Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Kevään 2020 esitelmät

Esitelmät pidetään tiistaisin Helsingin Kruununhaassa Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) alakerran suuressa salissa 104. Esitykset alkavat kello 18.00 ja kestävät noin tunnin. Kaikki Ursan esitelmät ovat maksuttomia, ja niihin on vapaa pääsy myös Ursaan kuulumattomilla henkilöillä. Esitelmiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Ehdota esitelmöijää tai aihetta

Esitykset suoratoistetaan verkossa ja ne ovat katsottavissa jälkikäteen Ursan YouTube-kanavalla. Linkit esitelmien seuraamiseen tulevat tälle sivulle.

Katso täältä kaikki Ursan videoidut esitelmät

Esitelmien järjestämistä tukee Opintokeskus Sivis.

Kuva ESO / P. Kervella

3.3. Räjähtääkö Betelgeuse?

Orionin yläkulmassa loistavan jättiläistähti Betelgeusen kohtalo on puhuttanut tutkijoita ja suurta yleisöä jo viime vuoden lopulta spekulaatioissa siitä, että tähti olisi räjähtäisillään supernovana. Jos näin kävisi, se olisi niin kirkas, että näkyisi myös päivätaivaalla.

Betelgeusen kirkkaus on kuitenkin vaihdellut aiemminkin. Se on Aurinkoa paljon massiivisempi tähti, jonka luonteeseen kuuluu kirkkauden sykkiminen.

Mitä tiedämme massiivisista tähdistä ja niiden elinkaaren päättävistä supernovaräjähdyksistä? Entä miten Betelgeusen räjähdys vaikuttaisi Maahan?

Puhujana kollegiumtutkija Erkki Kankare Turun yliopistosta.

Seuraa esitystä suorana sen alettua osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=3UeDp0tvU3g

Kuva Nasa, ESA, J. Jee (Univ. of California, Davis), J. Hughes (Rutgers Univ.), F. Menanteau (Rutgers Univ. & Univ. of Illinois, Urbana-Champaign), C. Sifon (Leiden Obs.), R. Mandelbum (Carnegie Mellon Univ.), L. Barrientos (Univ. Catolica de Chile) ja K. Ng (Univ. of California, Davis)

17.3. Ratkeaako pimeän aineen arvoitus?

Näkymättömästä, tuntemattomasta aineesta esitettiin ensimmäiset teoriat jo 1800-luvun lopulla. Pian siitä saatiin ensimmäiset havainnot: tähdet liikkuivat Linnunradan reunoilla ja kaukaiset galaksit toistensa suhteen niin nopeasti, että ainoastaan näkymätön massa saattoi pitää ne radoillaan.

Pimeä aine on arvoitus, joka on piinannut kosmologeja, tähtitieteilijöitä ja hiukkasfyysikoita jo vuosikymmeniä. Pimeän aineen luonne on modernin fysiikan tärkeimpiä ja hieman yllättäen vaikeimmiksi paljastuneita ongelmia. Kaikesta maailmankaikkeuden aineesta yli 80 % on meille tuntematonta ja näkymätöntä. Emme vieläkään tiedä, mitä pimeä aine lopulta on. Silti kotigalaksiamme ei olisi koskaan syntynyt eikä meitäkään olisi olemassa, ellei sitä olisi olemassa.

Miten pimeää ainetta etsitään? Mitä osaamme siitä jo sanoa? Entä milloin se viimein löytyy?

Puhujana teoreettinen kosmologi Tommi Tenkanen Johns Hopkinsin yliopistosta Yhdysvalloista.

Seuraa esitystä suorana sen alettua osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=7o_wa8Gj7kQ

Kuva ESO / M. Kornmesser

31.3. Tähtienväliset vierailijat aurinkokunnassa

Vuonna 2017 havaittiin ensimmäistä kertaa aurinkokunnan ulkopuolelta aurinkokuntaan saapunut kappale, joka sai nimekseen ’Oumuamua. Se oli löytöhetkellä jo kiitämässä poispäin Auringosta radalla, joka tulisi lopulta viemään sen taas ulos aurinkokunnasta. Villit spekulaatiot sen todellisesta luonteesta kävivät vielä kuumina, kun vuonna 2019 havaittiin toinen tähtien takaa tullut kappale, komeetta Borisov.

Mistä nämä kappaleet ovat lähtöisin, ja miksi ne ovat nyt täällä? Miksi havaitsemme niitä vasta nyt? Onko niitä tulossa lisää, ja miten voisimme tutkia niitä?

Puhujana yliopistotutkija, dosentti Antti Penttilä Helsingin yliopistosta.

Seuraa esitystä suorana sen alettua osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=8ff2WGPPlGg