Valokuvaaminen
Satelliitteja voi myös yrittää valokuvata. Näin voi ikuistaa kamerallaan monia mielenkiintoisia satelliittikohteita taivaalta. Vilkkuvia satelliitteja kuvattaessa, voi määrittää kuvien avulla vilkkumisjaksoja. Satelliittien valokuvaaminen ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista puuhaa, miltä se saattaa kuulostaa, sillä satelliittit ovat loppujen lopuksi verraten himmeitä ja nopealiikkeisiä kohteita, jotka harvemmin tarttuvat filmille kirkkaina viiruina.
Satelliittien valokuvaamiseen tarvitaan järjestelmäkamera, jossa aukkosuhteen ja valotusajan voi määrittää käsin. Kuvaamiseen soveltuu hyvin 50 mm:n, mahdollisimman valovoimainen objektiivi. Suuremmilla objektiiveilla näkökenttä jää kapeammaksi, eivätkä nopealiikkeiset satelliittit tule näkymään kuvissa. Pienillä objektiiveilla näkökenttä on laaja, mutta satelliittien viirut näkyvät kuvissa pieninä yksityiskohtina. Valokuvaamiseen tarvitaan lisäksi jalusta, jonka tulee olla mahdollisimman tukeva, niin ettei se tärise kuvauksen aikana. Herkkyydeksi soveltuu parhaiten ISO 400. Näiden lisäksi tarvitaan lankalaukaisin, jotta kamera ei tärähtäisi laukaistaessa. Monessa kamerassa on myös ajastettu laukaisu (2s, 10s...), joka soveltuu myös tarkoitukseen.
Valokuvattavat satelliittit kannattaa etsiä illalla auringonlaskun jälkeen itäiseltä taivaalta ja vastaavasti aamulla ennen auringonnousua läntiseltä taivaalta. Kun satelliitti on näin vastakkaisella puolella taivasta kuin aurinko, on mahdollista havaita se normaalia kirkkaampana. Satelliitti ei saa näkyä myöskään liian matalalla horisontissa, sillä monesti erilaiset valonlähteet heikentävät näkyvyyttä matalalla horisontissa. Kuvattava satelliitti kannattaa valita vähintään 40 asteen korkeudelta horisontista.
Kamera laukaistaan ennenkuin satelliitti näkyy kameran näkökentässä. Valotus lopetetaan, kun satelliitti on kulkenut kameran näkökentän poikki. Sopiva valotusaika riippuu paljolti satelliitin nopeudesta, mutta tuollainen 5-15 sekunnin mittainen valotusaika riittänee tarkoitukseen hyvin.
Valokuvattaviksi kohteiksi soveltuvat parhaiten visuaalisesti hyvin kirkkaat satelliittit. Himmeät satelliittit näkyvät heikosti myös filmillä. Vilkkuvat satelliittit ovat mielenkiintoisia kuvauksen kohteita. Valotusajan perusteella voidaan jälkeenpäin mitata kuvasta satelliitin vilkkumisjakso, kun tiedetään kameran näkökentän halkaisija tai kuvissa näkyvien tähtien välisiä etäisyyksiä.
Satelliitteja voi kuvata myös ennusteiden perusteella. Useimmiten ennusteet ovat hyvin tarkkoja, joten kameran voi suunnata jo valmiiksi tiettyyn taivaan kohtaan, vaikka satelliitti ei näkyisikään vielä horisontissa. Ennusteiden perusteella kuvattaessa olisi hyvä merkitä muistiinpanoihin myös kuvien kellonajat ja valotusajat, sillä jälkeenpäin tällaisista kuvista voidaan laskea, kuinka tarkasti satelliitti noudattaa ennustettua rataa.
Videokuvaaminen
Voit ikuistaa satelliitteja myös digivideokameralla. Näissä herkkyys pimeässä saattaa olla heikko, mutta ainakin kirkkaimmat satelliitit tarttuvat mainiosti kameran kennoon. Näkökenttää voi hieman zoomata, mutta tärkeintä on pitää kohde kuitenkin tarkennettuna. Monissa kameroissa on kuvanvakain. Se kannattaa kytkeä pois päältä, kun sijoitat kameran jalustalle, jolloin kuva pysyy mahdollisimman vakaana. Videokameran avulla voi ikuistaa hienoja otoksia mm. ISS-avaruusasemaan telakoituvista aluksista, silloin kun ne sattuvat näkymään Suomen horisontissa.
TEHTÄVÄ: Valokuvaa ISS-avaruusasema
- Etsiydy avoimelle paikalle
- Selvitä milloin ISS-avaruusasema näkyy horisontissasi
- Valmistaudu hyvissä ajoin
- Kun kohde näkyy taivaalla, laukaise kamera 5-15 sekunnin valotuksella
- Ota useampi kuva