Satelliitti eli tekokuu on Maan keinotekoinen kiertolainen, jonka ihmiskunta on lähettänyt avaruuteen planeettamme läheisyyteen suorittamaan jotain tiettyä tehtävää. Luotaimeksi kutsutaan sellaisia "satelliitteja", jotka eivät kierrä maapalloa vaan vaeltavat Aurinkokunnassamme tutkien planeettoja, pikkuplaneettoja, Aurinkoa, komeettoja jne.

Euroopan avaruusjärjestö ESA:n SMOS-satelliitti laukaistiin avaruuteen vuonna 2009 (Kuva: ESA)

Satelliitti on monimutkainen elektroninen rakennelma, joka koostuu monenlaisista mittalaitteista. Nämä laitteet muodostavat satelliitin ydinrakenteen (engl. termi bus tai platform). Tähän kuuluvat kaikki satelliitin toiminnan kannalta olennaisimmat laitteet. Ydinrakenteen ympärillä tai jopa sen pinnassa ovat aurinkopaneelit, joista satelliitti saa tarvittavan energian sen laitteiden toimintaa varten. Energialähteenä joissakin satelliiteissa saattaa olla jopa pieni ydinparisto (RTG, radioisotope thermoelectric generator). Tällaiselle ydinparistolle on käyttöä varsinkin luotaimissa, jotka matkaavat kauas Aurinkokunnan äärilaidoille tai jopa sen ulkopuolelle, jolloin auringonsäteilyn määrä ei ole enää riittävää laitteiden ylläpitoa varten. Perinteisistä aurinkopaneeleista matalalla radalla kiertävä satelliitti saa energiaa parinsadan watin edestä neliömetriä kohden.

Satelliitin varusteisiin kuuluvat myös pienet työntömoottorit. Niitä tarvitaan satelliitin liikutteluun korkeammalle tai alhaisemmalle radalle. Niillä on erityisen tärkeä rooli satelliitin laukaisun yhteydessä. 

Satelliitti ammutaan avaruuteen kantoraketin kyydissä. Tämä raketti kuljettaa satelliitin tietylle radalle, josta satelliitti jatkaa matkaansa lopulliselle radalleen työntömoottoreidensa turvin. Näin käyttäytyvät varsinkin useat tietoliikennesatelliitit, joiden lopullinen paikka on kaukana lähes 36 000 km korkeudessa. Tässä raketti jättää satelliitin ns. pysäköintiradalle (engl. termi transfer orbit). Maan vetovoimakentän ja työntömoottoreidensa avulla satelliitti siirtää itsensä kaukaiselle radalleen. Maapallon kiertämiseen ei tarvita työntömoottoreita vaan se hoituu luonnollisesti Maan vetovoimakentän ansiosta.

Paluu etusivulle