Kirjaudu tai rekisteröidy

Yhteystiedot

Tähtitieteellinen
yhdistys Ursa ry /
Avaruustekniikkaryhmä

Yhteyshenkilö:
Antti Kuosmanen
puhelin 050 483 7642
tekokuut @ ursa.fi

Mediavastaava:
Mikko Suominen
puhelin 050 596 3912
mikko.suominen @ ursa.fi

Muut vastuuhenkilöt »

Kanavat

Facebook YouTube RSS

Maailman ensimmäiset

Sputnik 1 ennen laukaisuaan (Kuva: NASA)
Malli Sputnik-satelliitista (Kuva: NASA)
Laika-koira (Kuva: NASA)

Lokakuussa 1957 ihmiskunta oli avaruusaikakauden alkumetreillä. Venäläinen SS-6 -raketti kohosi korkeuksiin, mukanaan maailman ensimmäinen satelliitti. Kansainvälisen geofysiikan vuoden kunniaksi Maa sai ensimmäisen keinotekoisen kiertolaisen, Sputnikin.

Kilpajuoksu avaruuteen oli alkanut kiivaana toisen maailmansodan jälkeen ja kiihtyi entisestään 1950-luvulla rakettitekniikan kehittyessä. Niin idän kuin lännenkin tavoitteena oli päästä ensimmäisenä avaruuteen keinolla millä hyvänsä. Erääksi sopivaksi ajankohdaksi osoittautui kansainvälinen geofysiikan vuosi 1957, jonka yhtenä tavoitteena oli saada ensimmäinen satelliitti Maata kiertävälle radalle. Hankkeet maailman ensimmäisen tekokuun lähettämiseksi Maata kiertämään käynnistyivät jo vuosikymmenen alkupuoliskolla.

Amerikkalaisten ehdotelmana oli Vanguard, joka julkistettiin vuonna 1955. Neuvostoliiton ohjelmassa oli kaksi satelliittia PS-1 ja PS-2 eli Sputnik 1 ja Sputnik 2, jotka pääsivätkin radoilleen ennen amerikkalaisia ja vuosikymmenen vaihdetta. Lännessä Vanguard-ohjelma koki Sputnikien laukaisujen jälkeen takaiskun ja uudeksi tavoitteeksi muotoitui Explorer-ohjelma.

Sputnik

Lokakuussa 1957 Neuvostoliitto kohautti maailmaa tekemällä avaruuslaukaisun varhain lokakuun 4. päivän aamuna. Sputnik 1 laukaistiin avaruuteen Tjuratamin avaruuskeskuksesta. Jo seuraavan päivän Neuvostoliiton Pravda-lehti välitti tiedon laukaistusta pienestä satelliitista, joka oli nähtävissä taivaalla jopa paljain silmin, pienen kiikarin tai kaukoputken avulla.

Kyseessä oli vain puolen metrin kokoinen pallomainen satelliitti, jonka kiertorata oli lähimmillään noin 200 km korkeudessa. Sputnikin kiertoaika maapallon ympäri oli hieman yli puolitoista tuntia.

Lentonsa aikana Sputnik välitti radiotaajuista signaalia maassa oleville vastaanottoasemille. Piipittävän signaalin muutosta seuraamalla voitiin tutkia mm. ionosfäärin ominaisuuksia. Tämä maailman ensimmäinen ja sen aikakauden ainoa satelliitti oli toiminnassa vain 21 päivän ajan.

Sputnik ja Laika-koira

Kuukautta myöhemmin ensimmäisen Sputnikin jälkeen Neuvostoliitto teki toisen avaruuslaukaisun. Tällä kertaa marraskuun 3. päivänä laukaistun Sputnik 2 -tekokuun kyydissä matkasi avaruuteen maailman ensimmäinen elävä olento, Laika-koira. Sen avulla oli tarkoitus kokeilla, kuinka elävä olento selviytyisi avaruuslennosta, kykenisikö ihminen joskus selviytymään avaruuden olosuhteissa.

Laikan moduulissa oli pieni televisiokamera ja erilaisia tunnistimia, jotka mittasivat koiran verenpainetta ja sydämen lyöntitiheyttä. Näin saatiin radioteitse tietoa Laikan tilasta. Moduulin kuumenemisen vuoksi Laika kuoli avaruudessa neljän päivän kuluessa. Viikon kuluessa Sputnikin akut tyhjenivät ja järjestelmät lakkasivat toimimasta. Satelliitti tuhoutui ilmakehässä lopullisesti huhtikuun 14. päivänä vuonna 1958.

Lue lisää kuinka Sputnik näkyi Suomen taivaalla.

Vanguard 1 -satelliitti (Kuva: NASA)
Explorer-satelliitti (Kuva: NASA)

Vanguard-ohjelma käynnistyy

Yhdysvaltain Vanguard-ohjelma julkistettiin vuonna 1955, kun presidentti Eisenhower ilmoitti maan aikovan laukaista pienen miehittämättömän tekokuun avaruuteen kansainvälisenä geofysiikan vuonna 1957.

Kehitystyö käynnistyi pian Naval Research Laboratoryssä Washingtonissa. Sieltä syntyi noin 16 cm:n kokoinen pieni pallomainen satelliitti, jolla oli painoa vain 1,47 kg.

Ensimmäisellä prototyypillä TV-1:llä (Test Vehicle) tehtiin koelaukaisu toukokuun 1. päivänä vuonna 1957. Seuraava koelaukaisu (TV-2) tehtiin lokakuun 23.päivänä myöhemmin samana vuonna. Kolmannen laukaisun oli määrä olla ensimmäinen virallinen Vanguard-laukaisu joulukuun 6. päivänä, mutta raketti nousi vain muutamia metrejä ja koko komeus iskeytyi maanpintaan ja viottui käyttökelvottomaksi. Näin kävi myös seuraavalla laukaisukerralla helmikuun 5. päivänä vuonna 1958.

Ensimmäinen Vanguard pääsi viimein avaruuteen 17. maaliskuuta 1958. Pieni alumiininen satellitti saavutti hyvin elliptisen radan, jonka etäisin piste oli 3968 km ja lähin piste 650 km etäisyydellä Maasta. Kahden hyvin heikkotehoisen (10 mW ja 5 mW) radiolähettimen turvin satelliitin liikerataa voitiin tutkia Maasta käsin ja näin tarkastella Maan magnettikentän muutoksia ja maapallon muotoa. Vanguard oli toiminnassa seitsemän vuoden ajan ja edelleenkin se kiertää maapalloa, ollen maailman vanhin Maata kiertävä satelliitti.

Explorer

Sputnikin laukaisun jälkeen amerikkalaiset vauhdittivat oman satelliittinsa saamiseksi Maata kiertävälle radalle. Kehitystyön kärkeen asettui toisen maailmansodan aikaisen V2-raketin kehittäjä Werner Von Braun ja Iowan yliopiston tohtori James Van Allen.

Explorer 1 -satelliitti pääsi radalleen tammikuun 31. päivänä vuonna 1958 Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta Jupiter-C -raketin matkassa. Siitä tuli ensimmäinen amerikkalainen tekokuu Maata kiertävällä radalla.

Explorer 1 oli parin metrin kokoinen pitkulainen tieteellinen satelliitti, jonka mittalaitteiden suunnittelun taustalla oli tohtori James Van Allen. Satelliitin mittalaitteet havaitsivat ns. Van Allenin säteilyvyöhykkeiden olemassaolon noin 1000 km etäisyydella Maasta. Näin se toi tieteellisesti merkittävää sisältöä Kansainvälisen geofysiikan vuoden nimiin.

Explorer 1 kiersi Maata elliptisellä radalla, jonka etäisin piste oli noin 2500 km etäisyydellä Maasta ja lähin piste 360 km etäisyydellä. Satelliitin kiertoaika maapallon ympäri oli 114,9 minuuttia. Satelliitin varusteena oli mm. lämpötilatunnistimia, mikrofoni mikrometeoriittien havaitsemiseen ja kosmisen säteilyn mittalaitteita.

Lähteitä ja linkkejä

Otsakkeen kuvat: Nasa, ESA, N. Smith (Kalifornian yliopisto, Berkeley), ja The Hubble Heritage Team (STScI/AURA)