Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Ilmakehän optiset ilmiöt

Sateenkaarista
Teksti: Jari Piikki
Sateenkaaret ovat tuttuja valoilmiöitä lähes kaikille. Ne syntyvät Auringon valon heijastuessa putoilevista sadepisaroista. Parhaimpia aikoja sateenkaarien näkymiselle ovat keskikesän iltapuolelle sattuvat ukkoskuurot. Tällöin kuuropilven jälkeiseltä kirkkaalta taivaalta loistava Aurinko saa aikaan vastapuolelle komeat sateenkaaret. Sateenkaaria näkyy pitkin kesää maalis-huhtikuulta aina myöhään syksyyn, yleensä niin kauan kuin sateet pysyvät vesisateina. Sateenkaaria havaittaessa kannattaa huomata, että Auringon on oltava riittävän alhaalla (alle 40 astetta). Sateenkaaria voi nähdä myös mitä erilaisimmissa keinotekoisissa sateissa, suihkulähteissä, vesiletkun suihkussa jne., mutta näitä ei jaostossa tavallisesti havaita.
Normaalisti nähdään ainakin yksi sateenkaari, pääsateenkaari. Useimmissa sateenkaarinäytelmissä on nähtävissä myös toinen sateenkaari, sivusateenkaari. Himmeimpiä kaaria lukuunottamatta voidaan pääsateenkaaren sisäreunalla nähdä interferenssi- eli sekundäärikaaria. Nämä erottaa siitä, että pääkaaren violetin reunan sisäpuolella värit alkavat jälleen punaisesta jatkuen violettiin. Useimmiten interferenssikaarissa on vain pari väriä, esim. vaaleanpunainen ja vihreä. Sekundäärikaarien välillä voi olla myös tumma kaista. Myös sivukaaressa voi esiintyä interferenssikaaria, mutta nämä näkyvät kaaren ulkoreunalla. Pää- ja sivusaateenkaaren väliin jäävä taivaan alue on yleensä hiukan tummempi kuin muu taivas. Tätä aluetta kutsutaan Aleksanterin tummaksi vyöhykkeeksi.
Syntyolosuhteista riippuen voi sateenkaaren ulkonäkö vaihdella. Auringonlaskuihin liittyy punainen sateenkaari, jossa punainen väri hallitsee koko kaarta ja muut värit ovat heikkoja tai niitä ei näy ollenkaan. Jos sateenkaaren aiheuttajana on sumupilvi, puhumme sumukaaresta. Se on yleensä valkoinen (korkeintaan heikosti punainen ja sininen reunoistaan). Sumukaaren säde on myös pienempi kuin normaalin sateenkaaren. Myös kuunvalo voi aiheuttaa sateenkaaren. Kuun sateenkaari on paljon heikompi kuin tavalliset päivällä havaittavat sateenkaaret, samoin kuusumukaari. Myös kasteisessa maassa voi näkyä sateenkaari, kastekaari. Sen voi löytää myös hämähäkin verkosta tai veden pinnallla olevista vesipisaroista. Pilvien ja muiden esteiden varjostus voi aiheuttaa sateenkaariin omia erikoisilmiöitään. Sateenkaareen voi ilmestyä katkoksia tai sen läpi voi kulkea säteitä. Auringonlaskun jälkeen saattaa näkyä sateenkaari, joka ei ulotu horisonttiin asti. Jos havaintopaikan lähistöllä on suuria vesialueita, voi vedestä heijastuva valo aiheuttaa ylimääräisiä sateenkaaria. Näiden heijastussateenkaarien keskipiste on horisontin yläpuolella (vastaavalla korkeudella kuin mitä normaalien kaarien keskipiste on horisontin alapuolella).
- Halohuhtikuu 2021 yhteenveto 21.6.2021
- Halohuhtikuu 2021 30.3.2021
- Lukijoiden kuvia 12.3.2021
- Halohuhtikuu 2020, havaintoja jokaiselle päivälle! 8.5.2020
- Halohuhtikuu 2020 30.3.2020
- Lukijoiden kuvat, helmiäispilviä ja syvää taivasta 30.12.2019
- HaloRay – Haloilmiöt tietokoneessa 11.11.2019
-
Yksi halomuoto I 2.7.2022 klo 15.00, Lappeenranta, Pepe Salo
-
Pääsateenkaari I 1.7.2022 klo 22.16, Kangasala, Jukka Oravasaari
-
Yksi halomuoto I 1.7.2022 klo 16.45, Riihimäki, Vesa Toropainen
-
Yksi halomuoto I 1.7.2022 klo 14.10, Kangasala, Jukka Oravasaari
-
Useita halomuotoja II 1.7.2022 klo 14.02-18.35, Kangasala, Tero Sipinen
-
Pääsateenkaari III 1.7.2022 klo 6.04, Turku, Paula Mattila
-
Negatiivinen yöpilvihavainto 1.7.2022 klo 1.20-2.15, Helsinki, Pentti Arpalahti
- Vs: Halohuhtikuu 2022 7.6.2022
- Vs: Halohuhtikuu 2022 6.6.2022
- Vs: Halohuhtikuu 2022 6.6.2022
- Halohuhtikuu 2022 29.3.2022
- Vs: Karttahalo 13.10.2021
- Karttahalo 12.10.2021
- Vs: Aurinko syyspäiväntasauksen aikaan idässä 23.9.2021