Arkisto
- toukokuu 2023
- huhtikuu 2023
- maaliskuu 2023
- helmikuu 2023
- tammikuu 2023
- joulukuu 2022
- marraskuu 2022
- lokakuu 2022
- syyskuu 2022
- elokuu 2022
- kesäkuu 2022
- toukokuu 2022
- huhtikuu 2022
- maaliskuu 2022
- helmikuu 2022
- tammikuu 2022
- joulukuu 2021
- marraskuu 2021
- lokakuu 2021
- syyskuu 2021
- elokuu 2021
- kesäkuu 2021
- toukokuu 2021
- huhtikuu 2021
- maaliskuu 2021
- helmikuu 2021
- tammikuu 2021
- joulukuu 2020
- marraskuu 2020
- lokakuu 2020
- syyskuu 2020
- elokuu 2020
- kesäkuu 2020
- toukokuu 2020
- huhtikuu 2020
- maaliskuu 2020
- helmikuu 2020
- tammikuu 2020
- joulukuu 2019
- marraskuu 2019
- lokakuu 2019
- syyskuu 2019
- elokuu 2019
- kesäkuu 2019
- toukokuu 2019
- huhtikuu 2019
- maaliskuu 2019
- helmikuu 2019
- tammikuu 2019
- joulukuu 2018
- marraskuu 2018
- lokakuu 2018
- syyskuu 2018
- elokuu 2018
- kesäkuu 2018
- toukokuu 2018
- huhtikuu 2018
- maaliskuu 2018
- helmikuu 2018
- tammikuu 2018
- joulukuu 2017
- marraskuu 2017
- lokakuu 2017
- syyskuu 2017
- elokuu 2017
- kesäkuu 2017
- toukokuu 2017
- huhtikuu 2017
- maaliskuu 2017
- helmikuu 2017
- tammikuu 2017
- joulukuu 2016
- marraskuu 2016
- lokakuu 2016
- syyskuu 2016
- elokuu 2016
- kesäkuu 2016
- toukokuu 2016
- huhtikuu 2016
- maaliskuu 2016
- helmikuu 2016
- tammikuu 2016
- joulukuu 2015
- marraskuu 2015
- lokakuu 2015
- syyskuu 2015
- elokuu 2015
- kesäkuu 2015
- toukokuu 2015
- huhtikuu 2015
- maaliskuu 2015
- helmikuu 2015
- tammikuu 2015
- joulukuu 2014
- marraskuu 2014
- lokakuu 2014
- syyskuu 2014
- elokuu 2014
- kesäkuu 2014
- toukokuu 2014
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
Kauneus, pikatreffit, unelmat, rohkeus ja rajallisuus
Juttelen torstaina 25.7. kello 15-16 Espan lavalla kauneudesta. Tilaisuus on osa Ylen Radio 1:n Kulttuuriykkösen kesäfestaria.
Vastailen lauantaina 3.8. kello 11-13 keskustakirjasto Oodin Maijansalissa ”uteliaiden pikatreffeillä” kaikenlaisiin kysymyksiin. Paikalle voi tulla kysymään mitä tahansa fysiikkaan liittyviä asioita. Päivystämässä on ”maailmankaikkeustietäjän” lisäksi myös muiden alojen asiantuntijoita. Tapahtuma on osa Pointti-kaupunkifestivaalia.
Keskustelen tiistaina 13.8. kello 19.30 alkaen Cafe Mascotissa avaruudesta ja siihen liittyvistä unelmista astrobiologi Kirsi Lehdon, Ilmatieteen laitoksen tutkija Pekka Janhusen, Ursan tiedottaja Anne Liljeströmin ja myöhemmin nimitettävän avaruusantropologin kanssa. Paneeli on osa LongPlayn iltamaa, jossa esiintyvät Tuula Amberla ja Tero-Petri.
Puhun lauantaina 24.8. kello 13.00-13.45 Kuopion tieteen päivillä otsikolla ”Rohkeus ja rakenteet – miksi on turhaa etsiä seuraavaa Einsteinia”. Puhe on osa Kuopio juhlii -tapahtumaa. Luvassa yleisen suhteellisuusteorian ja kosmologian historiaa ja huomioita tieteen edistämisestä. Tiivistelmä täällä (Kuopion esitys tosin on laveampi, ja ehkä eri tavalla painotettu.). Minua haastateltiin aiheen tiimoilta Helsingin tieteen päivien yhteydessä.
Osallistun keskiviikkona 28.8. kello 14.00-14.45 Tieteiden talon salissa 104 paneeliin aiheesta ”Fysiikan lakien rajallisuus”. Muina panelisteina ovat kosmologi Kari Enqvist ja matemaatikko Pauliina Ilmonen. Puheenjohtajana on Katja Bargum. Paneeli on osa tapahtumaa TIETOKIRJA.FI. Koko ohjelma on täällä, paikalla on kiinnostavia keskustelijoita.
Päivitys (15/07/19): Lisätty Kuopion Tieteen päivien puhe.
Tässä yksi verryttelykysymys:
Onko kukaan pohtinut vakavasti sitä vaihtoehtoa, että olisi jokin (toinen) Higgsin tapainen kenttä, joka antaisi massan (mm.) neutriinoille? Esim. niin, että se vaikuttaisi kaikkiin alkeishiukkasiin, pelkästään fermioneihin tai pelkästään neutriinoihin tms?
Itseäni kiehtoo ajatus, että puolikkaasta spinistä joutuisi maksamaan jonkinlaisen ”hinnan”, joka näkyisi massana, mutta eihän tämä tietenkään perustu mihinkään hyväksyttyyn teoriaan vaan omaan mielikuvitukseen.
Tätä sopii tulla kysymään 3. elokuuta.
Kohtuutonta. Jyri T asuu Lapissa, lol, lol
Tulen kyllä Lappiinkin tilaisuuksiin, kun joku niitä järjestää.
Kuopiossa ja muuallakin Savossa voi puhua ihan mitä tahansa, koska vastuu on tunnetusti kuulijalla. Eikö tuo säätä ennustanut sammakkotohtorikin ollut savolainen. Hän oli siihen asti guru, kunnes astui humalapäissään sammakkonsa päälle. Niin katoaa mainen kunnia – Einsteiniltakin.
Jyri T:lle sanon, että oma mielikuvitus on kaikkein tärkein tieteen edistäjä.
Tämä on luultavasti melko tyhmä kysymys, mutta mitä eroa on avaruuden kaareutumisella ja aika-avaruuden kaareutumisella? Eräs saamani selitys oli, että ne ovat sama asia, mutta käsite aika-avaruus otetaan käyttöön silloin kun liikutaan ”isossa mittakaavassa”. En ole löytänyt selvää vastausta tähän niin kokeilen nyt kysyä täältä.
Ne ovat eri asioita. Kirjoitin aiheesta täällä:
https://www.ursa.fi/blogi/kosmokseen-kirjoitettua/suoraviivaista/
Tarkempaa selitystä sopii tulla kysymään 3.8..
Kuulin radiosta Syksyn näkemyksiä kauneudesta teoreettisessa fysiikassa. Tämä on hieno ajatus, syvästi filosofinen kysymys: Miksi meillä on luontainen käsitys kauneudesta, eli luonnollinen on kaunista, katsottiinpa luontoa millä tasolla tahansa. Mistä tämä mielemme sopusointu kaiken tosiolevaisen kanssa ? Ehkä voisi sanoa, että olemme yhtä kaiken kanssa, erillisyys on harha.
Kun en pääse noihin tilaisuuksiin, niin esitän kysymykseni täällä:
Mustan aukon tapahtumahorisontti on kohta/pinta/käsite, jonka sisäpuolelta ei edes valo pääse pois. Mutta on miten on laita magneettikentän?
Esimerkiksi jos vaikka jättisuuri magneetti tippuu mustaan aukkoon, niin ylettääkö sen magneettikenttä tapahtumahorisontin tälle puolelle, sanotaan vaikka juuri sillä hetkellä kun se itse on jo tapahtumahorisontin sisäpuolella>?
Tämä blogi ei ole palsta yleisille fysiikkaan liittyville kysymyksille.
Niitä voi lähettää vaikkapa Tähdet ja avaruus -lehteen.
Kiitos, näin teen!
Kuuntelin nyt Ylen paneeliohjelman kauneudesta. En huomannut Syksy sinun tuoneen esille yleisesti tunnettua fysiikan *luonnollisuuden* kauneutta siinä, kuinka suhteet vaikuttavat olevan esitettävissä mittakaavoissa lähellä ykköstä.
https://arxiv.org/pdf/1501.01035
Oliko syynä muodin mukainen paine luonnollisuutta vastaan vai asian ymmärrettäväksi saattamisen vaikeus vai jokin muu syy?
Ajatus ”luonnollisuudesta” on yksi esimerkki hiukkasfysiikan esteettisistä koulukunnista. Se ei ole kauneudessa sen keskeisempi idea kuin monet muut, joita en niitäkään käsitellyt.