Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Josko kerrankin säiden haltija oli suosiollinen niin alkuyöksi marraskuun lopulla näytti syntyvän pilvetön rako lumisateen jälkeen. Syntynyt tilanne piti yrittää luonnollisesti käyttää hyödyksi. Lähipäivinä oli satanut rutkasti lunta, joka oli jäänyt nätisti puihin. Edes päivällä tohaillut tuuli ei ollut pudotellut lumia pois oksilta, niinpä illan visio alkoi hahmottumaan silmiini jo päivällä. Maisemat olivat sanalla sanoen komeat- ja harvinaiset. Nykyaikana rannikolla on saanut tottua pääosin hyvin vetisiin, pilvisiin ja mustiin talviin. Vaan toista oli nyt. Lumipukuiset puut kumartelivat kilvan taakkojensa alla. Joka puolella oli aivan uskomattoman kaunista. Tykkylumi oli selkeästi uusi musta! Päivällä kävin ehdottelemaan Rikulle, että voitaisiinko pliis tehdä illalla jokin tähtikuvausreissu- allekirjoittaneella alkoi olla vierotusoireita tähtikirkkaista öistä. Lonkka oli parantunut leikkauksesta upeasti, mutta edelleen iltapuolelle mentäessä jalka väsyi ja liikkeet hidastuivat,...