Halohavainnot huhti- ja toukokuulta

MUUTAMA SANA POHJOIS-SUOMEN KEVÄÄN 1997 HALOTARJONNASTA

Vain kaksi päivää, 21. ja 25. toukokuuta, jäivät ilman halohavaintoja projektin aikana. Ja toukokuusta voi huomata lisäksi väen väheneminen. Huono huhtikuu, muualla kuin Savukoskella, ei ehkä ihmisiä innostanut. Toukokuu jäikin ennakoidusti selvästi heikommaksi kuin huhtikuu.

Harvinaisuushavaintoja löytyy 10:ltä eri päivältä joilta kerääntyi 19 havaintoa. Selvä ero on kun verrataan Savukosken materiaalia muuhun alueeseen. Koillismaan suunnalla on näkynyt selvästi jakson parhaat näytelmät ja vain 25. huhtikuuta ja 31. toukokuuta voi sanoa olleen laaja-alaisempia halonäytelmiä. Esimerkiksi 21. huhtikuuta Savukosken kairoja kurittanut raju pyramidinäytelmä ei antanut edes rippeitä muualle.

Savukosken kolmikko, Aikioniemi-Helenius-Palojärvi näkikin hienojanäytelmiä toinen toisensa jälkeen, ehdottomana kruununa tuo mainittu 21. huhtikuuta näytelmä. Koillismaan halotarjonta poikkeaakin projektin muuten “22° pysty- ja vaakasäteen omaavan ellipsin” hallitsemasta havaintosadosta. Toki tarkasti havaituilla Oulun seudulla ja Kokkolassa näkyi joitain hiukan parempia näytelmiä joista suuremmat harvinaisuudet tosin puuttuvat. Lisänä tähän on myös uuden havaitsijan eli Pertti Kovalan havainto Saarijärveltä, jossa valokuvista päätellen on ollut 29. huhtikuuta aivan nätti multihalo.

Havaintojen esittelystä

Mustien lasien linja (=päätoimittajan) havaintoihin on ymmärtäväinen. Havaitsijoiden kunniaksi on sanottava ettei poskettomia ja epäilyttäviä havaintoja tullut lainkaan vastaan. Tosin joitakin halomuotoja, lähinnä 46° rengasta ja ylläsivuavaa, koskien on ehkä hiukan poikettu siitä mitä havaitsija on tulkinnut nähneensä. Tälläinen uustulkinta ei ole moite vaan vihje siitä ettei kaikkien halomuotojen tunnistaminen ehkä olekaan aina kohdallaan. Toki, Mustien lasien tulkintakaan ei välttämättä ole oikein. Koska useimmilta puuttuu tarpeellinen tieto uustulkinta havaintojaan tai tarkistaa määrityssääntöjään, on artikkeliosuudessa uudempia, tarkempia tunnistussääntöjä yllä jo mainitusta ongelmasta eli 46° halojen tunnistamisesta. Ne tarkentavat hiukan sitä mitä aiemmin
on Ursan halojaoston käytäntö ollut. Tarkistuksen jälkeen saaliiksi jää enemmän 46° ylläsivuavan havaintoja kuin ennen. Myöskin yleisimmät pyramidihalot on esitetty pienessä jutussa koska joukossamme on monta aloittelevaa halohavaitsijaa, jotka eivät vielä ole pyramidihaloja nähneet. Erikseen käsitellään myös jo edellä mainittua Savukosken pyramidinäytelmää.

Havaintopaikkakuntia ei välttämättä mainita jos havaitsija on tehnyt havaintonsa asuinkunnassaan, joka on mainittu sivun 3 havaintomäärätaulukossa. Mutta jos havainto on tehty muualla, se pyritään mainitsemaan. Valitettavasti tämänkaltaisen yhteenvedon teksti tahtoo olla melko kuivaa ja jatkuvaa toistamista mutta sille ei voi juuri mitään jos haluaa kaikkien havaitsijoiden havainnot tuoda esiin muuallakin kuin koodaustaulukoissa ja kohtuullisella sivumäärällä. Kuvitusta on valittu aika avokätisesti ja toivottavasti edes se hiukan piristää kuivaa kerrontaa.

Yö 19/20. maaliskuuta 1997

Vaikka tämä ensimmäinen havainto on tavallaan täysin projektin raamien ulkopuolelta niin otetaan se kuitenkin esiin. Havaintopiirroksen mukaan tehty piirros löytyy sivulta yksi.

Raahelainen Kimmo Ryönänkoski lenkkeillessään pohjoisen naapurikunnan, Pattijoen puolella pääsi ihailemaan varsin mainiota Kuun näytelmää ilta kahdeksan maissa. Näytelmä koostui 22° renkaasta, 22° ylläsivuavasta kirkastumana renkaan lakiosassa, “sivukuista” ja horisonttirenkaasta joka lävisti 22° renkaan jatkuen sivukuista ulospäin varsin pitkälle. Horisonttirenkaan näkeminen kuulla paljain silmin ei ole kovinkaan jokaöinen tapaus. Kyseisenä yönä myös Savukoskella oli näkynyt varsin hurjia haloja kuulla Aikioniemen havaitsemana (Ursa Minor 2/97). Toivottavasti saamme Raahen seudulta havaintoja jatkossakin kun Länsirannikon miehitys on kokkolalaisen Martti Penttisen Virroille muuton myötä harventunut.