Havainto: Ensimmäisiä  havaintoja valoilmiöstä  tehtiin  mm. Helsinki-Kajaanin  -lennolla  joulukuun  2.  päivän aamuna kello 7 jälkeen. Lennon kapteeni ilmoitti taivaalla näkyneestä valoilmiöstä ja  näin  ilmiöllä oli useita tarkkailijoita. Taivaalla nähtiin savuvana.  Pilvi- tai savuverhon takana erottui voimakas ja pyöreä valonlähde.

Sama ilmiö nähtiin myös Helsingistä Ouluun matkalla olleesta lentokoneesta. Itätaivaalla loisti Kuuta kirkkaampi valoilmiö. Kaksi valopalloa näkyi taivaalla ainakin viiden minuutin ajan. Ilmiö jätti jälkeensä pakokaasuvanan, joka jäi hehkumaan vaalenevalle aamutaivaalle. Teemu Simenius näki valoilmiön Rovaniemi–Helsinki -lentokoneesta (AY440) kello seitsemän tienoilla noin 20 minuutin ajan  Rovaniemeltä etelään. Lentokorkeus oli tuolloin 10 km. ”Aluksi näkyi pitkä vana itäisellä taivaalla. Näkyi lentokoneesta hyvin vaikka maankamara oli pilvien peitossa”, Teemu kuvailee. Vanan etupäässä  oli  erittäin kirkas valopallo, joka  näytti  etenevän hitaasti.  Valopallosta  laajeni  aluksi  soikea  ja  sitten pyöreähköksi muuttuva pilvimäinen hohtava kohde. Valopallo eteni edelleen hitaasti. ”Kun valkoinen pilvipallo lopetti laajenemisen, niin valopallosta tuli uusi laajeneva ilmiö, joka laajeni neliapilan muotoisesti joko peittäen  tai  poistaen  vaaleaa  pilveä  tummaksi.  Sitten valopallo,  joka edelleen oli kirkas, alkoi hitaasti  vajota alas. Itselle tuli mieleen meteori joka ilmakerrokseen osuessaan tekee pilven ja toiseen kerrokseen toisen erilaisen pilven, mutta se liikkui niin hitaasti, että varmaan Venäläiset taas kokeilevat ohjuksiaan tms.”,  Teemu kirjoittaa. Havainnon kesto oli 190–300 sekuntia.

Selitys ilmiölle: Ilmiöstä julkaistut valokuvat kertovat selvästi raketin aiheuttamasta valoilmiöstä ja itse asiassa tuohon aikaan Venäjältä Plesetskin avaruuskeskuksesta laukaistiin Maata kiertävälle radalle sotilaallinen Kosmos  2446 -satelliitti Molnija-raketilla. Kirkkaan valoilmiön aiheuttivat kantoraketin moottoreiden suulieskat