Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna

Liity jäseneksi
07.12.2023

Nuorten kevätkauden toiminnan ilmoittautuminen alkaa 12.12.

Ilmoittautuminen toimintaan tapahtuu verkkokaupassa. Keväällä 2024 toimintaa järjestetään sekä etänä että Helsingin observatoriolla. Etäkursseille voi helposti osallistua mistä päin Suomea tahansa. Tutustu kevään toimintaan nuorison sivuilla!

04.12.2023

Eksoplaneetta hukassa: Uusia arvioita elämästä lähitähtien planeetoilla

Elämän edellytysten esiintymisen arviointi onnistuu ns. Draken yhtälön periaatteella, Mikko Tuomi kirjoittaa. "Kaikkiaan, noin 330 valovuoden etäisyydellä Aurinkokunnasta on noin 11 000 elinkelpoisen vyöhykkeen kiviplaneettaa. Se planeettapopulaatio on kaikkein kiinnostavimmassa asemassa, koska kauempaa merkkejä elämästä on huomattavasti vaikeampaa havaita." Elämän esiintyminen maailmankaikkeudessa on parhaimmillaan suorastaan hävyttömän yleistä.

04.12.2023

Kosmokseen kirjoitettua: Henkien kätkemä

"Kööpenhamina ei [...] ole fysiikan oppitunti eikä historiallinen tutkielma, vaan sepitelmä moraalista, vastuusta ja muistojen epävarmuudesta", Syksy Räsänen kirjoittaa Ryhmäteatterin Kööpenhamina-näytelmästä. "Näytelmä yrittää tuoda isot kysymykset ihmisten tasolle ja tavoittelee inhimillistä koskettavuutta muun muassa vetämällä tarinaan mukaan Bohrin pojan hukkumisen onnettomuudessa vuonna 1934. Samalla se kuitenkin vaalii suurmieshistoriaa, missä yksi nerojen keskustelu olisi saattanut muuttaa maailman kohtalon."

01.12.2023

Tarinoita taivasalta: Jääputous

"Olen vuosia haaveillut kuvasta, jossa yhdistyisi Linnunrata ja jotakin jäistä ja jylhää kallioista monumenttia", Pirjo Koski kuvailee kuvausreissuaan pari vuotta takaperin. "Mitä Linnunradan yksityiskohtien näkymiseen tuli, se näkyi ihan uskomattoman hyvin pienestä valosaasteesta huolimatta, taivas oli ihan uskomattoman kirkas ollakseen joulukuuta. Näitä hyviä säitä on vaan harrastajalle tarjolla liian harvoin."

30.11.2023

Terveisiä kiertoradalta: Onnea Spacelab (ja kaikki, mitä siitä on tullut sitten 1970-luvun)!

"Spacelabia kannattaa todellakin muistella, sillä se on eurooppalaista avaruustoimintaa tyypillisimmillään: varsin huomaamatonta, mutta hyvin merkittävää", Jari Mäkinen kirjoittaa. "Spacelab oli avaruussukkulan rahtiruumaan sovitettu laboratorio, ja paitsi että se aloitti eurooppalaisten astronauttien lennot avaruuteen Nasan kanssa, niin myös sen vaikutus näkyy nyt avaruusasemassa ja sen jälkeläiset suuntaavat pian kohti Kuuta."

30.11.2023

Kraatterin reunalta: Pirstekartiot muilla taivaankappaleilla?

Törmäyskraattereiden synty on tyypillisin geologinen prosessi aurinkokunnassa. Pirstekartiot ovat yksi varma todiste törmäyksestä. "Maapallolta tunnetaan nykyisin noin 200 törmäyskraatteria ja niistä nelisenkymmentä prosenttia sisältää pirstekartioita", Teemu Öhman kirjoittaa. Mutta meteoriiteistakin on löytynyt pirstekartioita. Myös Marsin pinnalta otetuista kuvista on yritetty tunnistaa niitä. Koneoppiminen ja neuroverkot voivat tulevaisuudessa tulla tunnistamisen avuksi.

10.10.2023

Nuorten Talvileiri 2.–6.1.2024

14–18-vuotiaille suunnattu Talvileiri järjestetään Ursan havaintokeskus Tähtikalliolla Orimattilassa. Talvileirillä päästään tekemään havaintoja yötaivaasta huomattavasti paremmin kuin kesäisillä Tähtileireillä. Leirillä on joka päivä sekä ohjattua ohjelmaa että vapaata tekemistä. Ilmoittautuminen leirille päättyy 19.12. klo 10.

30.11.2023

Kosmokseen kirjoitettua: Onnellinen unohdus

Fysiikka on historiaton tiede, mikä voi yllättää muiden alojen edustajat. "Historiattomuuden takia fysiikkaa ei opetella vanhoista teksteistä, esimerkiksi suhteellisuusteorian tutkijat eivät yleensä lue vaikkapa Albert Einsteinin artikkeleita", Syksy Räsänen kirjoittaa. "Fysiikan historiattomuus liittyy siihen, että kun teoria osoittautuu vääräksi, siihen ei tarvitse enää palata." Tutkimuksen aiheena on luonto, eivät ihmisten mielipiteet siitä. Menneisyys kuitenkin vaikuttaa siihen, millaisia tutkimuskysymyksiä valitaan, ja miten niitä lähestytään.

29.11.2023

Podcast: Tähtitaivas nyt – Joulukuu 2023

Päivä alkaa taas pidentyä 22.12. Yötaivaalla loistavat talven tähdistöt, ja geminidien tähdenlentoja näkyy kuun puolivälissä, jos pilvet sen suovat. Professori emeritus Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (audiotohtori.fi).

28.11.2023

Kraatterin reunalta: Reiner Gamma ja Kuun kiehkuroiden topografia

Kuun pinnalla on kiehkuroita, mutta kukaan ei ole varma siitä, miten ne syntyvät. Kuuluisin niistä on piirre nimeltään Reiner Gamma. Nyt sen korkeuseroista on tehty erittäin tarkkoja mittauksia ja verrattu aiempiin mittauksiin Mare Ingeniin kiehkuroista. "Reiner Gamman kirkkaat osat ovat yleensä nelisen metriä matalammalla kuin tummat osat", Teemu Öhman kirjoittaa. "Kun kahdesta aivan eri puolilla Kuuta sijaitsevasta kiehkurasta on tehty samansuuntaiset havainnot, alkaa johtopäätös vaikuttaa uskottavammalta: kiehkuroilla on kuin onkin jonkinlainen yhteys esiintymispaikkansa topografiaan."

Taivaalla tänään

Tapahtumat

  • Kuu lähellä Venusta aamulla
  • Kuu lähellä Spicaa aamulla

Kuun vaihe (klo 14)

vaihe: 13 %
vähenevä sirppi
ikä: 26 päivää

Lisää taivaan tapahtumia »

Tähtikartta

Isompi tähtikartta »

Vanha tähtikartta »

Tähtikarttasovellus »

Kirjat

Linnunradan käsikirja olioista

Mitä evoluutio maapallolla kertoo elämästä avaruudessa?

Kuukävely ja kuusi voileipää

Esko Valtaoja tarkastelee aikamme ilmiöitä jäljittelemättömään tyyliinsä.

Tähtitieteen sankareita – Newtonista nykypäivään

Heikki Oja esittelee nelisenkymmentä tähtitieteen tutkimuksen tähtihetkeä 1600-luvulta 2010-luvulle.

Oikopolut

Ursan tapahtumia

Katso lisää tapahtumakalenterista »

Tapahtumia koko Suomessa

Valitse alueesi kartalta

Kartta Pohjois-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Etelä-Suomi
Tähdet ja avaruus

Tähdet ja avaruus

Katso uusin numero
Taivaanvahti

Taivaanvahdin havainnot

Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna

Liity jäseneksi