Esiintyminen

Missä jääkiteitä siellä haloja

Haloilmiöt liittyvät läheisesti jääkiteisiin. Haloja voi siis esiintyä kaikkialla missä vain on sopivia jääkiteitä vapaasti ilmakehässä. Niitä nähdään kaikkialla Maapallolla kun olosuhteet vain on suotuisia. Jopa tropiikissa esiintyy haloja korkealla sijaitsevien yläpilvien jääkiteissä.

Yläpilvissä haloja voi nähdä millä tahansa paikkakunnalla Maapallolla. Sen sijaan jääsumuissa esiintyvät halonäytelmät ovat vain kylmien seutujen herkkuja. Silloin havaitsija on itse jääkidepilven sisällä ja halot näkyvät silloin usein hyvin kirkkaina ja hyvin kehittyneinä. Yläpilvihalot ovat usein katkonaisia koska kidepilveä ei riitä koko halon alueelle.

Lentokoneessa matkustava voi toisinaan olla jääkidepilven yläpuolella. Tällöin voi näkyä alla olevaa maata vasten komeitakin horisontin alapuolisia halonäytelmiä. Lentomatkalla halohavaitsija varaa aina istumapaikan ikkunan vierestä. Vastaavan tilanteen voi kokea maanpinnalla korkeassa tornissa tai mäeltä jos havaitsija pääsee jääsumun yläpuolella.

Myös erilaisilla pinnoilla olevat jääkiteet voivat aiheuttaa haloja. Näitä kutsutaan pintahaloiksi.

Halot muilla taivaankappaleilla

Haloja esiintyy luonnollisesti jopa toisilla taivaankappaleilla, katselijoita vain on vähemmän. Esimerkiksi Marsia kuvaavat luotaimet ovat nähneet haloja marsin ilmakehässä olevissa kiteissä. Toisilla taivaankappaleilla voi esiintyä haloilmiöitä jotka syntyvät valon taittuessa muidenkin mineraalien kiteissä kuin pelkästään jään kiteistä. Kun Huygens luotain laskeutui Saturnuksen kuun Titanin kaasukehään sen kuvista yritettiin nähdä mahdollisia haloja, mutta ilmeisesti tuloksetta.