Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Syksyn 2020 esitelmät

Esitelmät pidetään pandemian johdosta suoratoistoina Ursan YouTube-kanavalla ja ne voi katsoa myös jälkikäteen.

Esitykset alkavat kello 18.00 ja kestävät noin tunnin. Niihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ja ne ovat kaikille avoimia. Linkit esitelmien seuraamiseen tuleva tälle sivulle.

Ehdota esitelmöijää tai aihetta

Katso täältä kaikki Ursan videoidut esitelmät

Esitelmien järjestämistä tukee Opintokeskus Sivis.

Syksyn esitelmäaiheet ja puhujat ovat jo selvillä, mutta esitysten tarkka otsikko ja sisältökuvaus päivittyvät vielä.

3.11. Uutta maapalloa etsimässä

Yksi eksoplaneettatutkimuksen johtotähdistä on ollut maapallon kaltaisten planeettojen etsiminen. Vieraita planeettoja on löydetty yli 4 000, mutta suurin osa niistä on elämälle täysin sopimattomia: tappavaa säteilyä, murskaavaa painetta, tulista laavamerta tai jääaavikkoa. Mutta joukossa on parikymmentä lauhkeampaa planeettaa, joista jokin voi olla ainakin maapallon serkku, jos ei suorastaan sisar. Ja etsintä jatkuu.

Mikä tarkalleen tekee planeetasta "maapallon kaltaisen"? Millaisissa olosuhteissa niitä voi kehittyä? Miten hyvin voimme tällä hetkellä edes tuntea eksoplaneetan olosuhteet?

Puhujana professori, tähtitieteilijä ja palkittu tietokirjailija Heikki Oja.

Linkki esitelmän seuraamiseen tulee tähän myöhemmin.

24.11. Ratkeaako pimeän aineen arvoitus?

Näkymättömästä, tuntemattomasta aineesta esitettiin ensimmäiset teoriat jo 1800-luvun lopulla. Pian siitä saatiin ensimmäiset havainnot: tähdet liikkuivat Linnunradan reunoilla ja kaukaiset galaksit toistensa suhteen niin nopeasti, että ainoastaan näkymätön massa saattoi pitää ne radoillaan.

Pimeä aine on arvoitus, joka on piinannut kosmologeja, tähtitieteilijöitä ja hiukkasfyysikoita jo vuosikymmeniä. Pimeän aineen luonne on modernin fysiikan tärkeimpiä ja hieman yllättäen vaikeimmiksi paljastuneita ongelmia. Kaikesta maailmankaikkeuden aineesta yli 80 % on meille tuntematonta ja näkymätöntä. Emme vieläkään tiedä, mitä pimeä aine lopulta on. Silti kotigalaksiamme ei olisi koskaan syntynyt eikä meitäkään olisi olemassa, ellei sitä olisi olemassa.

Miten pimeää ainetta etsitään? Mitä osaamme siitä jo sanoa? Entä milloin se viimein löytyy?

Puhujana teoreettinen kosmologi Tommi Tenkanen.

Linkki esitelmän seuraamiseen tulee tähän myöhemmin.

1.12. Milloin Betelgeuse räjähtää supernovana?

Jättiläistähti Betelgeusen voimakas himmeneminen puhutti suurta yleisöä viime vuoden lopulla spekulaatioissa siitä, että tähti olisi räjähtäisillään supernovana. Betelgeusen supernovaräjähdys olisi niin kirkas, että näkyisi myös päivätaivaalla. Tähden kirkkaus on kuitenkin vaihdellut aiemminkin ja palautui himmenemisvaiheen jälkeen alkuperäiselle tasolle. Betelgeusen kaltaisten massiivisten tähtien kehityskaari loppuu kuitenkin aikanaan supernovana.

Mitä tiedämme massiivisista tähdistä ja niiden elinkaaren päättävistä supernovaräjähdyksistä? Entä miten Betelgeusen räjähdys vaikuttaisi Maahan?

Puhujana kollegiumtutkija Erkki Kankare Turun yliopistosta.

Linkki esitelmän seuraamiseen tulee tähän myöhemmin.