Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Planeettageologi ja kraatteritutkija Teemu Öhman käsittelee teksteissään aurinkokunnan kiinteäpintaisia kappaleita kokoon ja määritelmään katsomatta.
Tuoreimmat kirjoitukset
“Ainoa merkittävä tapahtuma maapallon historiassa, joka oli nopeampi kuin käynnissä oleva ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, oli liitukauden lopun joukkosukupuutto noin 66 miljoonaa vuotta sitten.” Toiset ne osaavat aloittaa tieteellisen artikkelinkin räväkästi.
Tuo vapaasti suomentamani mainio virke löytyy maaliskuun Geology-lehdessä olevasta artikkelista New species evolved within a few thousand years of the Chicxulub Impact. Chicxulubin asteroiditörmäyksen jälkimaininkeja käsittelevän jutun takana on paleomerentutkija Christopher M. Loweryn johtama amerikkalaisjoukko.
Enimmälle osalle tämän blogin lukijoista Chicxulubin perustarina lienee tuttu: 66 miljoonaa vuotta sitten matalaan meren alueelle, joka nykyisin sijaitsee Meksikossa Jukatanin niemimaalla ja sen edustalla, iskeytyi noin 10–15 km:n läpimittainen asteroidi. Törmäys tapahtui paksuihin sedimenttikerroksiin, minkä vuoksi sen ilmastovaikutukset olivat monin verroin pahemmat kuin vastaavan kokoluokan törmäyksissä...
Kuten me kaikki oikeassa olevat tiedämme, taivaankappaleiden väliset törmäykset ja niistä seuraava törmäyskraattereiden synty on niin Kuussa kuin koko aurinkokunnassamme tärkein geologinen...
Cassini-luotain kiersi Saturnusta kolmentoista vuoden ajan. Samalla se teki, hieman laskutavasta riippuen, noin 127 Titan-kuun ohilentoa. Nykyinen käsityksemme tästä aurinkokuntamme toiseksi...
Jos kraatteritutkijoiden ja -harrastajien keskuudessa järjestettäisiin äänestys kauneimmasta ja kiinnostavimmasta asteroiditörmäyksissä syntyvästä impaktiitistä eli törmäyskivestä, olisivat » Lue lisää
Jos satunnaiselta suomalaiselta tähtitieteestä kiinnostuneelta kysyttäisiin, kuka löysi ensimmäiset toista planeettaa kiertäneet kuut ja mistä planeetasta oli kyse, aika moni vastaus osuisi...
Suomalaisten meteoriittien ystävillä on viime vuosina ollut harvinaisen hyvät ajat. Lieksan pallasiitin ja Löpönvaaran rautameteoriitin tunnistus- ja tutkimushistorian seuraaminen on ollut...
