ihme ole, olen itsekkin nähnyt alasivuauringon auton katolla muutamia kertoja. Sotkamon Vuokatilla tekemissään havainnoissa Jyrillä on muitakin lähinäytelmiä, mm. pilareita ja ala-aurinkoja maisemaa vasten. Myös muuta zeniitinympäristön kaari on tarttunut havaintojen joukkoon. 24.2. Jyri kertoo nähneensä kaksi 46° allasivuavan näköistä kaarta 22° etäisyydellä auringosta. Havainnon kestoaika oli varsin lyhyt ja piirros viittaa vahvasti mahdollisuuteen, että Jyri näki 22° renkaan matalalla olevassa jääkidepilvessä. Lyhyiden 22° renkaan pätkien muodon hahmottaminen ei ole varsin helppoa ja virhetulkinnan mahdolllisuus on hyvin suuri. Lisäksi 25.3. Jyri on nähnyt eksoottisen horisonttirenkaan pätkän Helsingissä.

 

Luukkonen, Ismo

Turun miehellä on ilmeisesti lomakkeet loppuneet. Mutta selvät lomakkeet mies on saanut käsinkin väännettyä. Helmikuun seitsemän havaintoa sisältävät tavan tavaraa. Maaliskuussa mukaan on ehtinyt muutamia zeniitinympäristön kaariakin. 22.3. Ismon aurinkolasit on olleet hukassa, mutta hyvinhän tuo zykkikin on siellä näkynyt.

 

Moilanen, Jarmo

Kovin heikosti näkyi haloja täällä Oulujärven rannoilla, jonne muutin siis virallisestikkin helmikuun ensimmäinen päivä. Ala-aurinkoja saalistin kolme helmikuussa. Ei oikeastaan mitään sen ihmeempää. Kevään ensimmäisiä parempia näytelmiä oli 16. maaliskuuta näkynyt pikkunäytelmä, jossa oli parhaana zeniitinympäristön kaari ja 46° ylläsivuava kaari.

Nieuwenhuys, Frank

Jaoston ainoa aktiivi, joka puhuu hollantia, raportoi helmikuulta (en ole saanut maaliskuun havaintoja) jälleen masentavan määrän haloja eli 21 havaintoa. Zeniitinympäristön kaaria on näkynyt ihan riittävästi, jos yhdeksää zykkiä kuukaudessa pitää riittävänä. Harvinaiset halot on sentään uupuneet kyseiseltä kuukaudelta.

Ojanperä, Juha

Juha on helmikuussa laajentanut havaintohorisonttiaan hakemalla pari havaintoa Torniosta ja Muoniosta asti. Materiaali ei varsinaisesti säväytä, mutta 19.2. Torniossa näkynyt "Aivan häikäisevän kirkas 22 asteinen aivan silmieni edessä jääsumussa!" varmasti kruunaisi monen muunkin havaitsijan heikompia kuukausia. Kaikkiaan kolme havaintoa helmikuulta ja yksi maaliskuulta täytettynä samalle lomakkeelle.

Penttinen, Martti

Virtojen mieheltä tulivat tammi ja helmikuun havaintolomakkeet. Maaliskuu ilmeisesti uupuu ihan vetäjän saamattomuutta, en saanut ajoissa lähettettyä hänelle lisää lomakkeita. Tammikuun havainnothan tuli mainittua edellisessä UMissa, joka tätä kirjoittaessani 18.4. eli viimeisenä mahdollisena iltana, ei ole vielä saapunut. B-lomakkeelta löytyy piirros myös 20-21.1. näkyneestä ellipsistä. Penttisen mukaan kyseessä oli "yhtenäinen soikea rengas". Tämä ellipsi oli noin 4° kokoinen. Helmikuun saalis Martilla oli varsin tavanomainen.

Riikonen, Marko

Pohjoisin havaitsijamme lähetti pitkän listan havaintoja, valitettavasti ilman minkään valtakunnan piirroksia, edes huonoja sellaisia. Määrät on varsin kiitettävät, helmikuussa Marko saalisti peräti 24 havaintoa ja maaliskuultakin 23. Erikoisimpia havaintoja oli alakuu, joka näkyi 15-16.2. Havainnoissa on paljon jääsumunäytelmiä, mutta mitään Etelämanner tai Resolute meininkiä ei Marko ole päässyt näkemään. Parhain näytelmä oli 29.2. Saariselällä näkynyt pikkuinen multihalo jossa oli zeniitinympäristön kaari ja 46° ylläsivuava.

Siljama, Markku

Mäntyharjun suunnalla vaikutta Markku oli havainnut haloja lentokoneesta käsin helmikuun 28. päivä. Kyseessä oli Markkun elämän ensimmäinen halohavainto Ursalle. Jostain havaintoura on aloitettava. Eikä havainto 22° allasivuavasta, ala-auringosta ja alasivuauringosta lentokoneesta aivan pöllöimpiä aloituksia ole. Edelle menee kenties Rainer Vilkkilän Viitasaaren näytelmä ja pari muuta hyvää "uran" aloitusta. Harmi vaan, että usein halohavaitsijan urasta on tullut turhan lyhyt.

Tiensuu, Karla

Norjan kirjeenvaihtajalta tuli jälleen varsin mukiinmeneviä havaintoja. Mutta mikä parasta, havainnot on huolella piirretty ja dokumentoitu, jopa havainnot pilareista. Kuinka tämän taudin saisi leviämään muihinkin havaitsijoihin? B-lomakkeen Karla joutui täyttämään Oslossa 27.3. kun sivuaurinkojen ja pilarin säestämänä auringon ympärillä näkyi 3x6° elliptinen hehku. Karla itse poukkoilee selityksessä kehien ja ellipsihalon seutuvilla ja täytyy sanoa, ettei aivan yksiselitteistä ratkaisua taida löytyä vaikka havaintokertomus on todella seikkaperäinen. Karla kertoo mm. että: "tämä oli reunoiltaan diffuusi". Itse pitäisin tuota kehään viittaavana toisin kuin Karla. kehillähän ei periaatteessa ole ulkoreunaa. Usein selvien värien rajat vain mieletään sellaisiksi. Tässä voisi olla kyseessä kehän raakile, joka ei yllä aivan punaiseen asti, sillä värin Karla kertoo olevan "lievästi keltaiseen vivahtavan". Elliptisyys silti vaivaa havainnossa. Pisarakehäthän ovat aina enempi tai vähempi pyöreitä, ei elliptisiä. Karlan mukaan koivu, tammi ja ehkä myös leppä sekä pähkinäpensas aloittelivat kukintaa noihin aikoihin. Mutta en tosiaan uskalla tuomita tätä havaintoa mihinkään suuntaan tältä pohjalta.

Öhman, Teemu

Aakkosjärjestyksessä esiteltyjen katsausten viimeiseksi aina jäävä Teemu ei missään nimessä ole havaintosaaliillaan viimeinen. Helmikuun 16 ja maaliskuun 14 havaintoa on varsin hyvä saalis. Materiaali on ollut pääasiassa tutun turvallista. Muutama zeniitinympäristön kaari on ilahduttanut matkan varrella (17.2., 5.3. ja 16.3.). Teemu on myös mättänyt luntakin ilmaan ja saanut siten muutamia haloja näkyviin viitenä eri päivänä. Parhaimmat pöllytykset ovat tuottaneet 46° renkaan pätkiä.

Simulaatio-ohjelma netistä

Oli puhetta siitä, että pitäisi esitellä saatavilla olevia halosimulaatio-ohjelmia. No, omaa aikaani ei ole liiennyt siihen projektiin vielä, mutta aloitetaan jostain. Internetistä löytyy kaikkea - sanotaan. Löytyy sieltä ainakin yksi pätevän tuntuinen simulaatio-ohjelmakin, jossa tosin on aika erikoisia ratkaisuja. Mutta yhtä kaikki, ohjelma toimii ja on varsin monipuolinen. Ohjelman takaa löytyvät herrat nimeltä Les Cowley ja Michael Schroeder. Edellisen herran kanssa on tullut keskusteltua sähköpostitse useastikkin. Ensin mainittu asustaa Englannissa ja jälkimmäinen USAssa. Heidän ohjelmansa uusimman version, Halo 2.0, voi halukkaat ladata netistä ja www.lc.dial.pipex.com/halo/halosim.htm on osoite. Yhteen kirjoitettuna tietenkin. Toinenkin osoite on myös olemassa, mutta toivottavasti tuo osoite toimii.

Erikoisin piirre ohjelmassa on se, että liiketilatiedot ovat erillisinä tiedostoina. No, kyse on tietysti siitä, miten talo rakennetaan. Ohjelma toimii Windows-ympäristössä ilman ongelmia ja tuottaa kauniin näköisiä simulaatioita. En ole huomannut mitään omituisuuksia tuloksissa toistaiseksi. Jos joku halukas on kovin innokas ohjelmaa kokeilemaan, niin siitä vaan. Jos joku olisi vielä kiinnostunut kirjoittamaan Umiin tästä ohjelmasta lisää, niin jaosto olisi kovin kiitollinen moisesta panoksesta.

Jarmo Moilanen

(Huomautus. Tämä Sivuaurinkopalsta ilmestyi Ursa Minor 2/2000:ssa ja kyseinen Ursa Minorin numero tuli ulos vasta syksyllä 2000. Puoli vuotta myöhässä. Lisäksi jutussa esitellyn simulaatio-ohjelman internet-osoite on tässä verkkoversiossa korjattu, joten linkitetyt osoitteet pitäisi toimia.)


English summary

Hello friends! This is a shortest Sivuaurinko-column for a long time. Main reason is my job which has needed almost all of my time this spring. I hope that I manage to get more time for halos and for editing this Sivuaurinko-column.

Early spring in Finland hasn't show anything spectacular. Althought, in the begining of April some nice displays has already be seen.

Most of this issue's Sivuaurinko is dealing with observations from February and March 2000. No big displays and no big rarities has be seen during that period.

There is couple of observations made about subparhelia. It is a quite common halo if you live above clouds. So it is always nice to see that on ground level.

According to my statistics, April is the best month in Finland to see any rare halos. I have seen 27.9% of rare halos during Aprils. I will carry out a statistical survey during year 2000. I will only count displays which has some drawings available. Because my new job, I have now computing power to do that.

(Note: This Sivuaurinko-column was published in Ursa Minor 2/2000 which was printed a half of year late in autumn 2000. Also the internet address of the halo simulation program is now right.)

RSS Zeniitti

RSS Taivaanvahti

RSS Avaruus.fi-foorumi