Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Ilmakehän optiset ilmiöt

1/2007

Halovuosi 2006

Viime vuosi tarjosi paljon herkkupaloja varsinkin marraskuulla. Viime vuoden jaostolle asianmukaisesti raportoitujen halohavaintojen määrä oli vaatimattomasti 820 havaintoa. Tässä esitellään hiukan tilastotietoja tästä havaintomäärästä.

Kokosin nopealla aikataululla viime vuodelta kaikki asiallisesti jaostolle raportoidut havainnot yhteenvedoksi. Tästä näyttää puuttuvan eräiltä havaitsijoilta joitain havaintoja. Osittain tämä johtuu myös tämänkertaisen Ursa Minorin deadlinen hankala sijoittuminen juuri allekirjoittaneen matkan aikaan. Näin eräät viime hetkellä lähetetyt havainnot eivät välttämättä ehtineen mukaan.

Neljä havaitsijaa pääsi yli tai lähes sataan havaintoon viime vuonna. Ismo Luukkonen sai kasaan eniten havaintoja eli 186 kappaletta. Martti Penttinen olisi päässyt varmaan samaan tai ylikin ellei olisi lopettanut havaintojen lähettämisen syyskuuhun. Nyt tulokseksi jäi 155, joka oli 5 enemmän kuin Ismolla samaan päivämäärään mennessä. Kolmanneksi ylsi Marko Mikkilä 133 havainnolla, tosin Markon toukokuun havainnot puuttuivat yhtä havaintoa lukuun ottamatta.

Jarmo Moilanen ylsi 109 havaintoon ja Teemu Öhman 96:een. Ahkeria olivat myös Olli Sälevä ja uusi havaitsija Pertti Havia Turun suunnalta. Havaintoja tuli myös Veikko Mäkelältä ja Eero Savolaiselta.

Halomuotohavaintoja kertyi 1568 kappaletta. Yleisin halo oli 22° rengas (555 kpl ja 35,4 %). Seuraavina sivuauringot 23,9 %, 22° sivuavat kaaret 13,0 % ja auringonpilari 12,5 %. Zeniitinympäristön kaaren havaintoja oli 5,7 % ja horisonttirenkaita 2,0 %. Muuta olivat harvinaisempia. Yleisimpien halomuotojen esiintyminen on esitetty kuukausittain oheisessa kaaviossa (Fig. 1).

Kokeeksi tein pienen tutkimuksen siitä monenako eri vuorokautena haloja raportoitiin. Tulos oli sitä mitä yleensä on esitetty. Suomessa näkyy halo 3 päivänä 4:sta. Sillä vuorokausia jolloin halo on nähty (alkaen auringonnoususta ja päättyen seuraavaan auringonnousuun) kertyi tällä havaintoaineistolla 271 kappaletta.

Koska vuodessa on 365 vuorokautta niin luku tarkoittaa 74 % todennäköisyyttä sille, että jossain päin Suomea oli halo viime vuonna minä tahansa annettuna vuorokautena. Todennäköisin halon esiintyminen jossain päin Suomea oli viime vuonna maaliskuussa (97 %), heinäkuussa (100 %), elokuussa (97 %) ja syyskuussa (90 %). Heinäkuussa jokaiselle vuorokaudelle tuli ainakin yksi havainto.

Loppuvuoden havaintoja

Loppuvuoden kahden kuukauden aikana Ursan ilmakehä-l sähköpostilistaa seuraavat ovat voineet huomata että hiihtokeskusten tykkilumet aiheuttivat komeita halonäytelmiä marraskuun alussa. Niistä kerroin jo edellisessä numerossa. Sitten maailmankirjat menivät sekaisin kun täällä Vaalassakin lumet suli ja Uudenvuoden aattona satoi vettä!

Sain marraskuun alun tykkilumihaloista yhden lisähavainnon Jämsästä. Yrjö Partisen paperikuvassa komeilee kaunis 22° ylläsivuava kaari, 22° rengas ja auringonpilari sekä ylläsivuavan yläpuolella kirkas yläkupera Parryn kaari. Kuva oli otettu 5.11. 2006 kello 16.30.

Itse näin 13.11. 2006 aika nätin jääsumuhalon kun Oulujärven päällä oleva pilvi repesi ja synnytti hyvin kirkkaat sivuauringot pilviaukon reunoille. Valitettavasti harvinaisuudet jäivät näkymättä. 19.12. 2006 puolestaan yllätyin Oulujärven jäällä näkyvistä selvistä alasivuauringoista. Taivaalla ei ollut haloja lainkaan, mutta jäällä oli alasivuauringot.

Ismo Luukkonen havaitsi Turussa 8-9.11. 2006 yöllä komean halonäytelmän jossa täydet 22° sivuavat kaaret kuulla. Muuten loppuvuosi oli raporttien perusteella hyvin tavanomaista. Marko Mikkilä raportoi 10-11.11. 2006 Sievissä halonäytelmää jonka valokuvissa hän epäili olevan yläkoveran Parryn kaaren pelkän 22° renkaan ja sivukuun kanssa. Markon havainto oli niin monella kysymysmerkillä varustettu että ei siitä enempää.

Jarmo Moilanen

Fig. 1: Kaavio esittää Suomessa vuonna 2006 havaitut yleisimmät kahdeksan halomuotoa. 22r = 22° rengas, sa = sivuauringot, 22sk = 22° sivuavat kaaret, ap = auringonpilari, zyk = zeniitinympäristön kaari, hr = horisonttirengas, 46 sk = 46° sivuavat kaaret ja 46r = 46° rengas. Statistics of some halos observed in Finland 2006. Here is eight most common halos observed in Finland. 22r = 22° halo, sa = parhelia, 22sk = 22° tangent arcs, ap = sun pillar, zyk = circumzenithal arc, hr = parhelic circle, 46sk = 46° column arcs and 46r = 46° halo.


English Summary

Number of proberly reported halo observations for Finnish Halo Observers Network was 820. Total number of halo form observation was 1568. The most common halo form was 22° halo (555 times, 35,4 %). Then come parhelia (23,9 %), tangent arcs (13,0 %) and sun pillar (12,5 %).

Observer who got most observations was Ismo Luukkonen, who got a halo in 186 day or night. Second was Martti Penttinen with 155 observations, but he stops reporting in September. Third was Marko Mikkilä with 133 observations, although his observations made in May are missing.

In 2006 halos were observed in Finland during a 271 different days. Day means time period from sunrise to the next sunrise (day + night). Number 271 means that every 3 out of 4 days there was a halo observed somewhere in Finland

Jarmo Moilanen


Vuoden 2006 harvinaisuudet maailmalla

Tsekkiläinen haloharrastaja on pitänyt yllä tietokantaa maailmalla havaituista harvinaisista haloista.

Patrikin tekemä tilasto harvinaisista haloista maailmalla on ohessa (Table. 1). Tietokannassa on havainnot Suomesta, Tsekistä, Saksasta, USAsta ja muista satunnaisista paikoista. Alankomaalaisten havaintoja ei ole tilastossa mukana. Lowitzin kaaret = ylemmät, alemmat ja rengasmainen komponentti mukana. Taulukossa ei ole kahta harvinaisten halojen havaintoa keinovaloilla - Marko Mikkilän aurinkokaari ja Moilasen kaari.

Patrik Trncakin tietokanta harvinaisista haloista:
http://www.halo.astronomie.cz/database.php

Patrik Trncak

Fig. 2: Statistics of rare halos 2006 by Patrik Trncak. Notes: Table show all rare halos from my Database. In database are observations from Finland, Czech republic, Germany, USA and other places. Observations from the Netherlands halo site are not available. Lowitz arcs = upper, lower and circular components in all. In table are not two observations of the rare halos on artificial light source – heliac arc and Moilanen arc by Marko Mikkilä. Database of rare halos: http://www.halo.astronomie.cz/database.php

Halojaoston kuulumiset

Ursan halojaosto on yksi perinteikkäimmistä harrastusjaostoista. Aikoinaan jaosto oli myös yksi aktiivisimmista jaostoista, mutta jaostolle raportoitujen havaintojen määrä on vähentynyt viime vuosina. Syynä ei välttämättä ole haloja havaitsevien ihmisten väheneminen, vaan raportointitavan vanhanaikaisuus. Ihmiset eivät jaksaa nähdä vaivaa ja kirjata havaintojaan paperille ja postittaa jaostoon. Tämän asian korjaaminen ja uuden jaostonvetäjän löytäminen on jaoston ehkä tärkeimpiä kysymyksiä lähiaikoina.

Allekirjoittanut tuli halojaoston ruoriin keväällä 1999. Aivan vapaaehtoisesti en tehtävää ottanut vastaan ja kaiken kaikkiaan minä olen ollut tähän tehtävään väärä valinta alusta alkaen. Silti, viime vuoden puolivuotista Marko Riikosen vetäjäkautta lukuun ottamatta jaosto on ollut vedettävänäni viimeiset kahdeksan vuotta.

Mitä allekirjoittaneen jaoston vetämiseen tulee, olen päättänyt sanoutua irti tehtävästä. Nimellisesti olen tammikuun 2007 loppuun saakka halojaoston vetäjä. Toisin sanoen tämän lehden ilmestyessä loppuu minun pestini. Valitettavasti tätä kirjoittaessa minulla ei ole tietoa kuka ottaa vetäjän tehtävät vastaan. Tarkastakaa kuitenkin lehden lopusta yhteystiedoista olisiko uusi vetäjä jo löytynyt. Olen muutamia kertoja kysellyt halukkaita jo aikaisemminkin, mutta heitä ei ole kovin usein kuulunut. Halukkaat voivat ottaa yhteyttä esim. jaostotoimikuntaan.

Yleensä halojaoston vetäjäksi toivotaan haloista kohtalaisen hyvin perillä olevaa henkilöä. Tämä on vähän ongelmallinen vaade kun kaikki jotka tietävät jotain ovat jo jossain välissä olleet halojaoston vetäjänä. Kukaan heistä ei oikein halua ottaa tehtävää vastaan uudelleen elämiseen liittyviin kiireisiin vedoten. Muutamia uusia henkilöitä on ilmaantunut joiden halotietämys on kyllä riittävä vetäjän tehtävään, mutta kukaan heistä ei ole vielä ilmoittautunut olevansa valmis vetäjäksi.

Halojaosto elää nyt vakavaa murrosvaihetta. Vakavaa siinä mielessä että jaoston jatko jaostona vaikuttaa uhatulta. Pahasti vaikuttaa siltä että ei ole ketään joka jatkaisi jaoston pyörittämistä. Tämä on ollut muutaman muunkin jaoston kohtalo Ursassa. Ajaako aika entisenlaisen jaostotoiminnan ohi? Voi olla että ei, mutta pahalta näyttää. Tuleeko halojaostosta harrastusryhmä? Ehkä se voisi olla hyväksikin.

Nykyteknologia on siirtänyt harrastukset ja kanssakäymiset yhä enemmän tietoverkkoihin. Halojaosto elää ja voi hyvin nytkin ilmakehä-l sähköpostilistalla. Jaostolle raportoinnin ongelma kulminoituukin siihen että raportoinnit pitäisi pystyä jatkossa tekemään sähköisesti suoraan tietokantaan. Viime Cygnuksella oli aiheesta ihan kokoontuminenkin, mutta mitään ei ole oikein tapahtunut. Siinä ehkä kaavailtiin jo vähän liikoja. Jonkun pitäisi koota jaostojen vetäjiltä tiedot mitä jaoston havainto-ohjelmat tarvitsevat. Ursa voisi vaikka raa'alla rahalla ostaa ohjelmointityön jostain.

Ursa on epäonnistunut viime vuosina mm. tässä tietokanta-asiassa jopa ala-arvoisesti. Anteeksi, täytyy varmaan hiukan korjata tuota väitettä. Kävin tässä taannoin lukemassa Ursan säännöt. Siellä ei oikeastaan puhuta mitään harrastustoiminnan tukemisesta! Hienoja pykäliä tiedon välittämisestä siellä kyllä on. Voisi siellä olla selvempi tuki havaintotoiminnalle.

Myös Ursa Minor uudistuu. Uudistukset koskevat erityisesti lehden ulkoasua. Ursa Minorin uudistuneet vapaakappalesäännöt ovat valitettavasti kuin minkä tahansa lehden vapaakappalesäännöt. Missään ei mainita aktiivisen havaitsijan oikeutta vapaavuosikertaan. Yhteen pykälään lehden avustamisesta aktiivinen havaitsija voidaan tosin uittaa, joten eiköhän jatkossakin aktiiviset havaintojen raportoijat saa Ursa Minorin ilmaiseksi. Edellyttäen että he ovat Ursan jäseniä.

Mäkelän Veikko on tehnyt alustavaa kokeilua blogi tyyppisillä jaostouutissivuilla. Toivon että systeemi saadaan käyttöön. Blogi-tyyppinen uutisointi tuoreista havainnoista tai jaoston toiminnasta on tarpeen ja näppärä toiminto. Jos sen lisäksi havaintotietokanta saadaan pystyyn, niin halohavainnointi voisi saada uutta puhtia.

Jos halojaostolle löytyy uusi vetäjä, hän on ilmeisesti se henkilö jolle havainnot jatkossa lähetetään. Mikäli uusi vetäjä löytyy, niin hänen yhteystiedot varmaan löytyy jatkossa jaoston kotisivuilta. Minulle niitä ei kuitenkaan kannata lähettää enää. Se mitä itse toivon on että se selainkäyttöinen havaintotietokanta saadaan nettiin ja toimintaan. Siihen pitäisi havaintojen ohella pystyä liittämään piirroksia ja valokuvia näytelmistä. Joten se toimisi samalla myös kuvagalleriana.

Vaikka halojaoston vetäjän tehtävät nyt jätänkin, niin toki haloista ja omista havainnoista voi minun kanssa keskustella edelleen, mutta se ei ole enää niin sanotusti halojaostolle raportointia. En aio jättää haloja muutenkaan vaan keskityn itse enemmän havaitsemiseen ja kotisivujeni ylläpitoon. Saatan jatkossakin jopa kirjoittaa jotain Sivuaurinko-palstalle ja rohkaisen myös muita kirjoittamaan. Ursa Minoria on uudistettu nyt vuoden alusta ja juttuja kaivataan kovasti.

Kuitenkin, haloilmiöt itse ovat kaunis ja mielenkiintoinen ilmiöryhmä jota on ilo havaita ja katsella jatkossakin. Katseet taivaalle!

Vuosista kiittäen: Jarmo Moilanen


English Summary

I start as Finnish Halo Observers Networks leader in spring 1999. Now it is my time to step aside. Unfortunately I do not know who will be the next leader while I am writing this. You probably will find name of new leader later in FHON's homepage.

I will thank you all for all these year. Halos are beautiful and interesting light phenomena. Keep looking up folks!

Sincerely Your, Jarmo Moilanen

RSS Zeniitti

RSS Taivaanvahti

RSS Avaruus.fi-foorumi