Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna

Liity jäseneksi
01.04.2026

Eksoplaneetta hukassa: Paluu eteläisen taivaan alle, osa 2

Eksoplaneettojen ylikulkujen avulla voidaan tutkia kaukaisten tähtien pilkkuja, Mikko Tuomi kirjoittaa. "Toinen tapa määrittää tähtien pilkkurakenteita on katsoa niiden kirkastumista ja himmenemistä, kun ne pyörivät." Näin saadaan karkeita pilkkukarttoja tähtien pinnoista. "Pilkkukarttojen tuottaminen tähtien pinnoilta on [...] huikea edistysaskel huomioiden, että tähdet näkyvät taivaalla vain pistemäisiä valonlähteinä havaittaessa niitä jopa tarkimmilla avaruusteleskoopeilla. [...] Tähtien pinnat kertovat joka tapauksessa siitä, miten toiset tähdet toimivat, kuinka niiden magneettiset dynamot käyttäytyvät, kuinka taajaan ne purkautuvat ja minkälaisessa avaruusympäristössä niiden planeetat liikkuvat."

01.04.2026

Kraatterin reunalta: Evoluutiospurtti Chicxulubin jälkeen

Chicxulubin törmäys 66 miljoonaa vuotta sitten aiheutti merkittävän lajien massasukupuuton. Uusien lajien synty joukkotuhon jälkeen oli kuitenkin uusien tutkimusten valossa merkittävästi nopeampaa kuin on aiemmin kuviteltu, Teemu Öhman kirjoittaa. "Nopeimmillaan uudet lajit ilmestyivät alle 2000 vuotta Chicxulubin katastrofin jälkeen. [...] Kun yhtäkkiä meri oli autio ja tyhjä (ja pimeys oli syvyyden päällä), tarjolla oli runsaasti ekologisia lokeroita täytettäviksi." Todella suuret asteroiditörmäykset ovatkin ehkä olleet maapallon elämän kehityksen kannalta paitsi tuhoava tekijä, myös uutta luova voima.

01.04.2026

Lähde mukaan viettämään Halohuhtikuuta!

Huhtikuu on yksi vuoden otollisimmista kuukausista halojen tarkkailuun, sillä keväinen sää tarjoaa hyvät olosuhteet jääkiteiden muodostumiselle. Laajat, koko taivaan kattavat halonäytelmät ovat mahdollisia, ja erityisesti alkukuusta voi havaita keinovalopilareita sekä pohjoisessa jopa jääsumuhaloja. Osallistu havaintotempaukseen ja raportoi heikotkin halot Taivaanvahtiin!

01.04.2026

Kosmokseen kirjoitettua: Paria etsimässä

"Kaikista tunnetuista hiukkasista ymmärrämme neutriinoita vähiten", Syksy Räsänen kirjoittaa. "Tunnettuja neutriinoita on kolmenlaisia: yksi niistä on elektronin pari, toiset kaksi myonin ja taun, jotka ovat samantyyppisiä hiukkasia kuin elektroni, mutta raskaampia." Jos neutriinot ovat itsensä antihiukkasia, kaksi neutriinoa voisi kumota toisensa siten, että jäljelle jää vain kaksi elektronia, jolloin niiden energioiden summa on aina sama. "Sen havaitseminen olisi läpimurto: se osoittaisi, että neutriinot ovat itsensä antihiukkasia ja kertoisi neutriinon massan." Havainnosta luultavasti myönnettäisiin Nobelin palkinto.

31.03.2026

7.4. Ursan esitelmä – Avaruusetiikka ja ympäristönsuojelu avaruudessa

Aurinkokunnan sisältämät luonnonvarat houkuttavat lukuisia start-up-yrityksiä ympäri maapalloa. Kenellä on oikeus louhia vaikkapa Kuun pintaa? Millaiset tavat omistaa ja hallinnoida aurinkokunnan luonnonvaroja ovat kestäviä, oikeudenmukaisia ja eettisesti perusteltuja? Ovatko jotkut aurinkokunnan kohteet niin arvokkaita, että ne tulisi suojella? Puhujana Mikko Puumala Turun yliopistosta. Ursan esitelmät suoratoistetaan Ursan YouTube-kanavalle ja ovat siellä katsottavissa myös myöhemmin. Ne alkavat kello 18.00 ja päättyvat kysymyksineen viimeistään klo 20. Esitelmiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, ja ne ovat kaikille avoimia ja ilmaisia.

06.03.2026

13.4. Ursa-Studio: haloilmiöt

Huhtikuussa näkyy usein runsaasti haloilmiöitä! Mitä ne ovat, ja milloin niitä voi nähdä? Miten suomalaiset harrastajat ovat kunnostautuneet haloilmiöiden tutkimisessa? Minkälaisia ovat kaikkein harvinaisimmat halot? Studiossa Annen ja Tuukan lisäksi vierailee asiantuntijana Ursan ilmakehäryhmän Juha Ojanperä. Ursa-Studio on Ursan YouTube-kanavalla katsottava suora lähetys, jossa käsitellään erilaisia avaruuden ja ilmakehän ilmiöitä.

23.03.2026

Podcast: Tähtitaivas nyt – Huhtikuu 2026

Tähtitieteellinen kevät on alkanut, taivaalla näkyy haloilmiöitä ja pimeät yöt ovat päättymässä. Jupiter ja Venus näkyvät iltataivaalla. Lyridien meteoriparvi käväisee taivaalla. Kuukauden tähdistö on Iso Karhu. Mitä siitä sanotaan Kalevalassa? Professori emeritus Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (audiotohtori.fi).

15.03.2026

Kaivopuiston tähtitornilla on käynnissä aurinkonäytöskausi

Ursan Kaivopuiston tähtitornilla on käynnissä aurinkonäytöskausi. Näytöksiä järjestetään jokaisena selkeänä sunnuntaina klo 13–15. näytökseen voi tulla milloin tahansa näytösaikaan, tervetuloa!

Taivaalla tänään

Tapahtumat

Ei mainittavia tapahtumia

Kuun vaihe (klo 14)

vaihe: 89 %
vähenevä kuperakuu
ikä: 17 päivää

Lisää taivaan tapahtumia »

Tähtikartta

Isompi tähtikartta »

Vanha tähtikartta »

Tähtikarttasovellus »

Kirjat

Maailmankaikkeus nyt

Kokonaan uusittu Maailmankaikkeus nyt esittää tähtitieteen perusasiat helposti pureksittavassa muodossa.

Maailmankaikkeudesta

Esko Valtaoja avaa omalla jäljittelemättömällä tyylillään millaisessa maailmassa oikein elämme.

Miksi Kuu ei putoa?

Anne Liljeström vastaa 84:aan lasten esittämään avaruuskysymykseen hauskojen kuvitusten kera.

Oikopolut

Ursan tapahtumia

Katso lisää tapahtumakalenterista »

Tapahtumia koko Suomessa

Valitse alueesi kartalta

Kartta Pohjois-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Etelä-Suomi
Tähdet ja avaruus

Tähdet ja avaruus

Katso uusin numero
Taivaanvahti

Taivaanvahdin havainnot

Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna

Liity jäseneksi