Kauneus, pikatreffit, unelmat, rohkeus ja rajallisuus

15.7.2019 klo 15.19, kirjoittaja
Kategoriat: Kosmokseen kirjoitettua

Juttelen torstaina 25.7. kello 15-16 Espan lavalla kauneudesta. Tilaisuus on osa Ylen Radio 1:n Kulttuuriykkösen kesäfestaria.

Vastailen lauantaina 3.8. kello 11-13 keskustakirjasto Oodin Maijansalissa ”uteliaiden pikatreffeillä” kaikenlaisiin kysymyksiin. Paikalle voi tulla kysymään mitä tahansa fysiikkaan liittyviä asioita. Päivystämässä on ”maailmankaikkeustietäjän” lisäksi myös muiden alojen asiantuntijoita. Tapahtuma on osa Pointti-kaupunkifestivaalia.

Keskustelen tiistaina 13.8. kello 19.30 alkaen Cafe Mascotissa avaruudesta ja siihen liittyvistä unelmista astrobiologi Kirsi Lehdon, Ilmatieteen laitoksen tutkija Pekka Janhusen, Ursan tiedottaja Anne Liljeströmin ja myöhemmin nimitettävän avaruusantropologin kanssa. Paneeli on osa LongPlayn iltamaa, jossa esiintyvät Tuula Amberla ja Tero-Petri.

Puhun lauantaina 24.8. kello 13.00-13.45 Kuopion tieteen päivillä otsikolla ”Rohkeus ja rakenteet – miksi on turhaa etsiä seuraavaa Einsteinia”. Puhe on osa Kuopio juhlii -tapahtumaa. Luvassa yleisen suhteellisuusteorian ja kosmologian historiaa ja huomioita tieteen edistämisestä. Tiivistelmä täällä (Kuopion esitys tosin on laveampi, ja ehkä eri tavalla painotettu.). Minua haastateltiin aiheen tiimoilta Helsingin tieteen päivien yhteydessä.

Osallistun keskiviikkona 28.8. kello 14.00-14.45 Tieteiden talon salissa 104 paneeliin aiheesta ”Fysiikan lakien rajallisuus”. Muina panelisteina ovat kosmologi Kari Enqvist ja matemaatikko Pauliina Ilmonen. Puheenjohtajana on Katja Bargum. Paneeli on osa tapahtumaa TIETOKIRJA.FI. Koko ohjelma on täällä, paikalla on kiinnostavia keskustelijoita.

Päivitys (15/07/19): Lisätty Kuopion Tieteen päivien puhe.

13 kommenttia “Kauneus, pikatreffit, unelmat, rohkeus ja rajallisuus”

  1. Jyri T. sanoo:

    Tässä yksi verryttelykysymys:

    Onko kukaan pohtinut vakavasti sitä vaihtoehtoa, että olisi jokin (toinen) Higgsin tapainen kenttä, joka antaisi massan (mm.) neutriinoille? Esim. niin, että se vaikuttaisi kaikkiin alkeishiukkasiin, pelkästään fermioneihin tai pelkästään neutriinoihin tms?
    Itseäni kiehtoo ajatus, että puolikkaasta spinistä joutuisi maksamaan jonkinlaisen ”hinnan”, joka näkyisi massana, mutta eihän tämä tietenkään perustu mihinkään hyväksyttyyn teoriaan vaan omaan mielikuvitukseen.

    1. Syksy Räsänen sanoo:

      Tätä sopii tulla kysymään 3. elokuuta.

      1. Lentotaidoton sanoo:

        Kohtuutonta. Jyri T asuu Lapissa, lol, lol

        1. Syksy Räsänen sanoo:

          Tulen kyllä Lappiinkin tilaisuuksiin, kun joku niitä järjestää.

  2. Erkki Kolehmainen sanoo:

    Kuopiossa ja muuallakin Savossa voi puhua ihan mitä tahansa, koska vastuu on tunnetusti kuulijalla. Eikö tuo säätä ennustanut sammakkotohtorikin ollut savolainen. Hän oli siihen asti guru, kunnes astui humalapäissään sammakkonsa päälle. Niin katoaa mainen kunnia – Einsteiniltakin.
    Jyri T:lle sanon, että oma mielikuvitus on kaikkein tärkein tieteen edistäjä.

  3. utelias sanoo:

    Tämä on luultavasti melko tyhmä kysymys, mutta mitä eroa on avaruuden kaareutumisella ja aika-avaruuden kaareutumisella? Eräs saamani selitys oli, että ne ovat sama asia, mutta käsite aika-avaruus otetaan käyttöön silloin kun liikutaan ”isossa mittakaavassa”. En ole löytänyt selvää vastausta tähän niin kokeilen nyt kysyä täältä.

    1. Syksy Räsänen sanoo:

      Ne ovat eri asioita. Kirjoitin aiheesta täällä:

      https://www.ursa.fi/blogi/kosmokseen-kirjoitettua/suoraviivaista/

      Tarkempaa selitystä sopii tulla kysymään 3.8..

  4. Vesa K sanoo:

    Kuulin radiosta Syksyn näkemyksiä kauneudesta teoreettisessa fysiikassa. Tämä on hieno ajatus, syvästi filosofinen kysymys: Miksi meillä on luontainen käsitys kauneudesta, eli luonnollinen on kaunista, katsottiinpa luontoa millä tasolla tahansa. Mistä tämä mielemme sopusointu kaiken tosiolevaisen kanssa ? Ehkä voisi sanoa, että olemme yhtä kaiken kanssa, erillisyys on harha.

  5. TimoK sanoo:

    Kun en pääse noihin tilaisuuksiin, niin esitän kysymykseni täällä:

    Mustan aukon tapahtumahorisontti on kohta/pinta/käsite, jonka sisäpuolelta ei edes valo pääse pois. Mutta on miten on laita magneettikentän?

    Esimerkiksi jos vaikka jättisuuri magneetti tippuu mustaan aukkoon, niin ylettääkö sen magneettikenttä tapahtumahorisontin tälle puolelle, sanotaan vaikka juuri sillä hetkellä kun se itse on jo tapahtumahorisontin sisäpuolella>?

    1. Syksy Räsänen sanoo:

      Tämä blogi ei ole palsta yleisille fysiikkaan liittyville kysymyksille.

      Niitä voi lähettää vaikkapa Tähdet ja avaruus -lehteen.

      1. TimoK sanoo:

        Kiitos, näin teen!

  6. Eusa sanoo:

    Kuuntelin nyt Ylen paneeliohjelman kauneudesta. En huomannut Syksy sinun tuoneen esille yleisesti tunnettua fysiikan *luonnollisuuden* kauneutta siinä, kuinka suhteet vaikuttavat olevan esitettävissä mittakaavoissa lähellä ykköstä.

    https://arxiv.org/pdf/1501.01035

    Oliko syynä muodin mukainen paine luonnollisuutta vastaan vai asian ymmärrettäväksi saattamisen vaikeus vai jokin muu syy?

    1. Syksy Räsänen sanoo:

      Ajatus ”luonnollisuudesta” on yksi esimerkki hiukkasfysiikan esteettisistä koulukunnista. Se ei ole kauneudessa sen keskeisempi idea kuin monet muut, joita en niitäkään käsitellyt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *