Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna

Liity jäseneksi

07.04.2026

Eksoplaneetta hukassa: Paluu eteläisen taivaan alle, osa 3

Mikko Tuomi tapaa Chilessä kollegansa, jonka kanssa koettaa selvittää, kuinka paljon jupiterinkaltaisia jättiläisplaneettoja Auringon lähinaapurustosta löytyy. Ehkäpä merkittävin jättiläisplaneettojen joukko on viileät jupiterit, jollaisia Saturnus ja Jupiterkin ovat: kaukana tähdestään ja liki pyöreillä radoilla. "Voisiko viileiden jupiterien olemassaolo olla yleisemminkin maapallonkaltaisten, elinkelpoisten planeettojen olemassaolon taustalla?" Tuomi pohtii. "Moni yksityiskohta on hämärän peitossa, mutta tutkimuksemme on vasta alkuvaiheessaan."

01.04.2026

Kraatterin reunalta: Evoluutiospurtti Chicxulubin jälkeen

Chicxulubin törmäys 66 miljoonaa vuotta sitten aiheutti merkittävän lajien massasukupuuton. Uusien lajien synty joukkotuhon jälkeen oli kuitenkin uusien tutkimusten valossa merkittävästi nopeampaa kuin on aiemmin kuviteltu, Teemu Öhman kirjoittaa. "Nopeimmillaan uudet lajit ilmestyivät alle 2000 vuotta Chicxulubin katastrofin jälkeen. [...] Kun yhtäkkiä meri oli autio ja tyhjä (ja pimeys oli syvyyden päällä), tarjolla oli runsaasti ekologisia lokeroita täytettäviksi." Todella suuret asteroiditörmäykset ovatkin ehkä olleet maapallon elämän kehityksen kannalta paitsi tuhoava tekijä, myös uutta luova voima.

Lähde mukaan viettämään Halohuhtikuuta!

Huhtikuu on yksi vuoden otollisimmista kuukausista halojen tarkkailuun, sillä keväinen sää tarjoaa hyvät olosuhteet jääkiteiden muodostumiselle. Laajat, koko taivaan kattavat halonäytelmät ovat mahdollisia, ja erityisesti alkukuusta voi havaita keinovalopilareita sekä pohjoisessa jopa jääsumuhaloja. Osallistu havaintotempaukseen ja raportoi heikotkin halot Taivaanvahtiin!

Kosmokseen kirjoitettua: Paria etsimässä

"Kaikista tunnetuista hiukkasista ymmärrämme neutriinoita vähiten", Syksy Räsänen kirjoittaa. "Tunnettuja neutriinoita on kolmenlaisia: yksi niistä on elektronin pari, toiset kaksi myonin ja taun, jotka ovat samantyyppisiä hiukkasia kuin elektroni, mutta raskaampia." Jos neutriinot ovat itsensä antihiukkasia, kaksi neutriinoa voisi kumota toisensa siten, että jäljelle jää vain kaksi elektronia, jolloin niiden energioiden summa on aina sama. "Sen havaitseminen olisi läpimurto: se osoittaisi, että neutriinot ovat itsensä antihiukkasia ja kertoisi neutriinon massan." Havainnosta luultavasti myönnettäisiin Nobelin palkinto.

13.4. Ursa-Studio: haloilmiöt

Huhtikuussa näkyy usein runsaasti haloilmiöitä! Mitä ne ovat, ja milloin niitä voi nähdä? Miten suomalaiset harrastajat ovat kunnostautuneet haloilmiöiden tutkimisessa? Minkälaisia ovat kaikkein harvinaisimmat halot? Studiossa Annen ja Tuukan lisäksi vierailee asiantuntijana Ursan ilmakehäryhmän Juha Ojanperä. Ursa-Studio on Ursan YouTube-kanavalla katsottava suora lähetys, jossa käsitellään erilaisia avaruuden ja ilmakehän ilmiöitä.

Podcast: Tähtitaivas nyt – Huhtikuu 2026

Tähtitieteellinen kevät on alkanut, taivaalla näkyy haloilmiöitä ja pimeät yöt ovat päättymässä. Jupiter ja Venus näkyvät iltataivaalla. Lyridien meteoriparvi käväisee taivaalla. Kuukauden tähdistö on Iso Karhu. Mitä siitä sanotaan Kalevalassa? Professori emeritus Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (audiotohtori.fi).

Kaivopuiston tähtitornilla on käynnissä aurinkonäytöskausi

Ursan Kaivopuiston tähtitornilla on käynnissä aurinkonäytöskausi. Näytöksiä järjestetään jokaisena selkeänä sunnuntaina klo 13–15. näytökseen voi tulla milloin tahansa näytösaikaan, tervetuloa!

Taivaalla tänään

Tapahtumat

Kuu eteläisimmillään

Kuun vaihe (klo 14)

vaihe: 66 %
vähenevä kuperakuu
ikä: 20 päivää

Lisää taivaan tapahtumia »

Tähtikartta

Isompi tähtikartta »

Vanha tähtikartta »

Tähtikarttasovellus »

Maailmankaikkeus nyt

Kokonaan uusittu Maailmankaikkeus nyt esittää tähtitieteen perusasiat helposti pureksittavassa muodossa.

Maailmankaikkeudesta

Esko Valtaoja avaa omalla jäljittelemättömällä tyylillään millaisessa maailmassa oikein elämme.

Miksi Kuu ei putoa?

Anne Liljeström vastaa 84:aan lasten esittämään avaruuskysymykseen hauskojen kuvitusten kera.

Oikopolut

Ursan tapahtumia

To 09.04. klo 17.30–20.00
Kurssi: J. Visuri, J. Kettunen, J. Moilanen: Meteoriitit ja niiden etsintä -kurssi (verkossa)
verkkotapahtuma
11.04.–18.04.
Kurssi: Anne Liljeström, Teemu Willamo: Maailmankaikkeuskurssi (lähikurssi)
Helsinki, Tiedemuseo Liekin observatorio, Kopernikuksentie 1
Su 12.04. klo 13.00–15.00
Näytös: Aurinkonäytös
Helsinki, Kaivopuiston tähtitorni
15.04.–29.04.
Kurssi: Tuukka Perhoniemi: Päivätaivaan peruskurssi
verkkotapahtuma
Ke 15.04. klo 18.00–20.00
Matka/retki: Vierailu Ilmailumuseoon
Vantaa, Karhumäentie 12, 01530 Vantaa

Katso lisää tapahtumakalenterista »

Tapahtumia koko Suomessa

Valitse alueesi kartalta

Kartta

Tähdet ja avaruus

Tähdet ja avaruus

Katso uusin numero

Taivaanvahdin havainnot

Kaarina, Siitepölykehä II
8.4.2026 klo 9.30 1
Tampere, Kiikarikomeetta PANSTARRS III
8.4.2026 klo 4.16 1
Janakkala,Tervakoski, Kiikarikomeetta PANSTARRS IV
8.4.2026 klo 4.10 4
Vaasa, USA 442 StarSh V
8.4.2026 klo 0.36 2
Ylläsjärvi, Gosat (Ibuki) IV
7.4.2026 klo 0.36 3

Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna

Liity jäseneksi