Tienviittoja

18.11.2026 klo 18.21, kirjoittaja
Kategoriat: Kosmokseen kirjoitettua , Kosmologia

Kun 1990-luvulla havaittiin, että maailmankaikkeuden laajeneminen kiihtyy, se oli isoin yllätys kosmologiassa sitten 1920-luvun, jolloin huomattiin että maailmankaikkeus laajenee. Heti 1920-luvulla ymmärrettiin, että avaruuden laajeneminen on yleisen suhteellisuusteorian suoraviivainen seuraus, Kiihtyminen on sen sijaan yhä kolme vuosikymmentä myöhemmin arvoitus.

Suosituin selitys laajenemisen kiihtymiselle on aine, jonka gravitaatio on hylkivä. Tälle aineelle on annettu nimi pimeä energia. Yksinkertaisin tapaus pimeästä energiasta on tyhjän tilan eli tyhjön energia. Pimeää energiaa pidetään niin outona, että kun kiihtyvyyden löytämisestä annettiin vuonna 2011 Nobelin palkinto, Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia kutsui pimeää energiaa kenties fysiikan suurimmaksi mysteeriksi.

Toistaiseksi teoreettiset pohdiskelut eivät ole tuoneet asiaan juuri selvyyttä, mutta havainnoissa näkyy valopilkahdus.

Galaksien paikkoja taivaalla mittaava koeryhmä Dark Energy Spectroscopic Instrument (DESI) julkisti kaksi vuotta sitten tuloksensa, joiden mukaan pimeän energian energiatiheys muuttuu ajassa. Tällöin se ei olisi tyhjön energiaa vaan jotain vielä oudompaa. Jotkut epäilivät, että DESIn mittauksissa on ongelma. Niinpä on tärkeä tarkistaa asia riippumattomilla havainnoilla.

Syyskuussa Giulia Campailla Dark Energy Survey (DES)-ryhmästä puhui juuri tästä Helsingin yliopiston fysiikan osaston kosmologiaseminaarissa. DES on mitannut 300 miljoonan galaksin paikat ja muodot, noin 1 600 supernovan kirkkaudet sekä galaksiryppäitä.

Galaksien paikoista voi määrittää maailmankaikkeuden etäisyyksiä, laajenemisnopeutta ja aineen tiheyttä. Galaksien muodot kertovat siitä, paljonko meidän ja niiden välissä oleva massa on taittanut valoa eli paljonko sitä on. Supernovien kirkkaudesta voi päätellä miten kaukana ne ovat, ja siitä miten maailmankaikkeus laajenee.

DESIn tavoin DESin (olisivatpa koeryhmät valinneet erilaisemmat lyhenteet) yksi tärkeimpiä tavoitteita on selvittää, muuttuuko pimeä energia ajan kuluessa.

DES teki mittauksensa vuosina 2013-2019, mutta koko kuuden vuoden saalista ei ole vielä ehditty käydä läpi. Galaksien paikkojen osalta työ saatiin valmiiksi viime vuonna, supernovista on analysoitu viisi kuudesta vuodesta, ja galaksien muodot saatiin setvittyä tänä vuonna. Ryppäiden osalta tuloksia ei ole vielä julkistettu. Koneoppimisella on tärkeä rooli näiden havaintojen analysoimisessa, kuten nykyään kaikissa isoissa kosmologisissa havaintohankkeissa.

Tulokset näyttävät samaan suuntaan kuin DESI: pimeä energia vaikuttaa muuttuvan ajan myötä. Toistaiseksi tilastollinen merkitys pelkästään DESin havaintojen pohjalta on pieni. Todennäköisyys sille, että kyseessä ei ole sattuma on vain 97 prosenttia. Kun DESin havainnot yhdistää muihin havaintoihin, kuten kosmiseen mikroaaltotaustaan, todennäköisyys nousee 99.7 prosenttiin.

Tuloksen todennäköisyys siis kasvaa, kun otetaan huomioon enemmän havaintoja. Voisi luulla, että tämä osoittaa, että tulos on luotettava. Mutta mitä enemmän havaintoja panee yhteen, sitä todennäköisemmin jossain niistä on virheitä, joiden takia ne eivät sovi yhteen muiden kanssa. Tällöin saattaa virheellisesti päätellä, että ongelma on mallissa eikä havainnoissa.

DESIn alkuperäinen tulos kahden vuoden takaa käytti DESin supernovahavaintoja, eli nykyinen tarkistus ei ole täysin riippumaton. Mutta voi käyttää muidenkin ryhmien supernovahavaintoja tai jättää supernovat kokonaan pois, ja tulos on jokseenkin samanlainen, vaikka ilman supernovia sen tilastollinen merkitys onkin paljon pienempi.

Mutta tuo luku 99.7% voi sekin olla hieman harhaanjohtava. Kyse on siitä, että kun malliin lisätään kaksi muuttujaa, jotka kuvaavat pimeän energian poikkeamaa tyhjön energiasta, niin 99.7% todennäköisyydellä niiden arvot ovat sellaiset, että kyseessä ei ole tyhjön energia. Mutta toistaiseksi poikkeama tyhjön energiasta ei ole niin iso, että se oikeuttaisi näiden kahden luvun lisäämisen malliin.

Havainnoissa on aina satunnaista heilahtelua, joten minkä tahansa muutoksen tekeminen malliin yleensä saa sen sopimaan paremmin havaintoihin. Parannuksen pitää kuitenkin olla tarpeeksi iso, että voidaan olla varmoja siitä, että ei ole hairahduttu luulemaan kohinaa signaaliksi.

Fyysikko Arthur Eddingtonin kerrotaan sanoneen, että jos tilastollisella analyysillä on väliä, niin pitää hankkia parempi mittalaite. (Tai vain enemmän havaintoja.)

Niinpä Euroopan avaruusjärjestö ESAn Euclid-satelliitin havaintoja on odotettu innolla. Euclid mittaa galaksien paikkoja ja muotoja, ja sekin on suunniteltu mittaamaan pimeän energian mahdollista muutosta.

Vuonna 2023 taivaalle lähetetyn Euclidin ensimmäiset kosmologiset havainnot julkistettiin viime viikolla. (Tässä Suomen Euclid-ryhmän johtajan Elina Sihvolan kirjoitus aiheesta.) Valitettavasti Euclid-ryhmä ei ole kuitenkaan ehtinyt vielä analysoida havaintoja, joten tuloksia joudutaan odottamaan ensi kesäkuulle, jolloin Euclid-ryhmä myös julkistaa lisää havaintoja.

Seuraava osa havainnoista on määrä julkistaa marraskuussa 2029 ja kolmas, ja viimeinen, osa lokakuussa 2031. Euclid tekee havaintoja ainakin vuoteen 2030 asti. DESI-ryhmä työskentelee vieläkin seitsemän vuotta sitten tehtyjen havaintojen parissa, joten voi olla että Euclidin viimeistä sanaa pitää odottaa kauan. Mutta kesällä nähdään toivon mukaan osoittaako myös Euclid samaan suuntaan kuin DESI ja DES, vai osuivatko nämä kaksi sattumalta yhteen.

Jos varmennettaisiin, että pimeä energia ei ole tyhjön energiaa vaan jotain monimutkaisempaa, tämä olisi yhtä lähes suuri löytö kuin kiihtyvän laajenemisen löytäminen. Toinen mahdollisuus on se, että kiihtyvän laajenemisen syynä ei olekaan pimeä energia vaan poikkeama yleisestä suhteellisuusteoriasta tai rakenteiden vaikutus, vaikka jälkimmäinen vaikuttaa nykyään entistä epätodennäköisemmältä. Teoria ja havainnot näyttävät mihin tie vie.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *