Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Ilmakehän optiset ilmiöt

1/2002

11.2.2002 Jarmo Moilanen
Uusi vuosi, valuutta ja UMin aikataulu

Kuten varmaan osa jo huomasi, tuli tämän Ursa Minor hiukan normaalia aikaisemmin. Syynä on Ursa Minorin aikataulun siirtyminen vuoden alusta kuukaudella varhaisemmaksi. Edellisen Ursa Minorin pääkirjoituksessa oli jo esitelty yksi uusi aikataulu, mutta käytännössä se oli hyllytetty ennen kuin numero lähti painoon.

Ursa Minoriin tulevan materiaalin määräpäivät siirrettiin lopulta parillisien kuukausien puolivälistä parittomien kuukausien puoliväliin. Poikkeus sääntöön tulee olemaan nelosnumero, jonka määräpäivä on heinäkuun ensimmäinen.

Suurin syy aikataulun muutoksiin oli Joulun pyhien aiheuttama viivästys kuutosnumeron ilmestymiseen. Ongelma ei tosin ainakaan minusta ollut hirvittävän suuri, mutta sen vuoksi päätoimittaja ehdotti aluksi joulukuun määräpäivän siirtämistä niin aikaiseksi kuukauden alkuun (4.12.), ettei ainakaan marraskuun havaintoja olisi millään ehtinyt saada mukaan. Ne olisivat päässeet siten vasta helmikuun lopulla ilmestyvään UMiin. Kun aikataulun siirrosta ylipäätänsä alettiin puhua, niin oli järkevää remontoida sitä uusiksi isommalla kädellä. Halojaostolle tämä uusi aikataulu sopii erittäin hyvin, sillä se on havaintojen käsittelyn kannalta ehdottomasti järkevin. Havaintojen esittely on kuitenkin Ursa Minorin eräs päätarkoitus.

Toisin sanoen, tästä lähtien havainnot on syytä lähettää jaostoon parittomien kuukausien, paitsi heinäkuun, alussa. Heinäkuun sijasta toukokuun havainnot on hyvä postittaa jo kesäkuun alussa ja kesäkuun havainnot ehtivät vasta syyskuussa. Havainnot olisi syytä saada viimeistään postituskuukauden 10. päivään mennessä postiin, silloin ne ehtivät varmasti.

Tuon poikkeuksen aikaan saava nelosnumeron määräpäivä 1.7. johtuu yksinomaan siitä, että kyseessä on ns. Cygnus-numero ja se on tarkoitus saada lukijoille jo ennen Cygnusta. Tuon kesäkauden poikkeuksen voi ajatella myös siten, että näin havaitsijoilla on tavallaan kesäloma havaintojen raportoinnista kunhan toukokuun havainnot vain muistaa postittaa.

Melko wanha halohavainto

Mikähän on vanhin julkaistu piirros Suomessa näkyneestä halonäytelmästä? Ajatus tuli mieleeni kun törmäsin sattumalta halohavaintoon vanhassa suomalaisessa sanomalehdessä. Kaiken kukkuraksi lehdessä oli myös piirros kyseisestä näytelmästä! Havainto julkaistiin Sanomia Turusta -nimisessä sanomalehdessä 2.10.1855. Kyseinen halonäytelmä näkyi 8.9. 1855 Turun seudulla. Hiukan suttuisesta piirroksesta päätellen taivaalla oli ainakin 22° rengas, sivuauringot, 22° ylläsivuava, 46° rengas tai/ja ylläsivuava sekä zeniitinympäristön kaari.

Lehti kertoo: "Wiimis syyskuun 8 p. näkyi Turussa erinomainen auringon kehä. Ensin näkyi auringon sappi oikialla puolella ja sitte myös yhtaikaa vasemmalla. Sappien välissä oli kaksi kaarta, yhtä kaunista kuin taivaan kaari. Niiden päällä oli kolmas kaari, ja vielä yksi kaari sen päällä ylösalaisin. Seuraava kuvaus näyttää tämän kauniin tapauksen (viittaa piirrokseen). Eräs matkustavainen näki saman näön Sattulan kestikievarin Hattulassa ja Kouvolan kestikievarin välillä Rengossa." Mielenkiintoista, tuolloin käytettiin kahta erilaista s-kirjainta. Käytettävissäni oleva piirros on "erinomaisen" epäselvä, joten tein piirroksesta jäljennöksen (Fig. 1). Piirros on hiukan "nyrjähtänyt", mutta silti se on pala suomalaista halohistoriaa.

 

Fig. 1: 8 Sept 1855 in Turku. An old halo observation in newspaper called Sanomia Turusta, which was published in 2 Oct 1855. This is a redraw from a copy of the newspaper by Jarmo Moilanen. Question was, what is the oldest published halo observation with drawings made in Finland? Probably one which was made in 4 Aug 1744 by C.F. Stierwald.

Mitä kysymykseen vanhimmasta suomalaisesta julkaistusta halopiirroksesta tulee, tuo piirros häviää yli sadalla vuodella kyseisen tittelin. Marko Pekkola tiesi kertoa C.F. Stierwaldin Suomessa 4.8.1744 tekemästä halohavainnosta piirroksineen. Jos joku löytää vielä tuotakin vanhemman halopiirroksen, olisin kiitollinen tiedosta.

Uudempia sanomalehtihaloja

Öhmanin Teemu kertoi 21.12.2001 Savon Sanomien kirjoittaneen haloista. "Haloja esiintyy ympäri vuoden. Ratkaisevaa on, missä kulmassa aurinko on. Talvella aurinko on yleensä riittävän matalalla." kommentti sai ainakin Teemun kauhistelemaan: "Ursalla ja halojaostolla näkyy vielä kansanvalistuksen parissa olevan hivenen työsarkaa jäljellä..." Pitänee valitettavasti paikkansa. Itse en tuota kyseistä sanomalehtijuttua ole päässyt näkemään, mutta Teemun toinen kommentti jutusta kertonee jotain: "On nimittäin aika järkyttävää katseltavaa jääsumusaurin innoittamana tehtyyn juttuun kyhätty kuva yleisimmistä halomuodoista."

Myös "puolen valtakunnan päälehti" eli Oulussa ilmestyvä Kaleva uutisoi 27.12.2001 haloista. Jutun kirjoittanut toimittaja soitti minulle eräänä aamuna ja kyseli haloista. Toimittaja oli nähnyt ennen Joulua Posiolla sivuauringon(!) ja halusi siksi tehdä lyhyen jutun. Aamuäreän jaostonvetäjän ja järkevät kysymykset unohtaneen toimittajan yhteistyön hedelmä kypsyi jutun toiseksi viimeiseen lauseeseen: "Haloja voi näkyä kosteilla palkkalistoilla." Tuo on ehkä yksi hulvattomimmista haloihin liittyvistä lauseista mitä tiedän. Teemu epäili tekstinkäsittelyohjelman oikoluvun osallisuutta asiaan. Palkkalistojen sijasta siinä pitäisi lukea joko "paikkakunnilla" tai kenties "pakkasilmoilla". Joka tapauksessa lause olisi sittenkin vähän hoopo. No, juttu muuten oli ihan asiallinen. Juttu kirvoitti hiukan huumoriakin, sillä joku ehdotti kilpailua, jonka voittaisi ensimmäisenä haloja kostealla palkkalistallaan nähnyt havaitsija. Palkkalistan pitäisi olla vieläpä aito.

Ilmais-UMit

Taas oli se aika vuodesta, jolloin jaostonvetäjät joutuvat tekemään raakoja päätöksiä siitä, kuka ansaitsee Ursa Minorin ilmaiseksi. Ehdothan ovat seuraavat: Havaitsijan pitää olla Ursan jäsen ja havaitseminen pitää olla hiukan satunnaista runsaampaa. Halojaostolla rajat lienee kaikkein korkeimmalla, sillä muutama havainto ei riitä pääsemään listalle. Se olisi liian helppoa. Tällä kertaa jouduin pudottamaan pois pari havaitsijaa, joilta havaintoja ei ole tullut viime vuoden alkun jälkeen. Pari henkilöä jäi lisäksi roikkumaan listan reunalle. Tosin sanoen, havainnot kannattaa lähettää säännöllisesti jaostoon jos haluaa pysyä listalla.

Joulukuun 2001 havainnot

Ursa Minorin aikataulun muutoksen vuoksi pyysin jaoston sähköpostilistalla havaitsijoita lähettämään joulukuun havainnot niin pian kuin suinkin, jotta saisin edes joitain havaintoja tähän numeroon. Ajattelin ensin tekeväni peräti vuosiyhteenvedon, mutta annetaan mattimyöhäisille lisää aikaa lähettää viime vuoden loputkin havainnot.

Havaintoja on joulukuussa kertynyt eräille havaitsijoille ihan kiitettävästi, kun ajatellaan kuin huono joulukuu voi pahimmillaan olla. Yli puolenkymmentä havaintoa joulukuulta voi pitää jo hyvänä saavutuksena.

Joulukuun halot näyttivät painottuvan suuresti vuoden viimeisille viikoille. Täysikuu kyseisellä jaksolla sai aikaan myös sen, että jaksolla havaittiin runsaasti Kuun haloja. Jaksoon liittyy mm. kaksi havaintoa Kuun ellipseistä, joten jotain parempaakin on ollut liikkeellä.

Piirrosgallerian (Fig. 12a-f) häikäisevän kunnian sai arvonnassa tällä kertaa Teemu Öhman.

Jakson havaintosaaliit olivat seuraavat:

Havaitsija 12/01
Fagerlund, Anneli 1
Hyvönen, Minna 1
Kinnunen, Timo 7
Korhonen, Jarkko 10
Kujanen, Seppo 1
Lehtinen, Jyri 11
Luukkonen, Ismo 12
Mikkilä, Marko 1
Moilanen, Jarmo 10
Mäkelä, Veikko 6
Tiensuu, Karla 5
Virkkunen, Heikki 1
Öhman, Teemu 6
Yhteensä 72

Fagerlund, Anneli
Anneli kertoi sähköpostissa Tampereella illalla 28-29.12.2001 näkyneistä ilmiöistä, jotka hänen kuvailun perusteella voi aika varmuudella tulkita keinovalopilareiksi.

Hyvönen, Minna
Minna kertoili sähköpostissaan havainneensa "sumujäähaloja" 23.12.2001. Paikkakuntaa hän ei viestissään mainitse, mutta olettaisin pääkaupunkiseutua. Näytelmässä on ollut ainakin 22° rengas, auringonpilari, sivuauringot ja 22° ylläsivuava. Minna kertoo: " Havaitsimme niinikää etelätaivaalla, jo puiden taakse piiloutuneen auringon yläpuolella pilarin, ja sen yläreunassa (ylä_?) renkaan. Sen jälkeen käänsimme katseemme kohti viereistä kerrostalopihaa, ja huppista, pihalla näimme värikkään haloilmiön, jonka epäilimme olleen laskeneen auringon sivuaurinko. Käveltyämme jonkin matkaa nähdäksemme eteen tulleen rakennuksen takaa toiseltakin suunnalta halot näimme kaukana olevan kerrostalon seinästä heijastuvana saman(tyyppisen) haloilmiön, joka oli juuri vasemmalle jääneiden talojen pihalla havaittavissa." Ainakin yksi kuva näytelmästä oli vielä tätä kirjoittaessani netissä www.kolumbus.fi/minna.hyvonen/minna/valokuvaus/kuvia.htm -osoitteessa.

Kinnunen, Timo
Timo raportoi marras- joulukuulta seitsemän havaintoa, joista kaikki nimenomaan joulukuussa tehtyjä. Kaksi havaintoa Kuulta, mutta muuten tuiki tavallisia eli 22° renkaita, auringonpilareita, sivuaurinkoja ja 22° ylläsivuavia.

Korhonen, Jarkko
Korhosen kymmenen näytelmää joulukuulta ei pääsääntöisesti kovin kummoisia esittänyt, mutta jotain sentään. Valkealassa 22.12.2001 Jarkko raportoi nähneensä kirkkaimman sivuauringon koskaan. Kommenttina: "Paloi silmissä puhki". Kirkkaat sivuauringot ovat aina elämys.

Todella viime tippaan jäi Jarkon jakson merkittävin havainto, sillä 31.12.2001-1.1.2002 välisenä yönä ennen puoltayötä Jarkko havaitsee Seinäjoella ainakin kahta eri kokoa olevia ellipsejä (Fig. 2). Jarkko kertoo: "Uudenvuoden järkytys ilotulitteiden paukutusreissulla: Ellipsi jääkidesateessa! Pienempi ellipsi esiintyi ensin (2225-2240), kidesade, joka tuli selkeältä taivaalta oli ajoittaista ja sen loputtua myös ellipsi hävisi. Kamera oli, vaan ei jalustaa. Käsivaralta tilanne oli liian epävakaa, vallankin kun lämpötila oli rehevä pakkassää: -23°C."

"Myöhemmin ilotulitusta katselemaan pyörällä matkatessa havaitsin, että siellähän on taas Kuulla ellipsi (2320-2345) tällä kertaa aika tarkasti arvioiden tuplasti edellistä isompi! Isomman sisällä oli 'haamuja' pienemmästä ellipsistä, mutta varmaa havaintoa en pienestä ison sisällä saanut."

"Molemmat ellipsit olivat ellipseiksi todella kirkkaita, pienemmän arvioin ajoittain jopa 4:n kirkkaudella (nämä oli Kuulla, vaikea tietysti suhteuttaa Auringon 4:ään)."

"Pienemmällä ellipsillä ellipsin 'kehä' (siis en viittaa kehäilmiöön vaan itse ellipsiin) oli täydellinen, sisältä hehkui kirkkaampana muuta taivasta. Isommalla ellipsillä 'kehä' oli alhaalta heikompi, mutta ylhäältä vahva ja selkeä (ks. kuvat)."

Kuulostaa aika hienolta ellipsinäytelmältä. Jarkon arviot ellipsien koosta on piirroksissa. Harmittavasti Jarkolta jäi kuvat ottamatta. Jarkon havaintokertomuksen loppu on varsin ajankohtainen: "Uuden vuoden vaihduttua ellipsit olivat siirtyneet markan mukana historiaan. En ala erittelemään, kumman häviäminen ärsytti enemmän!" Halojaosto luonnollisesti olettaa, että ellipsien häviäminen harmitti suunnattomasti enemmän Jarkkoa kuin jonkun markan häviäminen... Tosin, toivottavasti ellipsit eivät siirtyneet täysin historiaan ja saamme nähdä niitä vielä tulevaisuudessakin. Juvan suunnalta juuri tulleen viestin perusteella niitä onkin jo näkynyt.

 

Fig. 2: 31 Dec 2001 in Seinäjoki. A lunar display. Two different sized elliptical halos were visible during the last night of the year. This was a low level display, since ice crystal were observed during it. Observations made by Jarkko Korhonen.

Kujanen, Seppo
Seppo ei itse asiassa raportoinut jaostoon mitään, mutta hänen Lahdessa ottama kuva yöllä 20.-21.12.2001 näkyneistä keinovalopilareista voitti Tähdet ja avaruus -lehden Vuoden 2002 ilmiökilpailun 1. erän. Kuva löytyy tuoreen Tähdet ja avaruus -lehden 1/2002 numerosta aukeaman levyisenä (s. 56 - 57). En ehkä sanoisi kuvan keinovalopilareita ihan maailmanluokkaan yltäviksi, mutta ovat kieltämättä komeita ja kuva on varmasti voiton arvoinen. Kuvassa näyttäisi olevan kyse ala-auringon keinovaloversioista. Sen näkee esimerkiksi vasemmalla ja oikealla olevien lähimpien lamppujen pilareista. Niiden pilarit eivät jatku lampusta alaspäin lainkaan. Jos kyse olisi auringonpilarin keinovaloversiosta, jatkuisi pilari alaspäin. Toki, tilanne ei ole ihan näin yksinkertainen, sillä jo sadan metrin päässä tilanne voi olla jo aivan toinen.

Lameranta, Jorma
Jorma lähetti viime vuoden havaintoja enemmänkin, peräti toukokuulta asti. Hyvä että edes nyt. Toukokuulta hän raportoi neljä havaintoa, kesäkuulta kaksi, elokuulta kolme ja syyskuulta kaksi. Syksyn ajan mielenkiinto oli kuulema kohdistettu 30 cm f:6 Dobsonin peilin hiomiseen. Onneksi mies lupasi havaita myös haloja jatkossa vähän skarpimmin.

Jorman havainnoissa ei ole mitään tavanomaisuudesta poikkeavaa, joten valitsin esimerkiksi ulkomailla tehdyn havainnon. Jorma havaitsi 22° renkaan Sevillassa Espanjassa 9.6.2001 (Fig. 3).

 

Fig. 3: 9 June 2001 in Sevilla, Spain. A nice 22° halo. Observed by Jorma Lameranta.

Lehtinen, Jyri
Jyri raportoi kaikki loppuvuoden havainnot yhdellä lomakkeella, joka on hiukan ikävä tapa. A-lomakkeethan on tarkoitettu vain yhden kuukauden havaintoja varten. Seuraava kuukausi pitäisi kirjoittaa jo uudelle lomakkeelle. Lokakuulta Jyri raportoi kolme havaintoa, marraskuulta viisi ja joulukuulta 11. Jyrin joulukuu häviää ainoastaan Luukkosen Ismon saaliille. Joulukuulta Jyrillä on muutama ihan kivan perusnäytelmä jopa jääsumutilanteista. Malliksi 29.12.2001 Kuhmon Lentiiran ja Siilinjärven välillä näkynyt näytelmä pilarin, 22° renkaan ja sivuaurinkojen kera (Fig. 4).

Jyri havaitsi myös keskivertoa paremman keinovalonäytelmän Helsingissä yön 22-23.12.2001 aamuna (Fig. 5). Jyri raportoi ainakin pilarin, sivulamput, zeniitin- ja horisontinympäristön kaaret, alalampun (ja "ylälampun") ja täyden horisontinympäristön kaaren. "Aamulla kun heräsimme pakkaamaan auton Lentiiraan lähdön vuoksi, huomasin että täällähän on jääsumua. Hiukan avaramman paikan löydettyäni näkyikin oiva korkeapilarinen pilarimetsä. Vähänaikaa tätä katseltuani äkkäsin myös lähilampuilla haloja. Esim. melkein täysi hr näkyi selvästi lampusta alaspäin kaartuvana ja sen verran kirkkaana, että 120° saurien näkyminen ei ollut kaukana. Kun sitten kävelin aivan lampun lähelle vaihtui irtokide-zyk vielä himmeämmäksi maata vasten näkyneeksi hykiksi. Auton kirkkailla etuvaloilla näkyikin sitten ylälamppu-alapilari parit mukavien silmiä kohti kaartuvien 3D-saurien kera. Kidemassa oli kuitenkin sen verran ohutta, että nämä saurit jäivät koko näytelmän ainoiksi 3D-haloiksi." Samalta päivältä oli muitakin havaintoja jääsumuhaloista Helsingin alueelta. Riikosen Marko epäili taannoin, että horisonttirengas voi olla keinovalolla yleinen.

 

Fig. 5: 22-23. Dec 2001 in Helsinki. Halos around artificial light sources. On the left there is circumhorizontal arc at horizon because light source elevation was high. On right there is circumzenithal arc because light elevation was low. Observation by Jyri Lehtinen.

Luukkonen, Ismo
Ismon euro-arvoisella postimerkillä varustettu kirjekuori sisälsi jälleen tilastoja havaintojen kera. Joulukuulta Ismo raportoi aika mukavan määrän havaintoja, peräti 12. Näistä kolme on Kuun haloja. Joulukuiseen tapaan halojen taso ei kovin korkeaksi noussut, vaan näytelmät tarjosivat tuttua 22° halojen ja pilarin massaa. Poimin Ismon havainnoista 6.12.2001 Turussa välillä maisemaakin vasten näkyneen pilarin (Fig. 6). Ismon lähettämiä tilastoja käsittelen näiden havaintojen jälkeen hiukan enemmän.

Fig. 6: 6 Dec 2001 in Turku. Three stages of a sun pillar display. The pillar was visible in front of a forest at 11.00. Observation by Ismo Luukkonen.

Mikkilä, Marko
Nivalassa asustava Marko lähetti kaksi diaa Nivalassa 29-30.12.2002 näkyneestä kuun ellipsistä. Ohessa on piirros Markon toisen kuvan pohjalta (Fig. 7). Täytyy sanoa, että kuvissa on klassinen selkeä ja kirkas ellipsihalo. Todella selvä halo ja onnistuneet kuvat, mitä muuta voisi pyytää? No, Kuun peittoon käytetty puunlatva estää näkemästä koko ellipsiä. Kuvissa on yksi selvä valkea ellipsi, jonka ulkoreunalla näkyy hiukan punnerrusta, mutta se ei ilmeisesti ole peräisin halosta. Kuvaa katsoessa voi hahmottaa mahdollisen toisen, isomman ellipsin. Se näkyy kuitenkin vain elliptisenä hehkuna eikä siinä ole hahmotettavissa selvää elliptistä haloa. Piirsin kuvaan katkoviivalla tämän hehkun ulkoreunan.

Markon kuvissa näkyy Kuun ympäristössä olevia tähtiä. Kuva on otettu 22.15 ja sen perusteella paikansin Kuun sijainnin SkyMap Pro 7 -tähtikarttaohjelmalla ja laskin ellipsin koon käyttäen tähtien antamaa mittakaavaa. Esimerkiksi piirrokseen merkitsemieni tähtien 139 Tau ja 136 Tau välimatka on noin 1°57' (=1,95°). Mittauksista sain ellipsin sisäreunan vaakasäteeksi Kuun keskipisteestä 0,96° ja pystysäteeksi noin 1,36°. Ulkoreunan vastaavat mitat ovat 1,64° vaakaan ja 2,04° pystyyn. Sisäreuna on vaakasuunnassa vain 0,7° Kuun reunasta mikä on alle 1,5 kertaa Kuun halkaisija! Toisin sanoen, kuvan ellipsihalo on todella pienikokoinen. Tämä ellipsi on siten samaa kokoluokkaa kuin Korhosen Jarkon myöhemmin Seinäjoella näkemä pienempi ellipsi.

Markon kuvissa olevan mahdollisen suurikokoisemman elliptisen hehkun yläreuna on noin 3,82° päässä Kuun keskipisteestä ja vaakasuuntaan hehkun ulkoreuna on noin 2,59° Kuun keskipisteestä. Onko tuo hehku laskettavissa haloksi vai ei, onkin eri asia. Marko lähetti pari kuvaa myös moninkertaisesta Kuun kehästä, jollaisia näkyi myös täällä Säräiniemellä Joulun jälkeen useana yönä.

 

Fig. 7: 29-30 Dec 2001 in Nivala. A lunar display: A small and white elliptical halo. Inner edge of the elliptical halo is 0,96° in horizontal direction and 1,36° in vertical direction from the center of the moon. A dashed line shows outher edge of a possible larger ellipse. It is visible only as a glow. This elliptical glow has necessarily anything to do with halos at all, but similar elliptical glows has been reported earlier with elliptical halos. This drawings by Jarmo Moilanen is based on photograph taken by Marko Mikkilä.

Moilanen, Jarmo
Itse sai kasaan kymmenen havaintoa joulukuulta. Mukaan mahtui muutama kiva jääsumuhalo ja pari komeaa Kuun 22° rengasta. Ensimmäinen komeampi jääsumu näkyi 25.12.2001 sivuaurinkojen, ala-auringon ja pilarin kera. Silti mielenkiintoisin jääsumuhalo oli 29-30.12.2001 Kuulla. Olin palaamassa Vaalasta kauppareissulta, kun Nimisjärven kohdalla huomasin ajaneeni jääsumupilveen (Fig. 8). Lämpötila oli -31°C ja sumu oli peräisin Vaalan siltojen alla olevasta sulasta nousseesta vesihöyrystä. Kuulla näkyi jääsumupilari ja komeat, vähän rengasmaiseksi taipuneet sivukuut. Myös autonvaloissa näkyi samat halot ja itse asiassa huomasin jääsumupilven siitä, kun vastaantulevan auton valoissa näkyi pilari ja sivuauringot!

Fig. 8: 29-30 Dec 2001 in Vaala. A low lewel lunar display at -31°C temperature. Observation by Jarmo Moilanen.

Mäkelä, Veikko
Veikolta tuli loppuvuoden havainnot kerralla. Lokakuulta neljä, marraskuulta yksi ja joulukuulta kuusi havaintoa. Erikoisin lienee lentokoneen savuvanassa näkynyt sivuaurinko 14.11.2001 Frankfurt am Mainin lentokentällä Taiwanin lentoa odotellessa. Korkealla sijaitsevissa contraileissa (synty C) näkyvä sivuaurinko ei ole kovin yleinen. Yleensä lentokonesavuissa näkyy 22° renkaan pätkiä. Osasyy on luonnollisesti se, että sivuaurinkoa varten lentokoneen synnyttämän vanan tulee olla oikealla kohdalla taivasta.

Havaintoihin mahtuu myös yksi zeniitinympäristön kaari 6.10.2001 Helsingissä. Ehkä paras Veikon havainnoista on kuitenkin vuoden viimeisenä päivänä 31.12.2001 näkynyt jääsumunäytelmä, jossa pilari ja sivuauringot koristivat Espoon taivasta (Fig. 9).

 

Fig. 9: 31 Dec 2001 in Espoo. A low level display observed by Veikko Mäkelä.

Sälevä, Olli
Rovaniemeläinen Olli lähetti minulle kolme valokuvaa 15.11.1999 Rovaniemellä näkyneestä jääsumunäytelmästä. Ohessa on kuvien pohjalta tekemäni piirros (Fig. 10). En ihan usko tuon kaaren näkyvän skannatussa kuvassa niin hyvin, että sitä kannattaisi yrittää UMin sivuille saada näkymään kuvana. Kuvissa on erittäin selvä Moilasen kaari. Muuta huomion arvoista kuvissa on yläkupera Parry ja mahdollisesti myös heikot Lowitzin kaaret, mutta tulkinta jälkimmäisistä jää hiukan epävarmaksi. Toisin sanoen näytelmä muistuttaa hyvin suuresti Rainer Vilkkilän kuvaamaa Viitasaaren näytelmää, josta on ollut juttua paljonkin. Ollin näytelmä kuitenkin häviää kirkkaudessaan Viitasaaren näytelmälle selvästi.

Halojen ilmestyessä taivaalle Ollilla ei ollut kameraa mukanaan, joten hän meni lähimpään kameraliikkeeseen ja osti kertakäyttökameran. Siksi oli tyytyminen paperikuviin. Kertakäyttökameran kuviksi nuo ovat yllättävän hyviä. Paperikuvan ongelma on lähinnä valokuvapaperin huono sävyntoisto, ei itse värinegatiivi josta paperikuvat tehdään. Silti negatiivien skannaaminen voisi tuoda vielä joitain yksityiskohtia esille noistakin kuvista, sillä värinegatiivin sävyjentoistokyky ei hirveästi häviä diafilmeille.

Olli kertoo tilanteesta seuraavaa: "Halo on kuvattu Rovaniemellä 15.11.1999 n. klo 12.00. Taivas on selkeä, pakkasta -10°. Ilma on hieman utuinen, joka saattaa johtua sulasta joesta ja idänpuolen tuulesta, joka kuljettaa hienoa lumipölyä läheiseltä Ounasvaaralta, jossa lumitykit tekevät talvea pujottelurinteisiin." Joten voimme jälleen todeta Moilasen kaari näytelmän ehkä liittyneen jotenkin ihmisen aikaansaamiin jääkiteisiin.

 

Fig. 10: 15 Nov 1999 in Rovaniemi. A really nice low level display over the Kemijoki-river. A Drawings is based on photograph by Olli Sälevä. A nice Moilanen arc is present and also a faint sunvex Parry arc can be seen above upper tangent arc. Parhelia are bright and they are reflected on the ice of the river. Parhelic circle inside 22° halo is probably not a halo but a edge of cloud. Drawings by Jarmo Moilanen.

Tiensuu, Karla
Karla sai joulukuulta viisi havaintoa, joista kolme Kuulta. Saalis oli varsin tavanomaista tarjontaa. Mitään erikoisempaa ei Karlankaan silmiin sattunut vuoden viimeisen kuukauden aikana. Ohessa Karlan piirros Rantsilassa 27.12.2001 linja-autosta käsin nähdystä näytelmästä (Fig. 11).

Fig.11: 27 Dec 2001 in Rantsila. A display observed by Karla Tiensuu.

Virkkunen, Heikki
Heikki kertoi sähköpostissaan havainneensa "merkilliset revontulet" 22-23.12.2001 Espoossa. Osasi hän sentään epäillä, että kyse voisi olla haloilmiöistä. Heikin kertomuksen perusteella hän on nähnyt keinovalopilareita. Hän myös kertoi nähneensä pieniä jääkiteitä leijailevan ilmassa. Tulkinta on aika selvä tässä tapauksessa eli keinovalopilareita. Lehtisen Jyrin havaitsema keinovalonäytelmähän oli juuri saman yön aamuna.

Öhman, Teemu
Teemun raportti ei juurikaan paremman puoliskon elin Karlan raportista eroa. Samat havainnot melko pitkälti eli ei mitään erikoisempaa. Teemulla tosin yksi havainto enemmän ja pari Karlalta puuttuvaa kellonaikaa katettuna. Teemua onnisti tällä kertaa arvonnassa, joten Teemu köyhähkön joulukuun havaintopiirroksia löytyy piirrosgalleriasta kuusi kappaletta (Fig. 12a-f).


Piirrosgalleria
Gallery of drawings

 

Fig. 12a: 5-6 Dec 2001 in Oulu
Fig. 12b: 25 Dec 2001 in Oulu
Fig. 12c: 25-26 Dec 2001 in Oulu
Fig. 12d: 26-27 Dec 2001 in Oulu
Fig. 12e: 27 Dec 2001 in Kempele
Fig. 12f: 27 Dec 2001 in Rantsila

All observations (12a-f) by Teemu Öhman.

Ismon tilastot

Ismo taas ilahdutti lähettämällä tilastojaan. Viime vuodelta Ismo saalisti 164 havaintoa, joista yhdeksän Kuulta. B-lomakkeita Ismo täytti kaksi, 24.8.2001 ja 8.9.2001. Ne on jo esitelty, joten ei niistä sen enempää tässä. Tartun tässä Ismon tekemistä tilastoista yhteen. Ismo on nimittäin laskenut halomuotojen esiintymisen kaikissa havainnoissaan. Kaikkiaan näitä havaintoja on 1896 kappaletta vuodesta 1985 alkaen (tosin kolme havaintoa on tätä aikaisempia). Ismo on eritellyt myös Auringolla ja Kuulla näkyneet halot.

Oheinen listaus on tehty Ismon tilastojen pohjalta (Table 1). Halomuoto-sarakkeessa on kyseessä olevan halomuodon nimi. Nimikkeen "loput muodot" alle on laskettu vasta-aurinko, 9° rengas, 23° rengas, 18° parheliat, 9° sivuavat kaaret, alasivuauringot ja ellipsi (Kuulla). A-sarakkeessa on halon esiintymiskerrat Auringolla ja K-sarakkeessa Kuulla.

Prosetteina lasketuista sarakkeista ensimmäinen, % hav. -sarake kertoo kyseisen muodon esiintymisprosentin havainnoissa ja % muod. -sarake kertoo kyseisen muodon havaintojen osuuden kaikista halomuotojen havainnoista. Tulikohan tuo selväksi? Toisin sanoen % hav. -sarakkeessa oleva 74,0% kertoo, että sadasta havainnosta keskimäärin 74 on sisältänyt 22° renkaan eli kolmessa neljästä havainnossa oli mukana 22° rengas. Sitä vastoin % muod. -sarakkeen luku 42,1% kertoo, että sadasta havaitusta halomuodosta keskimäärin 42 on ollut 22° renkaita. Nuo lienevät ne mielenkiintoisimmat arvot mitä halotilastoista voi kaivella esiin.

Table 1: Observation statistics by Ismo Luukkonen (1984 - 2001).

Halomuoto = name of the halo
% hav. = how many % of observations has had the halo
% muod. = how many % of separate halos the halo prepresents
A = number of solar observations of the halo
K = number of lunar observations of the halo
Halos are from top of the list: 22° halo, parhelia, 22° tangent arcs, sun pillar, circumzenithal arc, 46° halo, parhelic circle, (46°) supralateral arc, (suncave) Parry arc, 120° parhelia, (46°) infralateral arcs, subsun, Wegener anthelic arcs, 23° upper parhelion and all the rest observed halos (=loput muodot).

Halomuoto % hav. % muod. A K
22° rengas 74,0 42,1 1260 142
Sivuauringot 39,4 22,4 723 24
22° sivuavat kaaret
25,7 14,6 463 25
Auringonpilarit 18,9 10,8 309 50
Zeniitinympäristön kaari 8,6 4,9 162 1
46° rengas
2,7 1,5 50 1
Horisonttirengas 2,6 1,5 48 2
46° ylläsivuava kaari
1,1 0,6 21 0
Parryn kaari 0,5 0,3 10 0
120° sivuauringot
0,5 0,3 9 0
46° allasivuavat kaaret
0,4 0,2 8 0
Ala-aurinko 0,4 0,2 7 0
Wegenerin vasta-aurinkokaari 0,3 0,2 6 0
23° ylempi parhelia
0,3 0,2 5 0
Loput muodot 0,4 0,2 6 1
Yhteensä 175,8% 100,0% 3087 246

Kohti kevättä
Alkuvuosi on harvoin hyvä jakso halojen suhteen, mutta aina sitä jotain näkyy. Yleensä ensimmäiset keväiset halonäytelmät kiirehtivät Suomen ylle maaliskuun alkupäivinä. Toivotaan tästä vuodesta halojen suhteen muutamaa viime vuotta parempaa. Äh, tuo on turhaa vaatimattomuutta, toivotaan saman tien kaikkien aikojen parasta halovuotta. Allekirjoittanut tosin ei ota minkäänlaista vastuuta äskeisen toivomuksen toteutumisesta.

Muistutukseksi vielä raportointia varten uusiutunut aikataulu tälle vuodelle.

Raportointijakso Postitus
tammi- ja helmikuu 10.3.2002
maalis- ja huhtikuu 10.5.2002
toukokuu 10.6.2002
kesä-, heinä- ja elokuu 10.9.2002
syys- ja lokakuu 10.11.2002
marras- ja joulukuu 10.1.2003

Kuten tuosta voi huomata, merkkasi postituspäiväksi kuukauden 10. päivän, jolloin se on helpompi muistaa. Se ei tosin tarkoita, että postitusta pitää viivyttää siihen asti, vaan toivon havaintojen postitusta heti ensitilassa kun kyseinen postituskuukausi alkaa.

Jarmo Moilanen


English summary

Hello all skywatchers!

You probably noticed that this Ursa Minor came a little bit earlier than a year ago. The reason is that deadlines of Ursa Minor is moved one month earlier.

This winter has start to show up some good halos. As you can see in Gallery of drawings -page, lots of halos has been seen in the last weeks of the year 2001. There were also at least two display with elliptical halos observed in Finland during that time.

Ismo Luukkonen send a interesting statistics of his halo observations (Table 1). Ismo has made 1896 observations before the end of year 2001. 1705 of them are observations of solar halos and 191 lunar halos (counted as 1 observation per day or night). If individual halos are counted separately, he has observed 3333 (what a number!) halos.

 

RSS Zeniitti

RSS Taivaanvahti

RSS Avaruus.fi-foorumi