Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Avaruustekniikka

28.2.1979: Outo kirkas valoilmiö itäisellä taivaalla

Havainto: Eri puolilla Suomea tehtiin havaintoja erikoisesta valoilmiöstä itäisellä taivaalla helmikuun 28. päivän aamuna kello viiden jälkeen vuonna 1979.

Havaintoja tehtiin laajalti mm. Harmajan luotsiasemalla, jossa itätaivaalla nähtiin kirkas valo, joka valaisi itätaivaan muutamassa sekunnissa. Kirkkonummella tehdyssä havainnossa ilmiötä kuvailtiin koillistaivaalla näkyneeksi oranssin väriseksi räjähdykseksi. "Se oli komeaa katseltavaa kun se oli niin hienon värinen", kertoi Eino Perä maaliskuun 1. päivän Ilta-Sanomissa. Valopiste oli ensin noussut ja sitten räjähtänyt. Ilmiöstä jäi jäljelle kookas savupilvi.

Mikkelissä nähtiin sama ilmiö. Ilta-Sanomien mukaan paikallinen taksinkuljettaja Viljo Nupponen oli huomannut valon. Lehden mukaan hän oli ollut ajossa ja pysähtynyt asiakkaan kanssa tienreunaan ihmettelemään valoa. Taivaalla näkyi nopeasti lähestyvä valopiste, joka jätti jälkeensä pitkän vanan. Sen kärkiosa räjähti yhtäkkiä ja sen ympärille muodostui suuri ympyränmuotoinen pilvi, joka alkoi hiljalleen hajoamaan.

Havaintoja tehtiin myös Kuusamossa, Suomussalmessa ja Kuhmossa. Valoilmiötä kuvailtiin hyvin kirkkaaksi. Ensin se näkyi horisontin lähellä ja tämän jälkeen se lähti syöksymään kohti korkeuksia, kirjoittaa Ilta-Sanomat 28.2.1979. Pallo nousi kohti taivaankantta lännen suuntaan noin 40 sekunnin ajan. Sitten se pysähtyi ja alkoi himmetä. Valonkajo jäi taivaanrantaan ainakin puolen tunnin ajaksi. Valopallon kohdalle jäi savuvana. Koko ilmiö näkyi itäisessä horisontissa runsaan tunnin ajan.

Savon Sanomat kirjoittaa ilmiöstä 2.3.1979 otsikolla "Valoilmiö pelästytti Leppävirralla". Lehden mukaan valoilmiö pelästytti Leppävirran Niinimäessä metsätöissä olleet Matti Erosen ja Ari Kärkkäisen. "Sehän tulee päälle", oli Kärkkäinen ehtinyt huutaa. Taivaalla oli näkynyt suppilomainen kiila, joka tuli miehiä kohti. Ilmiön alku näkyi punaisena juovana ja se levisi suppilomaiseksi, jonka reunoista levisi kiemuraista savua. Ilmiö tuli ensin suoraan kohti, mutta muutti sitten suuntaansa.

Länsi-Savo -lehti kirjoittaa 1.3.1979 valoilmiöstä: "Valoilmiö ilmestyi koillistaivaalle suurena punaisena, tulipallon värisenä kajastuksena, josta kohosi ylöspäin kookas kristallinkirkas, pallonmuotoinen esine". Havaintoja tehtiin ainakin Anttolassa, Otavassa ja eri puolilla Itä-Suomea. Lehti kirjoittaa esineen näkyneen taivaalla noin kuuden minuutin ajan. Taivaalle oli jäänyt vahva savunvärinen vana, jota voitiin seurata paljaalla silmällä noin tunnin ajan, kunnes se hävisi auringon noustessa.

Helsingin Sanomat kirjoittaa 1.3.1979 valoilmiöstä: "Voimakas valoilmiö Pohjois-Suomessa". Lehti kertoo, että Suomussalmen Jumaliskylässä valoilmiö nähtiin idässä. Se tuli alaspäin hajoten edestä ja takaa. Valoilmiö jätti jälkeensä pilven, joka levisi ja suureni koko ajan. Näkymisaika oli arviolta tunnin.

"Varhainen keskiviikkoaamu 28.2.1979 kello 5.30. Avaan tähtitornin itäänpäin tehdyn oven ja huomaan heti erittäln silmilnpistävän ja kirkkaan kohteen joka muistuttaa ydinpomrnin räjähdyspilveä.", kertoo Jari Hoffren havainnossaan. "Alareunan korkeus horisontista on vain puoli astetta. Kohteen leveydeksi arvioin noin 15 astetta ja korkeus 7 astetta. Ilmiön keskikohdan atsimuutti oli 65 - 75 astetta", hän jatkaa. Vaikka hän itse ei nähnyt valoilmiön syntyä, sille löytyi kuitenkin silminnäkijöitä.

Kello 5.05 aluksi itäkoillisella taivaalla oli näkynyt nouseva valopiste. Sen yhteydessä näkyi valokeila. Kohde oli noussut suoraviivaisesti ja se oli väriltään vaalea. Valopisteestä alaspäin suuntautunut keila oli väriltään valkoinen. Äkkiä kohteen nousu alkoi hidastumaan, keila heikkeni ja kohde pysähtyi. Sen kulkusuunta muuttui ja se teki selvän koukkauksen alaspäin. Alussa näkynyttä keilaa ei ollut tässä vaiheessa. Mutkan jälkeen syntyi terävä viiva, jos alkoi muodostumaan kullankeltainen tulipyrstö. Samalla kohteen nopeus alkoi kiihtymään. Sen suunta on lievästi alaspäin. Vähitellen tulipyrstö laajenee ja sen kärkeen muodostuu utua. Ilmiön loppupää on terävä ja selkeä. Usva alkaa lisääntyä ja ilmiön takaosa laajenee. Tämän jälkeen tapahtuu pehmeä äkkipysähdys ja tulipallon päähän muodostuu säännöllinen usvamainen C-kirjain, jonka etureuna on terävä. Kärkiosa laajenee valtavasti ja muoto muuttuu epäselväksi kello 5.10. Kärkiosa alkaa hävitä. Tulipyrstö alkaa kutistua ja sen muoto muuttuu epäselväksi. Ilmiön jättämä sumu alkaa levitä. Näin kirjoittaa Jari Hoffren haastateltuaan tarkasti silminnäkijöitä.

Selitys ilmiölle: Havainto liittyy Neuvostoliitossa tehtyyn rakettikokeeseen.

Lähde: Ilta-Sanomat 28.2.1979 ja 1.3.1979, Savon Sanomat 2.3.1979, Länsi-Savo 1.3.1979, Keskisuomalainen 1.3.1979, Helsingin Sanomat 1.3.1979.

 

RSS Zeniitti

RSS Taivaanvahti

  • AurinkokuntaSatelliitti I 20.8.2020 klo 23.48 - 21.8.2020 klo 1.40, Kustavi, Pekka Parviainen
  • AurinkokuntaSatelliitti III 20.8.2020 klo 1.04-2.27, Kustavi, Pekka Parviainen
  • AurinkokuntaSatelliitti III 19.8.2020 klo 0.27-1.27, Ikaalinen, Heidi Rikala
  • AurinkokuntaSatelliitti II 17.8.2020 klo 1.13-2.15, Kustavi, Pekka Parviainen
  • AurinkokuntaSatelliitti II 17.8.2020 klo 0.51, Sammatti, Kari Kaila4

RSS Avaruus.fi-foorumi