Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Siperian kallioalue oli pitkään kutsunut, mutta säätila oli ollut jälleen pitkään kehno ja se ei ollut puoltanut koko illan retkeä,-vielä. Viikkoa ennen h-hetkeä olin päiväsaikaan käynyt vakoilemassa alueella. Myrskyn jälkeen siellä oli paikoin auennut uusia mahdollisuuksia sommitteluun, mutta valitettavasti muutama hieno ja kuvauksellinen kelo oli kaatunut. Illansuussa 20.3. kuvausretki näytti viimein toteutuvan. Reposarvot olivat jälleen kohtalaiset ja sää näytti pilvettömältä. Oli siis aika toteuttaa retki Laitilan pohjoiskolkkaa hallitsevalle erämaa-alueelle. Alun alkaen tarkoitus oli kuvata ehdassa erämaaympäristössä eläinratavalo ja Linnunrata, mutta kyllähän ne repolaisetkin mahtuisivat kuviin. Niinpä päivällä latasin akut, tyhjensin kameran muistikortin ja katsoin kaiken tarvittavan tilpenhöörin kokoon. Keitin jopa kahvit valmiiksi mukaan otettavaksi ja se oli todella viisas päätös näin jälkikäteen ajateltuna. Pääsin lähtemään matkaan illalla ennen seitsemää. Ajaessa...