Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Tuoreimmat kirjoitukset
Cassini-luotain kiersi Saturnusta kolmentoista vuoden ajan. Samalla se teki, hieman laskutavasta riippuen, noin 127 Titan-kuun ohilentoa. Nykyinen käsityksemme tästä aurinkokuntamme toiseksi suurimmasta kuusta perustuu suurimmalta osin näiden ohilentojen tuloksiin höystettynä Cassinin kyydissä matkanneen Huygens-laskeutujan mittauksilla.
Viimeinen läheltä Titania pyyhkäissyt lento tapahtui jo huhtikuussa 2017, eikä kaukaisempiakaan ohituksia tehty enää saman vuoden syyskuun jälkeen. Tieteen perusolemukseen kuitenkin kuuluu, että kunhan alkuperäinen mittausaineisto on laadukasta, sitä voidaan hyödyntää vuosia, vuosikymmeniä ja joskus jopa vuosisatoja havaintojen tekemisen jälkeen. Analyysimenetelmät kehittyvät koko ajan ja uudet ajatukset ja mallit muuttavat aiempia tulkintoja. Niinpä Titan-tutkimuksiakin julkaistaan jatkuvasti lisää, vaikkei uusia yksityiskohtaisia havaintoja ole tehty liki yhdeksään vuoteen.
Joulu–tammikuun planeettageologian uutisvirrasta kaksi...
Jos kraatteritutkijoiden ja -harrastajien keskuudessa järjestettäisiin äänestys kauneimmasta ja kiinnostavimmasta asteroiditörmäyksissä syntyvästä impaktiitistä eli törmäyskivestä, olisivat » Lue lisää
Jos satunnaiselta suomalaiselta tähtitieteestä kiinnostuneelta kysyttäisiin, kuka löysi ensimmäiset toista planeettaa kiertäneet kuut ja mistä planeetasta oli kyse, aika moni vastaus osuisi...
Suomalaisten meteoriittien ystävillä on viime vuosina ollut harvinaisen hyvät ajat. Lieksan pallasiitin ja Löpönvaaran rautameteoriitin tunnistus- ja tutkimushistorian seuraaminen on ollut...
Suuret asteroiditörmäykset on perinteisesti nähty elämän kannalta aika huonona juttuna. Tähän on tietysti vahvat perusteet, tappoihan 66 miljoonaa vuotta sitten nykyiselle Jukatanin niemimaalle...
Kuuta paljain silmin katsellessa siitä erottuu kaksi hallitsevaa värisävyä: vaaleat ylängöt ja tummat meret. Runsaasti maasälpää sisältävät ylängöt ovat kivilajina anortosiittia ja sen...
