Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Tuoreimmat kirjoitukset
Jos satunnaiselta suomalaiselta tähtitieteestä kiinnostuneelta kysyttäisiin, kuka löysi ensimmäiset toista planeettaa kiertäneet kuut ja mistä planeetasta oli kyse, aika moni vastaus osuisi kohdalleen. Tämä ei ole isokaan ihme, sillä Galileo Galilein (1564–1642) tammikuussa 1610 löytämät neljä Jupiteria kiertävää ”Medicin tähteä”, jotka myöhemmin on opittu tuntemaan Galilein kuina, olivat merkittävä tekijä kopernikaanisessa vallankumouksessa: kaikki liike aurinkokunnassamme ei suinkaan tapahdu Auringon ympäri. Tämän voi tänä syksynä itsekin todeta melko helposti jalustalla olevan keskikokoisen kiikarin avulla.
Ihmisluonnolle valitettavan ominaista on, että vain ensimmäiset muistetaan. Niinpä kysymys Galilein kuita seuraavasta kuulöydöstä olisikin paljon vaikeampi. Oikea vastaus löytyy Hollannin Haagista.
Luonnontieteilijä ja laiterakentaja
Christiaan Huygens (1629–1695) syntyi varakkaaseen sivistysperheeseen. Hänen isänsä Constantijn Huygens (1596–1687) oli paitsi...
Suomalaisten meteoriittien ystävillä on viime vuosina ollut harvinaisen hyvät ajat. Lieksan pallasiitin ja Löpönvaaran rautameteoriitin tunnistus- ja tutkimushistorian seuraaminen on ollut...
Suuret asteroiditörmäykset on perinteisesti nähty elämän kannalta aika huonona juttuna. Tähän on tietysti vahvat perusteet, tappoihan 66 miljoonaa vuotta sitten nykyiselle Jukatanin niemimaalle...
Kuuta paljain silmin katsellessa siitä erottuu kaksi hallitsevaa värisävyä: vaaleat ylängöt ja tummat meret. Runsaasti maasälpää sisältävät ylängöt ovat kivilajina anortosiittia ja sen...
Baijerilainen Franz von Paula Gruithuisen (1774–1852) on yksi kuu- ja kraatteritutkimuksen historian kiistanalaisimpia ja siksi myös mielenkiintoisimpia hahmoja. Aluksi tämän monialaisen lääkärin...
Kevät tuli,
lumi suli.
Puro sanoi:
Puli puli!1
Näillä perinteisillä sulosäkeillä on eräiden tutkijoiden mukaan voitu selittää monilla Marsin rinteillä esiintyvät hieman purojen...
