Seitsemän sisarta iltataivaalla

28.9.2023 klo 13.21, kirjoittaja
Kategoriat: Ilmiön takana , Taivashommat

Sinisävyinen joukko kirkkaita tähtiä sumumaisen udun ympäröimänä.
Kuva: Davide De Martin & the ESA / ESO / Nasa Photoshop FITS Liberator

Iltaisin taivaanrannan takaa koillisesta nousee nyt Seulasten (tai Plejadien) tiivis tähtirypäle, joka on helppo tunnistaa. Mistä siinä on kyse?

Seulaset on Härän tähdistön alueella sijaitseva avoin tähtijoukko, ja noin 440 valovuoden etäisyydellä yksi Aurinkoa lähimmistä. Samaten Härän alueella sijaitseva Hyadit on vieläkin lähempänä meitä, mutta sen jäsenet ovat jo niin hajallaan, että tähtijoukkomaisuutta alkaa olla vaikea hahmottaa.

Seulasten tähdistä kirkkaimmat — ne, jotka erottuvat helposti paljain silmin — ovat kuumia ja suuria, niin kutsuttuja B-spektriluokan tähtiä. Paljain silmin joukosta voi havaita jopa 14 tähteä. Mutta joukossa hengaa runsain mitoin myös pienempiä ja himmeämpiä tähtiä.

Seulasista on tunnistettu jo yli tuhat jäsentä, ja ne ovat kaikki syntyneet yhtä aikaa noin 100 miljoonaa vuotta sitten. Syntypaikkana on ollut jokin tiivis tähtienvälinen pöly- ja kaasupilvi. Pitkään ajateltiin, että Seulasten ympärillä suuremmilla teleskoopeilla ja erityisesti valokuvissa näkyvät kuituiset kaasurepaleet olisivat jäänteitä tästä syntypilvestä. Alkuperäisen lastenkammarin kaasun olisi kuitenkin pitänyt jo puhaltua avaruuteen tähtien syntymän jälkeen, joten nykyään pidetään todennäköisempänä, että tähtijoukko nyt vain sattuu seilaamaan avaruudessa harvan kaasupilven läpi. Tähtien kirkas valo heijastuu tästä kaasusta ja saa sen hohtamaan sinertävänä.

Nykyään Seulasten kaikkein tiiveimmän ytimen läpimitta on noin 16 valovuotta, mutta joukkoon kuuluvia tähtiä löytyy vielä 43 valovuoden etäisyydeltä ydinkeskustasta.

Seulasista ei ole löytynyt varmuudella yhtään eksoplaneettaa (tai mustaa aukkoa), mutta yhden sen tähdistä, HD 23514, ympäriltä on havaittu kuuman pölyn hiukkasia. Tämän on tulkittu mahdollisesti merkitsevän sitä, että siellä on käynnissä planeettojen muodostumista. Planeettojen sijaan Seulaisista tunnetaan useita ruskeita kääpiöitä eli likilaskuisia tähtiä: kaasupalloja, joiden massa on jäänyt liian pieneksi, jotta säteilyä tuottavat fuusioreaktiot pääsisivät kunnolla käyntiin niiden sisällä. Niitä saattaa olla jopa neljännes Seulasten kaikista jäsenistä.

Seulasten kirkkaimmat tähdet on nimetty kreikkalaisen mytologian Atlaksen ja Pleionen ja näiden tyttärien mukaan: Sterope, Merope, Electra, Maia, Taygeta, Celaeno ja Alcyone. Alcyone on näistä kirkkain. Se pyörii hyvin nopeasti, minkä johdosta se on pullistunut ekvaattoriltaan. Alcyonen pinta on yli kaksi kertaa niin kuuma kuin Auringon, ja se on yli 2000 kertaa Aurinkoa kirkkaampi.

Seulasten rypäleterttu kiertää Linnunradan keskustaa samalla tapaa kuin kaikki muukin galaksimme kiekon sisältämä aines. Taivaan tasossa se näyttää puskevan hiljalleen suunnilleen Orionin tähdistön oikean alakulman Rigeliä kohti.

Kymmenien ja satojen miljoonien vuosien saatossa Seulasten jäsenet tulevat hajaantumaan erilleen taivaalla, eikä niitä enää hahmota yhteisen lapsuuden kokeneiksi tähdiksi. Mutta vielä tänä syksynä ja talvena niistä ehtii nauttia kaikessa rauhassa. Kannattaa kokeilla, miltä Seulaset näyttää kiikarin läpi! Monesta taloudesta löytyy jonkinlainen kiikari.

5 kommenttia “Seitsemän sisarta iltataivaalla”

  1. Hannu sanoo:

    Kiitos tiedoista, olimme katselemassa revontulia 15.9. Kajaanin seutuvilla. Jupiter näkyi hyvin, seulaset olivat ihan uusi juttu.

    1. Anne Liljeström sanoo:

      Hieno juttu! Seulaset on helposti bongattava mutta tyypiltään (avoin tähtijoukko) vähän harvinaisempi taivaan herkku, eipä noin helposti havaittavia tähtijoukkoja ole juuri muita.

  2. Heikki Keskinen sanoo:

    Ei liity tähän.Mutta noissa artikkeleissa vertaatte aina noita muita taivaan kappaleita,niin ja niin monta auringon massainen.Ei se kerro minkä kokoinen se on,miksei halkaisijaa voi mainita,vai eikö sitä tiedetä? Halkaisija antaa kokreetisemman kuvan koosta.En minäkään osta Ikeasta kaappia painon mukaan.

    1. Anne Liljeström sanoo:

      Tähtitieteessä asioita usein mitataan Auringon massoissa. Ehkä näin tiedettä yleistajuistaessa sitä pidetään edes vähän hahmotettavampana mittana kuin pituuden mittana valovuosia, saati sitten parsekeja, joita tähtitieteessä käytetään mieluummin.

      Tässä tekstissä kuitenkin onneksi muistettiin mainita valovuosissa, minkä kokoinen Seulaset suunnilleen on.

      1. Heikki Keskinen sanoo:

        Kyllä tuo valovuosi matkana on hahmotettavampi kuin massa vastaan halkaisija.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *