Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna

Liity jäseneksi
03.02.2026

Terveisiä kiertoradalta: Pimeä taivas, osa 2 – INNA-hanke perutaan, mutta tulossa on miljoona satelliittia

"Paranalin observatoriota ja rakenteilla olevaa ELT:tä uhannut INNA-hanke on peruttu", Jari Mäkinen kertoo. Paranal saa pitää pimäen taivaansa ainakin toistaiseksi. Toisaalta SpaceX on juuri hakenut juuri lupaa miljoonan satelliitin laukaisemiseksi avaruuteen. "Nykyiset satelliitit ovat parannusten ansiosta vähemmän haitallisia tähtitieteelle kuin olivat ensimmäiset Starlinkit, mutta tietokeskussatelliitit olisivat kooltaankin jo niin suuria, että se olisivat selvästi taivaalla näkyviä kohteita. Ja jos niitä on tosiaan miljoona, niin tilanne olisi aika kauhea maanpäällisen tähtitieteen kannalta."

02.02.2026

Eksoplaneetta hukassa: Viileä mutta elinkelpoinen

Kepler-avaruusteleskoopin vanhasta datasta on löytynyt aiemmin tuntematon eksoplaneetta. HD 137010 b vaikutttaa olevan pinnaltaan hiukan viileämpi kuin Mars, mutta sen Maata suurempi koko tuo mukanaan mielenkiintoisia mahdollisuuksia, Mikko Tuomi kirjoittaa. "Vaikka uuden planeettatuttavuuden ominaisuudet eivät ole täysin selvillä, se on ehdottomasti kiinnostava kohde jatkotutkimuksia silmällä pitäen", hän kirjoittaa. Se on ehkä ensimmäinen havaittu, maapallon kokoinen ja pinnaltaan jäätynyt valtameriplaneetta.

02.02.2026

Kraatterin reunalta: Titanin valtameri ja labyrintit

"Havaittuja Titanin muodonmuutoksia ei ole pääsääntöisesti kyetty selittämään muuten kuin olettamalla, että kaikkialla kuoren alapuolella, ehkäpä karkeasti noin sadan kilometrin syvyydellä, on jättimäinen valtameri", Teemu Öhman kirjoittaa. Tuore tutkimus kuitenkin arvioi, ettei tällaista valtamerta ole Titanissa lainkaan, ainakaan enää. Samalla se selittäisi Titanin kaasukehän metaanin lähteen. Meren sijaan Titanin pinnan alla olisi sohjotaskuja. Toinen tuore tutkimus pyrkii selittämään Titanin säteittäisiksi labyrinteiksi kutsuttujen pinnanmuotojen syntymekanismia. Maapallolla samantapaisia rakenteita syntyy ns. suolatektoniikan avulla.

02.02.2026

Kosmokseen kirjoitettua: Pseudotieteestä tekotieteeseen

Mistä pseudotieteen tunnistaa? Miksi fyysikot ovat vakuuttuneita siitä, että jokin teoria on oikein, vaikka käsitykset fysiikasta ovat muuttuneet moneen otteeseen, ja parhaatkin tutkijat ovat olleet jostain väärässä? "Uusi teoria voi olla periaatteiltaan yksinkertaisempi, kuten yhtenäisteoriat usein ovat, mutta ei rakenteeltaan köyhempi. Tämän takia fyysikkojen on helppo nähdä, että kun joku ehdottaa vaikka suhteellisuusteorian tilalle teoriaa, joka on ennusteiltaan selvästi pielessä tai jonka rakenne on aivan liian alkeellinen, hän on väärässä", Syksy Räsänen kirjoittaa. Fysiikassa varmennettu teoria on luontoa kuvaava matemaattinen rakenne, joka on sisäisesti riittävän ristiriidaton, ja joka on kokeellisesti merkittäviltä osin varmennettu.

27.01.2026

Tarinoita taivasalta: 24h

"Vyörypilvi oli kuin vuoristo, joka kohosi hurjaa kyytiä maaseudun ylle. Vyörypilvessä oli hämmentäviä yksityiskohtia, sen edellä liikkui hevosenkenkämäinen pilvi, joka tosin hävisi nopeasti, mantelipilveä eli lenticularista, sateenkaarta, sadeseinämää ja värejä vaikka toisille jakaa." Pirjo Koski muistelee elokuista mökkireissua, jolloin taivaalla sattui ja tapahtui.

26.01.2026

Podcast: Tähtitaivas nyt – Helmikuu 2026

Mikseivät planeetat näy aina samalla tavalla? Mikä vaikuttaa Kuun näkymiseen? Merkurius vierailee vaalealla iltataivaalla helmikuussa. Professori emeritus Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (audiotohtori.fi).

09.12.2025

Kevätkauden kurssien ilmoittautuminen on käynnissä

Keväällä on tarjolla vakiokurssiemme lisäksi esim. täysin uusi kurssi päivätaivaan ilmiöistä sekä maailmankaikkeuskurssi intensiivisenä lähiopetuksena! Kurssit järjestetään kuitenkin pääasiassa verkkokursseina, joten niille voi osallistua mistä päin tahansa. Kurssit soveltuvat hyvin myös lahjoiksi, ja ne ovat avoimia muillekin kuin jäsenillemme.

15.01.2026

Kaivopuiston tähtitornilla on käynnissä tähtinäytöskausi

Ursan Kaivopuiston tähtitornilla on käynnissä tähtinäytöskausi. Tähtinäytöksiä järjestetään jokaisena selkeänä iltana, maanantaita lukuunottamatta, klo 19–21. näytökseen voi tulla milloin tahansa näytösaikaan, tervetuloa!

Taivaalla tänään

Tapahtumat

  • Kuu lähellä Spicaa aamuyöllä
  • Saturnus lähellä Neptunusta 27.1.–28.2. illalla, lähimmillään 20.2.

Kuun vaihe (klo 14)

vaihe: 69 %
vähenevä kuperakuu
ikä: 20 päivää

Lisää taivaan tapahtumia »

Tähtikartta

Isompi tähtikartta »

Vanha tähtikartta »

Tähtikarttasovellus »

Ursan Avaruusviikko alakouluille 19.1.–27.3.2026

Ursa tarjoaa alakouluille palveluita avaruusasioiden opettamiseen alkuvuodesta 2026. Lue lisää!

Kirjat

Maailmankaikkeudesta

Esko Valtaoja avaa omalla jäljittelemättömällä tyylillään millaisessa maailmassa oikein elämme.

Kaupunki Marsissa

Kelly ja Zach Weinersmith kysyvät, pitäisikö meidän asuttaa avaruus. Olemmeko todella miettineet tätä?

Miksi Kuu ei putoa?

Anne Liljeström vastaa 84:aan lasten esittämään avaruuskysymykseen hauskojen kuvitusten kera.

Oikopolut

Ursan tapahtumia

Katso lisää tapahtumakalenterista »

Tapahtumia koko Suomessa

Valitse alueesi kartalta

Kartta Pohjois-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Etelä-Suomi
Tähdet ja avaruus

Tähdet ja avaruus

Katso uusin numero
Taivaanvahti

Taivaanvahdin havainnot

Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna

Liity jäseneksi