Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Ilmakehän optiset ilmiöt

Pyhäinhohteen tutkimushistoriaa
Teksti: Jari Piikki
Pyhäinhohteen toi kirjallisuuteen ensimmäisenä italialainen taiteilija Benvenuto Cellini vuonna 1562. Hän arveli hohdetta Jumalan antamaksi merkiksi omasta pyhyydestään, koska se näkyi vain hänen itsensä varjon ympärillä. Cellinin ansiosta ilmiö lienee saanut nimensä.
Ensimmäisen tieteellisen selityksen esitti Winterfeld v. 1795. Hän huomasi, että kaikki epätasaiset pinnat olivat kirkkaimmillaan Auringon vastapuolella, koska varjot eivät näy siellä. Tämä oli aivan oikea havainto kuivasta pyhäinhohteesta. Parhaimmillaan hohde oli kuitenkin kasteessa.
Kasteteorian esitti Lommel 1874. Hän ajatteli, että pisarat toimivat linsseinä, jotka taittoivat valon kasvien lehdille yhteen polttopisteeseen, josta valo heijastui pisaran kautta takaisin. Lommel oletti, että pisaroiden piti olla polttovälinsä päässä lehdistä eikä aivan kiinni niissä. Irrottajana ajateltiin toimivan lehdissä olevien pienien karvojen.
1800-luvulla syntyi toinenkin teoria. Brandes oli sitä mieltä, että ilmiön synnyttivät pisaroissa tapahtuvat sisäiset ja ulkoiset heijastukset. Jotkut tutkijat kannattivat sitä, vaikka toisen teorian kannattajat tyrmäsivätkin sen. Lommelin teoriaa kannattivat mm. Minnaert (1954), Tricker (1970) ja Greenler (1980) kirjoissaan. Minnaertin mukaan hohteeseen vaikuttaa myös kokonaisheijastuminen, joka korostuu etenkin epäsäännöllisissä pisaroissa. Trickeriin tukeutuvat myös Lynch ja Livingstone kirjassaan.
Tuntuu käsittämättömältä, että tällaisia teorioita on kehitelty, vaikka olisi ollut erittäin yksinkertaista tutkia kastepisaroita, jotka näkyvät jopa paljain silmin. Näin lienee tehnytkin ruotsalainen Mattsson, joka 1970-luvulla huomasi, että ilmiö näkyy muillakin kuin karvaisilla kasveilla. Mattsson esitti syyksi lehtien kaltevuutta, jolloin polttopiste lankeaa lehdelle, vaikka pisara on aivan kiinni siinä.
- Halohuhtikuu 2020, havaintoja jokaiselle päivälle! 8.5.2020
- Halohuhtikuu 2020 30.3.2020
- Lukijoiden kuvat, helmiäispilviä ja syvää taivasta 30.12.2019
- HaloRay – Haloilmiöt tietokoneessa 11.11.2019
- Halohuhtikuun 2019 yhteenveto 13.5.2019
- Lukijoiden kuvia, eläinratavaloa, revontulia ja haloja 13.5.2019
- Halohuhtikuu 2019 27.3.2019
Yksi halomuoto I 7.3.2021 klo 10.20, Kaarina, Jouni Hovi
Vastapilvisäteet I 6.3.2021 klo 17.55, Vaasa, Timo Alanko
Useita halomuotoja II 6.3.2021 klo 10.00, Lappeenranta, Pepe Salo
Useita halomuotoja II 6.3.2021 klo 9.00, Lappeenranta, Pepe Salo
Useita halomuotoja II 6.3.2021 klo 9.00-10.30, Juva, Petri Martikainen
Useita halomuotoja II 6.3.2021 klo 8.57, Sysmä, Arja-Sisko Airila
Yksi halomuoto I 6.3.2021 klo 7.10, Turku, Paula Mattila
- Vs: Mikähän ilmiö kyseessä? 24.7.2020
- Vs: Mikähän ilmiö kyseessä? 24.7.2020
- Vs: Mikähän ilmiö kyseessä? 24.7.2020
- Mikähän ilmiö kyseessä? 24.7.2020
- Vs: Tallinnan teletorni Helsingistä 23.7.2020
- Vs: Tallinnan teletorni Helsingistä 23.7.2020
- Vs: Tallinnan teletorni Helsingistä 23.7.2020