Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna

Liity jäseneksi

01.04.2026

Eksoplaneetta hukassa: Paluu eteläisen taivaan alle, osa 2

Eksoplaneettojen ylikulkujen avulla voidaan tutkia kaukaisten tähtien pilkkuja, Mikko Tuomi kirjoittaa. "Toinen tapa määrittää tähtien pilkkurakenteita on katsoa niiden kirkastumista ja himmenemistä, kun ne pyörivät." Näin saadaan karkeita pilkkukarttoja tähtien pinnoista. "Pilkkukarttojen tuottaminen tähtien pinnoilta on [...] huikea edistysaskel huomioiden, että tähdet näkyvät taivaalla vain pistemäisiä valonlähteinä havaittaessa niitä jopa tarkimmilla avaruusteleskoopeilla. [...] Tähtien pinnat kertovat joka tapauksessa siitä, miten toiset tähdet toimivat, kuinka niiden magneettiset dynamot käyttäytyvät, kuinka taajaan ne purkautuvat ja minkälaisessa avaruusympäristössä niiden planeetat liikkuvat."

01.04.2026

Kraatterin reunalta: Evoluutiospurtti Chicxulubin jälkeen

Chicxulubin törmäys 66 miljoonaa vuotta sitten aiheutti merkittävän lajien massasukupuuton. Uusien lajien synty joukkotuhon jälkeen oli kuitenkin uusien tutkimusten valossa merkittävästi nopeampaa kuin on aiemmin kuviteltu, Teemu Öhman kirjoittaa. "Nopeimmillaan uudet lajit ilmestyivät alle 2000 vuotta Chicxulubin katastrofin jälkeen. [...] Kun yhtäkkiä meri oli autio ja tyhjä (ja pimeys oli syvyyden päällä), tarjolla oli runsaasti ekologisia lokeroita täytettäviksi." Todella suuret asteroiditörmäykset ovatkin ehkä olleet maapallon elämän kehityksen kannalta paitsi tuhoava tekijä, myös uutta luova voima.

Lähde mukaan viettämään Halohuhtikuuta!

Huhtikuu on yksi vuoden otollisimmista kuukausista halojen tarkkailuun, sillä keväinen sää tarjoaa hyvät olosuhteet jääkiteiden muodostumiselle. Laajat, koko taivaan kattavat halonäytelmät ovat mahdollisia, ja erityisesti alkukuusta voi havaita keinovalopilareita sekä pohjoisessa jopa jääsumuhaloja. Osallistu havaintotempaukseen ja raportoi heikotkin halot Taivaanvahtiin!

Kosmokseen kirjoitettua: Paria etsimässä

"Kaikista tunnetuista hiukkasista ymmärrämme neutriinoita vähiten", Syksy Räsänen kirjoittaa. "Tunnettuja neutriinoita on kolmenlaisia: yksi niistä on elektronin pari, toiset kaksi myonin ja taun, jotka ovat samantyyppisiä hiukkasia kuin elektroni, mutta raskaampia." Jos neutriinot ovat itsensä antihiukkasia, kaksi neutriinoa voisi kumota toisensa siten, että jäljelle jää vain kaksi elektronia, jolloin niiden energioiden summa on aina sama. "Sen havaitseminen olisi läpimurto: se osoittaisi, että neutriinot ovat itsensä antihiukkasia ja kertoisi neutriinon massan." Havainnosta luultavasti myönnettäisiin Nobelin palkinto.

2.4. Tähtiretki Paloheinään

Lähtö Paloheinän ulkoilumajalta (Pakilantie 124) klo 20.45. Retki kestää pari tuntia. Retki on maksuton, eikä sille tarvitse ilmoittautua. Varusteiksi riittävät säänmukainen vaatetus ja seikkailumieli! Huonolla säällä retki on peruttu, ja peruutuksesta ilmoitetaan retkien infosivulla.

3.4. Lähde virtuaaliselle tähtiretkelle!

Milloin ihailit viimeksi tähtitaivasta ja hahmottelit tähtikuvioita tai etsit planeettoja? Jos haluat tutustua tähtitaivaan yksityiskohtiin asiantuntevan oppaan johdolla, tule virtuaaliselle tähtiretkelle! Seuraava virtuaalinen tähtiretki järjestetään perjantaina 3.4. klo 19–20. Retkelle ei tarvitse ilmoittautua, ja mukaan mahtuu 300 henkeä.

4.4. Kuukauden tähtitaivas Observatorion planetaariossa

Mitä taivaalla tapahtuu alkaneen kuukauden aikana? Maaliskuun Kuukauden tähtitaivas -näytökset Helsingin observatorion planetaariossa lauantaina 4.4. klo 13.00 ja 14.00, jos tulijoita riittää. Liput Observatorion infosta!

7.4. Ursan esitelmä – Avaruusetiikka ja ympäristönsuojelu avaruudessa

Aurinkokunnan sisältämät luonnonvarat houkuttavat lukuisia start-up-yrityksiä ympäri maapalloa. Kenellä on oikeus louhia vaikkapa Kuun pintaa? Millaiset tavat omistaa ja hallinnoida aurinkokunnan luonnonvaroja ovat kestäviä, oikeudenmukaisia ja eettisesti perusteltuja? Ovatko jotkut aurinkokunnan kohteet niin arvokkaita, että ne tulisi suojella? Puhujana Mikko Puumala Turun yliopistosta. Ursan esitelmät suoratoistetaan Ursan YouTube-kanavalle ja ovat siellä katsottavissa myös myöhemmin. Ne alkavat kello 18.00 ja päättyvat kysymyksineen viimeistään klo 20. Esitelmiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, ja ne ovat kaikille avoimia ja ilmaisia.

13.4. Ursa-Studio: haloilmiöt

Huhtikuussa näkyy usein runsaasti haloilmiöitä! Mitä ne ovat, ja milloin niitä voi nähdä? Miten suomalaiset harrastajat ovat kunnostautuneet haloilmiöiden tutkimisessa? Minkälaisia ovat kaikkein harvinaisimmat halot? Studiossa Annen ja Tuukan lisäksi vierailee asiantuntijana Ursan ilmakehäryhmän Juha Ojanperä. Ursa-Studio on Ursan YouTube-kanavalla katsottava suora lähetys, jossa käsitellään erilaisia avaruuden ja ilmakehän ilmiöitä.

Podcast: Tähtitaivas nyt – Huhtikuu 2026

Tähtitieteellinen kevät on alkanut, taivaalla näkyy haloilmiöitä ja pimeät yöt ovat päättymässä. Jupiter ja Venus näkyvät iltataivaalla. Lyridien meteoriparvi käväisee taivaalla. Kuukauden tähdistö on Iso Karhu. Mitä siitä sanotaan Kalevalassa? Professori emeritus Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (audiotohtori.fi).

Tarinoita taivasalta: Kevätjuhla

Pirjo Koski lähti maaliskuun alussa kuvaamaan tutulle louhokselle, toiveena eläinratavaloa ja ehkä revontuliakin. Taivas kuitenkin tykitti harvinaisuuksia: Ragda, SAR-kaari ja ehkä IPAkin. "Ilta oli sanalla sanoen upea ja alkuillan reposet ihanan erikoisia. Louhos istui kuin nenä päähän revontulien kanssa alueen valosaasteen ollessa todella matala. Onneksi lähti tavallistakin settiä, että pääsi pitkästä aikaa rauhassa sommittelemaan", Koski kirjoittaa.

Kaivopuiston tähtitornilla on käynnissä aurinkonäytöskausi

Ursan Kaivopuiston tähtitornilla on käynnissä aurinkonäytöskausi. Näytöksiä järjestetään jokaisena selkeänä sunnuntaina klo 13–15. näytökseen voi tulla milloin tahansa näytösaikaan, tervetuloa!

Taivaalla tänään

Tapahtumat

Ei mainittavia tapahtumia

Kuun vaihe (klo 14)

vaihe: 99 %
täysikuu
ikä: 13 päivää

Lisää taivaan tapahtumia »

Tähtikartta

Isompi tähtikartta »

Vanha tähtikartta »

Tähtikarttasovellus »

Maailmankaikkeus nyt

Kokonaan uusittu Maailmankaikkeus nyt esittää tähtitieteen perusasiat helposti pureksittavassa muodossa.

Maailmankaikkeudesta

Esko Valtaoja avaa omalla jäljittelemättömällä tyylillään millaisessa maailmassa oikein elämme.

Miksi Kuu ei putoa?

Anne Liljeström vastaa 84:aan lasten esittämään avaruuskysymykseen hauskojen kuvitusten kera.

Oikopolut

Ursan tapahtumia

Ke 01.04. klo 18.00–18.30
Muu tapahtuma: Jari Mäkinen: Ursan Artemis II-lähetys
verkkotapahtuma
Ke 01.04. klo 18.00–20.00
Jäsenilta: Omia havaintoja ja tarinoita
Helsinki, Kopernikuksentie 1
To 02.04. klo 19.45–21.45
Esitelmä: Tuukka Perhoniemi: Tähtiretki Paloheinään
Helsinki, Paloheinän ulkoilumaja, Pakilantie 124
Pe 03.04. klo 19.00–20.00
Matka/retki: Tuukka Perhoniemi: Virtuaalinen tähtiretki
verkkotapahtuma
La 04.04. klo 13.00–14.00
Planetaarionäytös: Santeri Manninen: Kuukauden tähtitaivas
Helsinki, Tiedemuseo Liekin observatorio, Kopernikuksentie 1

Katso lisää tapahtumakalenterista »

Tapahtumia koko Suomessa

Valitse alueesi kartalta

Kartta

Tähdet ja avaruus

Tähdet ja avaruus

Katso uusin numero

Taivaanvahdin havainnot

Asikkala, Aurinko IV
1.4.2026 klo 13.15 1
Kerava, Yksi halomuoto I
31.3.2026 klo 12.55 1
Kangasala, Meteorikuva II
31.3.2026 klo 2.40 1
Lempäälä, Plato IV
29.3.2026 klo 21.12 1
Lempäälä, Sinus Iridum IV
29.3.2026 klo 21.06 2

Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna

Liity jäseneksi