Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Syksyn 2025 esitelmät
Ursan esitelmät pidetään täysin virtuaalisesti. Ne suoratoistetaan Ursan YouTube-kanavalle ja ovat siellä katsottavissa myös esitelmien päätyttyä.
Esitelmät alkavat kello 18.00 ja päättyvät kysymyksineen viimeistään klo 20. Niihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, ja ne ovat kaikille avoimia ja ilmaisia.
Opintokeskus Sivis tukee Ursan esitelmien järjestämistä. Sivis on lain mukaan velvoitettu keräämään Tilastokeskuksen määrittämiä tilastotietoja koulutusten osallistujista, joten esitelmää suorana seuraavia pyydetään täyttämään henkilötietokysely osoitteessa https://www.ursa.fi/osallistujat. Täyttämällä lomakkeen tuet Ursan esitelmien järjestämistä osoittamalla, että niillä on yleisöä.
Ehdota esitelmöijää tai aihetta
Katso täältä kaikki Ursan videoidut esitelmät
Esitelmien järjestämistä tukee
18.11. Törmäävätkö Andromeda ja Linnunrata?
Suuri naapurigalaksimme, Andromeda, lähestyy Linnunrataa (englanniksi Milky Way). Jo pitkään on pidetty varmana, että galaksit tulevat törmäämään noin 4,5 miljardin vuoden kuluttua ja sulautumaan yhdeksi suureksi elliptiseksi galaksiksi. Tälle galaksille on jo keksitty humoristisia nimiäkin, kuten Milkomeda tai Androway.
Tuoreessa tutkimuksessa laskettiin galaksien liikkeitä tarkemmin, ja laskelmissa huomioitiin myös Linnunradan pienemmät seuralaisgalaksit sekä havaintodatan virhemarginaalit. Tuloksien valossa yhteentörmäys onkin ehkä peruttu – ainakin sellaisena, kuin olemme sen kuvitelleet.
Miltä Linnunrada ja Andromedan tulevaisuus siis näyttää? Miten tulevaisuuden törmäyksen ennustanut tutkimus tehtiin? Entä millaista roolia galaksien törmäykset näyttelevät niiden kehityksessä?
Puhujana on tutkimuksessa mukana ollut väitöskirjatutkija Jenni Häkkinen Helsingin yliopistosta.
Esitelmätallenteen voi katsoa sivulla https://youtu.be/wL3msWwgY9U.
25.11. Maailmankaikkeudesta
Kuinka voimme kuvitella pystyvämme ymmärtämään maailmankaikkeutta? Se tuntuu mahdottomalta. Nykyinen ymmärryksemme ei ole pelkkää kuvitelmaa, vaan totta, häivähdyksenä todellisuudesta, vaikka emme voikaan sitä vielä todistaa.
"Maailman käsittämättömin asia on se, että se on käsitettävissä, sanoi Albert Einstein. Tuo käsitys on kasvanut vuosituhannesta toiseen ja muovautunut meidän elinaikanamme kudelmaksi, joka tosin on täynnä reikiä kuin vanha sukka, mutta jota tuskin tarvitsee enää purkaa kokonaan."
Puhujana avaruustähtitieteen professori emeritus, tietokirjailija Esko Valtaoja.
Esitelmätallenteen voi katsoa sivulla https://youtu.be/eiILghN9ebg
2.12. Saturnuksen suurin kuu Titan
Titan on monella tavalla poikkeuksellinen aurinkokunnan kuu. Se on Merkurius-planeettaa suurempi ja ainoa kuu, jolla on paksu kaasukehä. Titan on myös kaukaisin kappale, jonka pinnalle on koskaan laskeuduttu, kiitos eurooppalaisen Huygens-luotaimen.
Aurinkokunnassamme vain maapallon ja Titanin pinnalla lainehtivat järvet. Veden sijasta Titanissa tosin kiertää metaani. Metaania tarvitaan myös lämmittämään Titanin kaasukehää, sillä ilman sen kasvihuonevaikutusta kaasukehä tiivistyisi kuun pinnalle. Metaania kuitenkin tuhoutuu koko ajan, joten mistä sitä tulee kaasukehään lisää?
Nasa on rakentamassa Dragonfly-helikopteria, jonka tavoitteena on lentää Titanissa 2030-luvun puolivälissä. Mihin kohteisiin kopteri suuntaa ja mitä sen toivotaan niistä löytävän? Entä miksi varhaisen maapallon ja elämän kehityksen tutkijat ovat erityisen kiinnostuneita Titanista ja Dragonflysta?
Puhujana planeettageologi ja kraatteritutkija Teemu Öhman.
Esitelmätallenteen voi katsoa sivulla https://youtu.be/_5rwl11u5a0
