Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Tähtitaivas nyt

Podcast: Tähtitaivas nyt – Helmikuu 2026

Mikseivät planeetat näy aina samalla tavalla? Mikä vaikuttaa Kuun näkymiseen? Merkurius vierailee vaalealla iltataivaalla helmikuussa. Professori emeritus Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (audiotohtori.fi).
Lue lisää »

Pimeät havaintopaikat

Taivaanvahdin kartalle kerätään Suomen parhaita tähtienkatselupaikkoja. Katso lähiseutusi pimeät paikat tai lisää kartalle omat paikkavinkkisi. Kartalle kerätään vain julkisia paikkoja jonne on vapaa pääsy.
Lue lisää »

Helmikuu: Aurinko ja Kuu

Aurinko siirtyy Kauriin tähdistöstä 16.2. Vesimieheen. Täysikuu on 2.2. ja uusikuu 17.2. Kapea kuunsirppi on 19.2. tunti auringonlaskun jälkeen länsilounaan suunnalla.
Lue lisää »

Helmikuu: Planeetat

Jättiläisplaneetat ovat edelleen näkyvissä iltataivaalla. Merkurius näkyy kuun loppupuolella auringonlaskun jälkeen, Venus ja Mars ovat lähellä Aurinkoa näkymättömissä.
Lue lisää »

Helmikuu: Tähtitaivas

Helmikuussa päivä alkaa jo selvästi pidentyä, mutta pimeää on kuun alussa Etelä-Suomessa silti vielä noin 13 tuntia ja pohjoisessa 14 tuntia. Helmikuun lopussa pimeyden kesto on huvennut alle puoleen vuorokauteen. Tähtitaivaan erilaisia asentoja ehtii silti tutkiskella vielä hyvin.
Lue lisää »

Helmikuu: Ilmakehän ilmiöt

Helmikuulle tyypillisiä ilmakehän ilmiöitä ovat helmiäispilvet, kangastukset, jääsumuhalot, eläinratavalo sekä revontulet.
Lue lisää »

Merkurius iltataivaalla

Sisin planeetta on ns. suurimmassa itäisessä elongaatiossa 19.2. Merkurius näkyy kuun loppupuolella auringonlaskun jälkeen matalalla länsilounaassa. Hyvä aika sen etsimiseen taivaalta on noin klo 18.
Lue lisää »

19.2. Kapea kuunsirppi illansuussa

Tunti ennen auringonnousua planeetta on itäkoillisessa runsaan 11 asteen korkeudella, vähenevä Kuu noin seitsemän astetta siitä ylävasemmalle yli 15 asteen korkeudella.
Lue lisää »