Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Ilmakehän optiset ilmiöt
Pyhäinhohteen tutkimushistoriaa
Teksti: Jari Piikki
Pyhäinhohteen toi kirjallisuuteen ensimmäisenä italialainen taiteilija Benvenuto Cellini vuonna 1562. Hän arveli hohdetta Jumalan antamaksi merkiksi omasta pyhyydestään, koska se näkyi vain hänen itsensä varjon ympärillä. Cellinin ansiosta ilmiö lienee saanut nimensä.
Ensimmäisen tieteellisen selityksen esitti Winterfeld v. 1795. Hän huomasi, että kaikki epätasaiset pinnat olivat kirkkaimmillaan Auringon vastapuolella, koska varjot eivät näy siellä. Tämä oli aivan oikea havainto kuivasta pyhäinhohteesta. Parhaimmillaan hohde oli kuitenkin kasteessa.
Kasteteorian esitti Lommel 1874. Hän ajatteli, että pisarat toimivat linsseinä, jotka taittoivat valon kasvien lehdille yhteen polttopisteeseen, josta valo heijastui pisaran kautta takaisin. Lommel oletti, että pisaroiden piti olla polttovälinsä päässä lehdistä eikä aivan kiinni niissä. Irrottajana ajateltiin toimivan lehdissä olevien pienien karvojen.
1800-luvulla syntyi toinenkin teoria. Brandes oli sitä mieltä, että ilmiön synnyttivät pisaroissa tapahtuvat sisäiset ja ulkoiset heijastukset. Jotkut tutkijat kannattivat sitä, vaikka toisen teorian kannattajat tyrmäsivätkin sen. Lommelin teoriaa kannattivat mm. Minnaert (1954), Tricker (1970) ja Greenler (1980) kirjoissaan. Minnaertin mukaan hohteeseen vaikuttaa myös kokonaisheijastuminen, joka korostuu etenkin epäsäännöllisissä pisaroissa. Trickeriin tukeutuvat myös Lynch ja Livingstone kirjassaan.
Tuntuu käsittämättömältä, että tällaisia teorioita on kehitelty, vaikka olisi ollut erittäin yksinkertaista tutkia kastepisaroita, jotka näkyvät jopa paljain silmin. Näin lienee tehnytkin ruotsalainen Mattsson, joka 1970-luvulla huomasi, että ilmiö näkyy muillakin kuin karvaisilla kasveilla. Mattsson esitti syyksi lehtien kaltevuutta, jolloin polttopiste lankeaa lehdelle, vaikka pisara on aivan kiinni siinä.
- Halohuhtikuu 2024 havainnot 26.8.2024
- Revontulia keskikesällä? Miksipä ei 23.4.2024
- Halohuhtikuu 2024 8.4.2024
- Haloja, koptereita ja simuja 14.11.2023
- Yöpilvikesä 2023 22.9.2023
- Halohuhtikuu 2023 26.6.2023
- Vuoden 2023 havaintovinkit 27.3.2023
- Harvinaisia halomuotoja IV 5.12.2024 klo 10.27-11.10, Jämsä, Eila Tiirinen
- Helmiäispilviä I 4.12.2024 klo 15.55-16.15, Kurikka, Timo Nevala
- Maan varjo III 4.12.2024 klo 15.30, Huittinen, Anonyymi
- Maan varjo III 4.12.2024 klo 14.45, Kuhmo, Anonyymi
- Useita halomuotoja II 4.12.2024 klo 11.46, Huittinen, Kirsi Kaukonen
- Helmiäispilviä II 4.12.2024 klo 9.03-15.50, Vaasa, Timo Alanko
- Helmiäispilviä II 3.12.2024 klo 15.50-16.15, Kurikka, Timo Nevala
- Glooria eksoplaneetalla? 12.4.2024
- Sivuauringot 6.12.2023
- Aurinkopilari 5.12.2023
- Revontuli 2023 19.9.2023
- Väripilvet 11.8.2023
- Halohuhtikuu 2023 13.3.2023
- Vs: Halohuhtikuu 2022 7.6.2022