Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Tuoreimmat kirjoitukset
Jos kraatteritutkijoiden ja -harrastajien keskuudessa järjestettäisiin äänestys kauneimmasta ja kiinnostavimmasta asteroiditörmäyksissä syntyvästä impaktiitistä eli törmäyskivestä, olisivat tektiitit todennäköisiä voittajia, vieläpä niinistömäisillä kannatusluvuilla. Läpikuultavia, kimaltavia ja kummallisen näköisiä tektiittejä on käytetty koruina ja amuletteina tuhansia vuosia, ja niistä on valmistettu nuolenpäitä ja muita teräviä tarvekaluja. Hörhöysasteeltaan vaihtelevat nettikaupat ovat nykyisinkin tulvillaan tektiittejä ja tektiittikoruja. Kaikki pitävät tektiiteistä.
Tektiitit ovat törmäyksessä sulanutta kiveä, joka on sinkoutunut emäkraatterista satojen tai tuhansien kilometrien päähän. Tektiitit ovat siis eräs tyyppi kraatterien kaukoheittelettä. Ne ovat saattaneet käydä matkallaan avaruudenkin puolella ja saaneet ilmakehässä lentäessään erilaisia kiehtovia aerodynaamisia muotoja. Tyypilliset tektiitit ovat läpimitaltaan sentistä muutamaan, ja pinnaltaan ne ovat pienten...
Jos satunnaiselta suomalaiselta tähtitieteestä kiinnostuneelta kysyttäisiin, kuka löysi ensimmäiset toista planeettaa kiertäneet kuut ja mistä planeetasta oli kyse, aika moni vastaus osuisi...
Suomalaisten meteoriittien ystävillä on viime vuosina ollut harvinaisen hyvät ajat. Lieksan pallasiitin ja Löpönvaaran rautameteoriitin tunnistus- ja tutkimushistorian seuraaminen on ollut...
Suuret asteroiditörmäykset on perinteisesti nähty elämän kannalta aika huonona juttuna. Tähän on tietysti vahvat perusteet, tappoihan 66 miljoonaa vuotta sitten nykyiselle Jukatanin niemimaalle...
Kuuta paljain silmin katsellessa siitä erottuu kaksi hallitsevaa värisävyä: vaaleat ylängöt ja tummat meret. Runsaasti maasälpää sisältävät ylängöt ovat kivilajina anortosiittia ja sen...
Baijerilainen Franz von Paula Gruithuisen (1774–1852) on yksi kuu- ja kraatteritutkimuksen historian kiistanalaisimpia ja siksi myös mielenkiintoisimpia hahmoja. Aluksi tämän monialaisen lääkärin...
