Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna

Liity jäseneksi

10.02.2026

Eksoplaneetta hukassa: Jäätynyt valtameriplaneetta

Meitä lähimmästä eksoplaneetasta, Proxima b:stä, ei tunneta varmasti kuin minimimassa, mutta siitä voi silti koettaa päätellä jotain. On perusteltua ajatella Proxima b:n voivan olla valtameriplaneetta, Mikko Tuomi kirjoittaa. "Punaisten kääpiötähtien planeettojen suhteen vuorovesilukkiutuminen tuo mukanaan omat rajoitteensa. [...] Proxima b:n tapauksessa lämpö saattaa riittää pitämään sulana vain ympyränmuotoisen alueen valoisan puoliskon keskellä." Millainen Proxima b olisi tällöin sisärakenteeltaan? Voisiko siellä olla elämää?

03.02.2026

Terveisiä kiertoradalta: Pimeä taivas, osa 2 – INNA-hanke perutaan, mutta tulossa on miljoona satelliittia

"Paranalin observatoriota ja rakenteilla olevaa ELT:tä uhannut INNA-hanke on peruttu", Jari Mäkinen kertoo. Paranal saa pitää pimäen taivaansa ainakin toistaiseksi. Toisaalta SpaceX on juuri hakenut juuri lupaa miljoonan satelliitin laukaisemiseksi avaruuteen. "Nykyiset satelliitit ovat parannusten ansiosta vähemmän haitallisia tähtitieteelle kuin olivat ensimmäiset Starlinkit, mutta tietokeskussatelliitit olisivat kooltaankin jo niin suuria, että se olisivat selvästi taivaalla näkyviä kohteita. Ja jos niitä on tosiaan miljoona, niin tilanne olisi aika kauhea maanpäällisen tähtitieteen kannalta."

Kraatterin reunalta: Titanin valtameri ja labyrintit

"Havaittuja Titanin muodonmuutoksia ei ole pääsääntöisesti kyetty selittämään muuten kuin olettamalla, että kaikkialla kuoren alapuolella, ehkäpä karkeasti noin sadan kilometrin syvyydellä, on jättimäinen valtameri", Teemu Öhman kirjoittaa. Tuore tutkimus kuitenkin arvioi, ettei tällaista valtamerta ole Titanissa lainkaan, ainakaan enää. Samalla se selittäisi Titanin kaasukehän metaanin lähteen. Meren sijaan Titanin pinnan alla olisi sohjotaskuja. Toinen tuore tutkimus pyrkii selittämään Titanin säteittäisiksi labyrinteiksi kutsuttujen pinnanmuotojen syntymekanismia. Maapallolla samantapaisia rakenteita syntyy ns. suolatektoniikan avulla.

Kosmokseen kirjoitettua: Pseudotieteestä tekotieteeseen

Mistä pseudotieteen tunnistaa? Miksi fyysikot ovat vakuuttuneita siitä, että jokin teoria on oikein, vaikka käsitykset fysiikasta ovat muuttuneet moneen otteeseen, ja parhaatkin tutkijat ovat olleet jostain väärässä? "Uusi teoria voi olla periaatteiltaan yksinkertaisempi, kuten yhtenäisteoriat usein ovat, mutta ei rakenteeltaan köyhempi. Tämän takia fyysikkojen on helppo nähdä, että kun joku ehdottaa vaikka suhteellisuusteorian tilalle teoriaa, joka on ennusteiltaan selvästi pielessä tai jonka rakenne on aivan liian alkeellinen, hän on väärässä", Syksy Räsänen kirjoittaa. Fysiikassa varmennettu teoria on luontoa kuvaava matemaattinen rakenne, joka on sisäisesti riittävän ristiriidaton, ja joka on kokeellisesti merkittäviltä osin varmennettu.

Podcast: Tähtitaivas nyt – Helmikuu 2026

Mikseivät planeetat näy aina samalla tavalla? Mikä vaikuttaa Kuun näkymiseen? Merkurius vierailee vaalealla iltataivaalla helmikuussa. Professori emeritus Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (audiotohtori.fi).

Kevätkauden kurssien ilmoittautuminen on käynnissä

Keväällä on tarjolla vakiokurssiemme lisäksi esim. täysin uusi kurssi päivätaivaan ilmiöistä sekä maailmankaikkeuskurssi intensiivisenä lähiopetuksena! Kurssit järjestetään kuitenkin pääasiassa verkkokursseina, joten niille voi osallistua mistä päin tahansa. Kurssit soveltuvat hyvin myös lahjoiksi, ja ne ovat avoimia muillekin kuin jäsenillemme.

Kaivopuiston tähtitornilla on käynnissä tähtinäytöskausi

Ursan Kaivopuiston tähtitornilla on käynnissä tähtinäytöskausi. Tähtinäytöksiä järjestetään jokaisena selkeänä iltana, maanantaita lukuunottamatta, klo 19–21. näytökseen voi tulla milloin tahansa näytösaikaan, tervetuloa!

Taivaalla tänään

Tapahtumat

Kuu eteläisimmillään
Saturnus lähellä Neptunusta 27.1.–28.2. illalla, lähimmillään 20.2.

Kuun vaihe (klo 14)

vaihe: 23 %
vähenevä sirppi
ikä: 25 päivää

Lisää taivaan tapahtumia »

Tähtikartta

Isompi tähtikartta »

Vanha tähtikartta »

Tähtikarttasovellus »

Ursan Avaruusviikko alakouluille 19.1.–27.3.2026

Ursa tarjoaa alakouluille palveluita avaruusasioiden opettamiseen alkuvuodesta 2026. Lue lisää!

Maailmankaikkeudesta

Esko Valtaoja avaa omalla jäljittelemättömällä tyylillään millaisessa maailmassa oikein elämme.

Kaupunki Marsissa

Kelly ja Zach Weinersmith kysyvät, pitäisikö meidän asuttaa avaruus. Olemmeko todella miettineet tätä?

Miksi Kuu ei putoa?

Anne Liljeström vastaa 84:aan lasten esittämään avaruuskysymykseen hauskojen kuvitusten kera.

Oikopolut

Ursan tapahtumia

To 12.02. klo 19.00–21.00
Näytös: Tähtinäytös
Helsinki, Kaivopuiston tähtitorni
Pe 13.02. klo 19.00–21.00
Näytös: Tähtinäytös
Helsinki, Kaivopuiston tähtitorni
La 14.02. klo 12.00–18.00
Kurssi: Tuukka Perhoniemi: Tähtitaivaan peruskurssi (lähikurssi)
Helsinki, Tiedemuseo Liekki, Kopernikuksentie 1
La 14.02. klo 19.00–21.00
Näytös: Tähtinäytös
Helsinki, Kaivopuiston tähtitorni
Su 15.02. klo 19.00–21.00
Näytös: Tähtinäytös
Helsinki, Kaivopuiston tähtitorni

Katso lisää tapahtumakalenterista »

Tapahtumia koko Suomessa

Valitse alueesi kartalta

Kartta

Tähdet ja avaruus

Tähdet ja avaruus

Katso uusin numero

Taivaanvahdin havainnot

Koski Tl, Meteorikuva IV
12.2.2026 klo 20.11 1
Vieremä, Sumukaari IV
12.2.2026 klo 11.00 1
Simo, Pilvikaari maanpinnalta III
11.2.2026 klo 14.39 1
Enontekiö, Koko taivaan revontulet V
10.2.2026 klo 23.30 2
Vaasa, Keinovalopilareita II
9.2.2026 klo 20.25 5

Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna

Liity jäseneksi