Päivätaivaan Kuu

4.6.2024 klo 11.19, kirjoittaja
Kategoriat: Ilmiön takana , Otsikon takana , Taivashommat

Meille monille on opetettu, että Kuu näkyy yöllä ja Aurinko päivällä, piste. Siksi jotkut saattavat edelleen yllättyä, kun Kuu kehveli kelluukin päivätaivaalla. Mitä ihmettä?

Hämmennys ei sillä hälvene, että moni meistä osaa refleksinomaisesti sanoa, että Kuu kiertää Maata. Kun asiaa kuitenkin ajattelee yhtään tarkemmin, tämä melkeinpä vaatii sitä, että Kuu on välillä taivaalla Auringon suunnalla.

Mikäli tässä vaiheessa alkaa jo huimata, voi ottaa avuksi vaikka ihan kynän ja paperia. Piirrä toiseen reunaan Aurinko ja toiseen reunaan maapallo. Ja Kuun rataa voi sitten hahmotella siihen Maan ympärille siten, että hommaa katselisi yläpuolelta (tai alta). Välillä Kuu tosiaan menee Maan ja Auringon väliin. (Puhutaan niistä pimennyksistä ihan kohta.)

No minäpä piirsin sinun puolestasi. Ole hyvä. Mutta oikeasti, tätä kannattaa piirtää itsekin. Jotenkin se menee kaaliin paremmin, kun on pitänyt kynää kädessä.

Ehkä tässä vaikuttaa taustalla ajatus siitä, että päivätaivaalla tapahtuu aivan eri asioita kuin yötaivaalla. Taivas on päivällä kirkkaansininen kupoli, jonka pinnalla Aurinko seikkailee, ja yötaivaalla sitten on aivan eri meininki. Taivas muuttuu ikään kuin läpinäkyväksi, ja sen läpi sitten näkee avaruuteen.

Onkin ihan totta, että päivätaivaalla avaruuden kohteita ei yleensä juurikaan näy. Tämä johtuu siitä, että kotitähtemme Aurinko säteilee kiihkeästi ympärilleen avaruuteen, ja meillä täällä maapallolla on mukava ilmakehä, jonka molekyylit sirottavat auringonvaloa ympäriinsä.

Auringon valo on valkeahkoa, ja siinä on mukana kaikkia näkyvän valon värisävyjä. Tämä tulee esiin myös sateenkaarissa, joissa komeilevat kaikki auringonvalon värit sadepisaroiden erottamina. Valon siniset sävyt siroavat taivaalla enemmän, ja siksi päivätaivas näyttää siniseltä. Siellä on ikään kuin sininen valoverho. Taivaalla kimpoilee sinne tänne niin paljon sinistä valoa, että himmeämmät avaruuden kohteet eivät erotu sen takaa.

(Venuksen voi kyllä nähdä päivätaivaalta paljain silmin. Se ei ole helppoa, mutta kannattaa joskus kokeilla! Avuksi tarvitsee jonkun tähtikartan, joka kertoo, missä päin taivasta Venuksen pitäisi näkyä. Sitten vaan tiiraamaan. Kärsivällisyys on avuksi.)

Päivätaivaalla siis erottuvat pääasiassa huikean kirkas Aurinko, ja Kuu. Kuun pinta on hyvin tumma, mutta se heijastaa auringonvaloa tehokkaasti avaruuden mustuutta vasten. Kontrasti on niin suuri, että Kuu löytyy taivaalta hyvin helposti, ellei se näy aivan kapoisana sirppinä.

Kuun voi itse asiassa löytää päivätaivaalta johonkin aikaan vuorokaudesta melkein jokaisena päivänä. Poikkeuksena on uudenkuun aika, jolloin Kuu on taivaalla Auringon suunnalla ja näkyy korkeintaan oikein kapeana sirppinä. Lisäksi tähän voisi lisätä ehkä täysikuun, joka on taivaalla aina vastakkaisessa suunnassa kuin Aurinko, joten se löytyy aina yö- tai hämärän taivaalta. Menee vähän semantiikan puolelle, onko tällainen hämärän horisontissa kiiluva täysikuu päivätaivaalla vai ei. Suomessa voidaan olla myös niin pohjoisessa, että Kuu ei aina nouse horisontin yläpuolelle lainkaan.

Mutta mitenkäs ne pimennykset?

Kuun ratatason kaltevuuden vaikutus auringonpimennysten näkymiseen, suunnilleen sivulta katsottuna. Tässä kuvassa aivan kaikki mittasuhteet ovat päin prinkkalaa, ja Kuun radan kallistuminenkin aivan liioiteltua (ja kaksiulotteista), mutta kyllä tämän avulla rautalankaa saanee väännettyä.

Kuu kiertää Maata himppaisen kaltevalla radalla. Tästä seuraa se, että yleensä Kuu kaahottaa taivaalla uudenkuun aikaan joko Auringon ylä- tai alapuolelta ohitse, eikä mitään auringonpimennystä tule.

Mutta koska tämä Kuun ratataso myös kiertyy hissukseen, välillä on sellaisia tilanteita, jossa Kuu porhaltaa radallaan maapallon ratatason läpi juuri silloin, kun se on Auringon suunnalla. Tällöin Maan pinnalla voidaan nähdä auringonpimennys. Ja jos Kuu sattuu olemaan tämän ratatason läpi syöksymisen juuri sen ollessa maapallon takana Auringosta katsottuna, saadaan kuunpimennys.

Ja nyt kun on vähän treenannut Kuun, Maan ja Auringon pyörittelyä päässään, voikin uskaltautua vähän funtsimaan jo Kuun vaiheiden syntymistä, jos nekin tuntuvat vaikeilta. Se aiempi piirustus tulee tässä avuksi.

8 kommenttia “Päivätaivaan Kuu”

  1. Reino Pajarre sanoo:

    Kiitos uutisistasi!

  2. Lasse Reunanen sanoo:

    Kuun vaiheiden syntymisistä olen yrittänyt selvittää itselleni niiden toistuvuuden vaihtelua vuodenaikojen päiväyksiin. Suunnilleen 19 vuoden jaksolla ne uusiutuu samalla kuunvaiheella päiväyksiin, mutta niissäkin on minuuttien tai tuntien eroavuuksia. Jokin selkeä laskelma tai kerroin näihin toistuvuuksiin olisi hyvä tietää, että osaa itsekin laskea niitä eteen- ja taaksepäin muutamia vuosia enemmin. Tätä toistuvuutta on osattu jo vuosituhansia arvioida, mutta vasta tietokoneiden aikaamme on niistä sekuntien tarkkuuksilla ilmoitettuja aikoja ennalta laskettuna julkaistuna ollut.

    1. Anne Liljeström sanoo:

      Niin, vuoden kesto maapallolla on 365,2422 vuorokautta ja kuukauden kesto on 29,5306 vuorokautta. Nämä menevät tunnilleen tasan joka 334. vuosi ja minuutilleen joka 20401. vuosi. Sekunnilleen menee vielä pidempään. Tässähän on kyse Metonin jaksosta.

  3. Pertti Huhtamo sanoo:

    Mistä nämä 334 ja 20401 on saatu? Metonin 19 v ihmetyttää. Jos tänä päivänä valitset jonkin kelloajan ja sitä vastaavan Kuun vaiheen ja sijainnin, niin seuraavan kerran ( päivämäärä, kellonaika vaihe) sama toistuu 11 v kuluttua jopa tarkemmin kuin 19 v kuluttua? Mikä mättää?

    1. Anne Liljeström sanoo:

      Myönnän, etten tunne Metonin jaksoa sen tarkemmin. 334 ja 20401 vuoden jaksot tulivat eräältä henkilöltä, joka on näitä laskeskellut tietokoneella. 11 vuoden jaksosta en ole Kuun vaiheiden osalta kuullutkaan. Tästähän kiinnostuneet voivat ryhtyä tarkempiin laskupuuhiin.

  4. Lasse Reunanen sanoo:

    Kuun Taikaa -kirja / Lori Reid – Gummerus 1999:
    Kuutaulukot kirjan lopussa, jossa kuunvaiheet vuosilta 1920-2020.
    Muutama ote siitä kesäkuulle 19 vuoden välein (1962, 1981, 2000 ja 2019):

    UK 02.06.1962 13:27 – 02.06.1981 11:32 – 02.06.2000 12:11 – 03.06.2019 10:02
    EN 10.06.1962 06:21 – 09.06.1981 11:33 – 09.06.2000 03:29 – 10.06.2019 05:59
    TK 18.06.1962 02:02 – 17.06.1981 15:04 – 16.06.2000 22:27 – 17.06.2019 08:30
    VN 24.06.1962 23:42 – 25.06.1981 04:25 – 25.06.2000 01:00 – 25.06.2019 09:46

    En lähtenyt laskemaan 11 vuoden välein aikoja tarkemmin, mutta katsoin em.
    Pertti Huhtamon toistuvuuksia 11 vuoden välein kesäkuulle myös, vuosille:
    1967, 1978, 1989, 2000 ja 2011 – samoille kuunvaiheille liki täsmäsivät myös.

  5. Lasse Reunanen sanoo:

    Kuun Taikaa / Lori Reid – Gummerus 1999 -kirjasta vielä otteet kesäkuulta 1924 ja 1943,
    19 vuoden välein Kuun vaiheille (vuosien 1962, 1981, 2000 ja 2019 kirjan otosteni lisäksi).
    Merkitsen lisäksi 11 vuoden välein Kuun vaiheet kesäkuulle vuosilta:
    1923, 1934, 1945, 1956, 1967, 1978, 1989, 2000 ja 2011 (Pertti Huhtamon sanomaan).
    Kuun vaiheiden 19 vuoden välit ovat 11 vuoden välejä tarkempia,
    100 vuoden Kuun vaiheiden taulukosta merkintöinä:

    UK 02.06.1924 14:34 – 02.06.1943 22:33 (UK on Uusikuu)
    EN 10.06.1924 13:37 – 11.06.1943 02:35 (EN on Kuun ensimmäinen neljännes)
    TK 17.06.1924 04:41 – 18.06.1943 05:14 (TK on Täysikuun)
    VN 24.06.1924 02:16 – 24.06.1943 20:08 (VN on Kuun viimeinen neljännes)

    UK 14.06.1923 12:42 – 12.06.1934 02:11 – 10.06.1945 04:26
    EN 21.06.1923 20:46 – 20.06.1934 06:37 – 17.06.1945 14:05
    TK 28.06.1923 13:04 – 27.06.1934 05:08 – 25.06.1945 15:08
    VN 06.06.1923 09:19 – 04.06.1934 12:53 – 03.06.1945 13:15

    UK 08.06.1956 21.29 – 08.06.1967 05:13 – 05.06.1978 19:01
    EN 15.06.1956 11:56 – 15.06.1967 11:12 – 13.06.1978 22:44
    TK 23.06.1956 06:13 – 22.06.1967 04:57 – 20.06.1978 20:30
    VN 01.06.1956 19:13 – 29.06.1967 18:39 – 27.06.1978 11:44

    UK 03.06.1989 19:53 – 02.06.2000 12:14 – 01.06.2011 21:02
    EN 11.06.1989 06:59 – 09.06.2000 03:29 – 09.06.2011 02:10
    TK 19.06.1989 06:57 – 16.06.2000 22:27 – 15.06.2011 20:13
    VN 26.06.1989 09:09 – 25.06.2000 01:00 – 23.06.2011 11:48

    Laskin 12 x 29,5306 = 354,3672,
    josta 365,2422 – 354,3672 = 10,875 vrk Kuun kiertoaikaa mahtuu
    täyden 12 kiertoajan lisäksi vuoteen,
    josta 10,875 vrk x 336 vuotta = 3654 vrk, eli noin 10 täyden vuoden
    Kuun kiertoa täsmäisi Kuun ylimääräisiin 10,875 vrk / vuodessa.
    Olisiko siten 336 vuotta em. Anne Liljeströmin em. lasketun 334 vuotta
    tarkempi täsmäysvuosien välit Kuun vaiheille?

  6. Lasse Reunanen sanoo:

    Näemme em. Kuun kiertoajoista, että täysikiertojen lisä vuodessa 10,875 vrk
    on 336 vuoden aikana liki tasan 10 vuoden aikaa, eli 3654 vrk (365,4 / vuosi).
    365,4 vrk – 365,2422 vrk = 0,1578 vrk vuotta kohden enemmin, eli 10 vuoteen
    olisi 1,578 vrk lisä ja 0,1578 vrk x 2314,58935361 = 365,2422 vrk lisää.

    Laskemalla vuodesta 0 (1 eKr.) lisinä em. 336 vuotta peräkkäin on vuosille:
    336, 672, 1008, 1344, 1680, ja 2016 sekä aloittamalla laskeminen
    vuodesta 8 jKr. / jaa. olisi vuosi 2024 viimeinen em. vuosista
    (Rooma alkoi vuodesta 8 jKr. / jaa. lisätä karkausvuodet 4 vuoden välein).

    Jeesuksen historiallista syntymävuotta ei varmuudella tiedetä.
    Jeesuksen historiallisena pääsiäisvuotena Raamatun Jerusalemissa
    (kevätpäiväntasauksen jälkeisen täysikuun ensimmäinen sunnuntai)
    arvioitu vuosina 30 jKr. / jaa. tai 33 jKr. / jaa. olleen.

    Mikäli liki 336 vuoden välein Kuun vaiheet täsmää vuodenaikaan niin
    vuonna 8 olisi ollut tämän vuoden 2024 kaltaiset Kuun vaiheet
    vuoden kierrossa (juliaanisen kalenterin päiväykset kuitenkin sittemmin
    erkaantuneet nykypäiväyksistämme) ja vuosi 2046 samoin vuoteen 30
    sekä vuosi 33 vuoteen 2049 samoin. Pääsiäispäiviä 2000-luvulla:
    27.3.2016, 31.3.2024, 25.3.2046 ja 18.4.2049.

    Mikäli tarkempi vastaavuusväli Kuun vaiheille on 334 vuotta
    tai eri kuin 336 vuotta niin vastaavasti em. vuosimerkinnät olisivat toisin,
    tiedossa laskettuna – sellaisestakin tarkennus olisi hyvä myös kertoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *