Käännekohtia
Kirjoitin edellisessä merkinnässä siitä, miten gravitaatioteorioita on ruvettu kartoittamaan tehokkailla algoritmeilla. Uusi lähestymistapa saattaa viedä odottamattomiin suuntiin, mutta toisaalta on epävarmaa kuinka hyödyllistä on luodata monimutkaisia teorioita ilman fysikaalista ymmärrystä.…
Algoritminen terveystarkastus
Maailmankaikkeuden energiatiheydestä vain 5% koostuu tunnetuista hiukkasista: 25% on (luultavasti) pimeää ainetta ja 70% (ehkä) pimeää energiaa, jonka gravitaatio on hylkivä. On olemassa satoja pimeän aineen malleja ja tusinoittain pimeän…
Paria etsimässä
Viikko sitten Lotta Jokiniemi Darmstadtin teknisestä yliopistosta Saksasta puhui Fysiikan tutkimuslaitoksen seminaarissa neutriinoista ja ydinreaktioista. Kaikista tunnetuista hiukkasista ymmärrämme neutriinoita vähiten. Emme tiedä niiden massaa, emmekä sitä ovatko ne omia…
Työnsarkaa
Viime vuoden loppupuolella kansainvälinen tähtitieteen liitto IAU palkitsi minut yhdessä ystäväni ja kollegani Till Sawalan kanssa sukupuoleen perustuvan häirinnän vastaisesta työstä. Olimme toimineet sen eteen, että häirintään syyllistyneen astrofyysikko Christian…
Jyrkkä käänne
Puhun 14. huhtikuuta maailmankaikkeuden laajenemisnopeuteen liittyvästä kiistasta, tässä maistiaisia. Yleinen suhteellisuusteoria kertoo, että avaruus muuttuu ajassa: se voi laajentua, kutistua, venyä eri suuntiin ja pyöriä. Isossa mittakaavassa ainoastaan laajeneminen on…
Paluu kääpiöiden tasangolle
Suurin osa maailmankaikkeuden aineesta on pimeää ainetta – mutta mitä pimeä aine tarkalleen on? Tämä on yksi kosmologian suuria kysymyksiä. Yksinkertaisimmissa malleissa pimeä aine vetää gravitaation takia kaikkea puoleensa samalla…
Kosmologian suurin kiista
Puhun 14. huhtikuuta kello 18 Kirkkonummen pääkirjasto Fyyrin Mörne-salissa (Kirkkotori 1) otsikolla Kuinka nopeasti maailmankaikkeus laajenee – kosmologian suurin kiista. Esitelmän esittely on seuraava: Kosmologiassa tapahtui ensimmäinen vallankumous 1920-luvulla, kun…
Pseudotieteestä tekotieteeseen
Kirjoitin viime vuonna siitä, miten Yliopisto-lehti esitteli Tuomo Suntolan pseudotiedettä mahdollisesti vallankumouksellisena läpimurtona kosmologiassa. (Aihetta sivuten täällä Frankensteinista ja tieteestä sekä täällä Wittgensteinista ja tiedosta.) Alan tutkijoista tämä oli outoa,…
Palapelin rakentamista
Kirjoitin edellisessä merkinnässä isojen kielimallien (”AI:n” tai ”tekoälyn”) käytöstä opetuksessa. Myös tutkimuksessa käytetään niitä ja muita koneoppimisalgoritmeja yhä enemmän. Noin puolessa Euclid-tutkimusryhmän viime keväänä julkistamista artikkeleista, missä raportoitiin Euroopan merkittävimmän…
Mallioppilas
Tutkimusvapaani lähenee loppua, tammikuussa palaan Helsingin yliopistolle luennoimaan yleistä suhteellisuusteoriaa. Viime kevätlukukaudella minun piti ensimmäistä kertaa kommentoida isojen kielimallien käyttämistä kurssilla. (Isoja kielimalleja, engl. large language models, ja vastaavia koneoppimisohjelmia…