Havainto: Marraskuun 11. päivän valoilmiö keräsi ainakin kymmenkunta havaintoa Ursan Taivaanvahtiin eri puolilta Suomea. Tarkkaavaisimmat harrastajat löysivät horisontista erikoisen hitaasti liikkuneen valon noin kello 23.27–23.40. Ilmiö nähtiin niin pohjoisen Muoniossa, Enontekiössä, Torniossa kuin etelän Helsingissäkin saakka. Selkeä ja tähtikirkas taivas tarjosi otolliset mahdollisuudet harvinaiseen näkyyn. Muoniosta raportoitiin komeettamaisesta valosta, joka vaelsi alemmas pohjoiseen horisonttiin. Torniossa Raimo ja Miia Angeria kertoivat valosta ja vihertävästä pyrstöstä, joka näkyi parhaimmillaan noin 50 asteen korkeudella horisontissa. Pyrstö oli mitoiltaan kymmenkertainen valoon nähden. Pälkäneellä Juha Takala kertoi valon loistaneen kuin harsopilven takaa ja matkasi hitaasti oikealle suhruisemmaksi. Helsingissä valo muistutti kuin etäistä lentokonetta. Valo tallentui myös Tampereen Ursan sääkameraankin.

Valoilmiö havaittiin Suomen lisäksi myös Pohjois-Ruotsissa, jossa se tallentui ainakin Abiskon kansallispuiston web-kameraan. Näissä kuvissa se näkyykin selkeän rakettimaisena eli kuin pisteenä, jolla oli ympärillään utuinen pyrstö. Ilmiö oli nähty myös Uumajassa.

Selitys ilmiölle: Tämä erikoinen näky liittyi WorldView 4 -satelliitin laukaisuun Yhdysvaltain länsirannikolta Kaliforniasta. Laukaisu tehtiin Vandenbergin avaruuskeskuksesta kello 20.30 Suomen aikaa. Noin 19 minuuttia myöhemmin Atlas V -raketti vapautti avaruuteen uudentyyppisen kaupallisen kaukokartoitussatelliitin. Raketin Centaur AV-062 -vaihe jatkoi matkaansa ja vapautti Maan kiertoradalle myös seitsemän piensatelliittia jonkin aikaa myöhemmin kello 22.45. Raketin rata kulki pohjoisen pallonpuoliskon yläpuolella ja Suomen taivaalla nähty ilmiö liittyi Atlas Centaur -vaiheen toiseen käynnistymiseen kello 23.20, joka kampesi raketin viimeisen vaiheen kauemmas avaruuteen ja lopulta Maan vetovoimakentän ulkopuolelle, jotta se ei olisi törmäillyt muihin kiertolaisiin. Rakettivaiheen polttoainepilvi aiheutti taivaalle komeettamaisen valoilmiön.

Tällä kertaa kantoraketin viimeinen vaihe ohjattiin kauemmas Aurinkoa kiertävälle radalle, koska sen mukana oli runsaasti ylimääräistä polttoainetta. Vaihtoehtona olisi ollut tyhjentää kaikki polttoaine kiertoradalla, jolloin kappaleesta ei olisi ollut suurta vaaraa satelliiteille. Amerikkalainen avaruusasiantuntija Jonathan McDowell muistuttaa, että Atlas V on voimakas ja kantokykyinen raketti, jonka kanssa tällainen erikoisempi operaatio on mahdollista. Vastaavanlainen sinkoaminen kauemmas avaruuteen on tehty ainakin viiden muun laukaisun yhteydessä viimeisten seitsemän vuoden kuluessa.

Lähteet: Taivaanvahti.