Maata kiertävä Kansainvälinen avaruusasema on suurin ihmisen tekemä rakennelma Maata kiertävällä radalla. Valmistelut avaruusaseman toteuttamiseksi aloitettiin jo varhain 1980-luvulla. Seuraavan vuosikymmenen lopulla suunnitelmista alkoi tulla hiljalleen todellisuutta ja tänään avaruusasema palvelee meitä kansainvälisenä avaruuslaboratoriona

Kansainvälisen avaruusaseman eli ISS (International Space Station) rakentuu useista tutkimusmoduuleista, huoltomoduuleista, noodeista eli liitosmoduuleista ja aurinkopaneeleista. Kyseessä on kuin Maata kiertävä palapeli, joka on rakentunut hiljalleen pala palalta.

Avaruusaseman ensimmäinen palanen noin 19 000 kg:n painoinen venäläinen Zarya (auringonnousu) laukaistiin avaruuteen marraskuussa 1998. Tämä paineistettu moduuli toimi varastotilana ja se koostui myös avaruusaseman toiminnalle tärkeistä sähkö- ja navigointijärjestelmistä. Nykyisin se toimii avaruusaseman varastotilana.

Amerikkalainen Unity-moduuli vietiin avaruuteen avaruussukkula Endeavourin mukana joulukuussa 1998. Tämän moduulin tehtävänä oli toimia liitosmoduulina seuraavia laboratorioita varten. Unity pitää sisällään runsaasti avaruusaseman tarvitsemaa kaapelointia nesteiden, kaasujen ja sähkön siirtoon.

Kahta vuotta myöhemmin Unityyn liittyi ensimmäinen tutkimusmoduuli, venäläinen Zvezda (tähti). Tässä moduulissa oli ensimmäiset asuintilat avaruusaseman miehistölle. Asuintilojen lisäksi tämä moduuli pitää sisällään sähkö- ja tietoliikennejärjestelmiä sekä ohjauskomponentteja. Siinä on myös telakointiportti miehistö- ja rahtialuksille.

Helmikuussa 2001 Kansainvälinen avaruusasema laajeni amerikkalaisella Destiny-moduulilla. Tämän moduulin tehtävänä oli tarjota lisää asuin- ja tutkimustilaa avaruusaseman miehistölle. Nykyään se toimii pääasiassa tutkimuslaboratoriona, jossa tehdään lukuisia painottomuuteen liittyviä tutkimuksia. Tässä moduulissa on myös ikkuna, josta voidaan tarkkailla avaruutta ja maapalloa.

Pian Destiny-moduulin jälkeen avaruusasemalle asennettiin robottikäsivarsi, joka helpottaa ISS:n huoltotehtäviä. Tämä Canadarm 2 laukaistiin avaruuteen huhtikuussa 2001. Se koostuu seitsemästä moottoroidusta nivelestä ja on pituudeltaan 17,6 metriä.

Jo seuraavana kesänä heinäkuussa 2001 avaruussukkula Atlantis toi avaruusasemaan Quest-ilmalukon. Quest toimii avaruuskävelyjen porttina ja sen yhteydessä säilytetään myös avaruuskävelyjen tarvikkeita.

Syyskuussa 2001 avaruusasemaan asennettiin Pirs-telakointiportti. Siihen telakoituivat avaruusasemalle tulevat huoltoalukset ja se toimi myös avaruuskävelyjen porttina. Pirs-irtautui avaruusasemasta heinäkuussa 2021, jolloin sen korvasi uusi Nauka-moduuli.

Amerikkalainen Harmony-moduuli kiinnittyi ISS:ään lokakuussa 2007 avaruussukkula Discoveryn tuomana. Se yhdistää kolme moduulia Questin, Destinyn ja Unityn. Lisäksi se pitää sisällään ilmastointi-, sähkö- ja vesijärjestelmiä. Sen ulko-osalla toimii myös Canadarm 2.

Eurooppalainen Columbus-moduuli kiinnitettiin useiden viivytysten jälkeen avaruusasemaan helmikuussa 2008. Kyseessä on avaruuslaboratorio, jossa on mittalaitteita mm. biologisiin tutkimuksiin, ihmisen fysiologian tutkimuksiin, nesteiden käyttäytymisen tutkimuksiin jne. Moduuli on pituudeltaan lähes seitsenmetrinen. Sen halkaisija on hieman yli neljä metriä. Columbus-moduulin tilavuus on 75 kuutiometriä.

Japanilainen Kibo-tutkimusmoduuli (JEM, The Japanese Experiment Module) rakentui avaruusasemalle useammassa osassa vuodesta 2008 lähtien. Se valmistui kesällä 2009. Kibo on samankaltainen tutkimuslaboratorio kuin Columbus ja se keskittyy lääketieteen tutkimuksiin, bioteknologiaan ja tietoliikenteeseen. Se koostuu paineistetusta ja paineistettomasta alueesta. Siinä on myös portti, jonka kautta voidaan siirtää tutkimuskohteita avaruuteen. Kibo on kiinnittyneenä avaruusasemaan Harmony-moduulin kautta.

Venäläinen Poisk on telakointimoduuli samalla tavoin kuin Pirs. Se toimii myös avaruuskävelyjen porttina. Poisk tarjoaa telakointimahdollisuuden venäläisille Progress- ja Sojuz -aluksille. Moduulissa on lisäksi pieni ikkuna sekä sähkö- ja tietoliikennejärjestelmiä.

Tranquility on yhdistävä moduuli, joka on kiinnittyneenä Unity-moduuliin. Se tarjoaa paineistettua työtilaa miehistölle ja lisäksi siinä on telakointiportti. Tässä moduulissa on myös ilmastointiin, hapen- ja veden tuottamiseen liittyvää tekniikkaa. Myös jätteiden käsittely tapahtuu tässä moduulissa.

Cupola on havaintomoduuli, joka liitettiin avaruusasemaan helmikuussa 2010. Tämän moduulin ikkunoiden kautta voidaan tarkkailla avaruutta, maapalloa ja erilaisia toimintoja avaruusaseman ulkopuolella.

Rassvet on pääasiassa varastomoduuli, joka liitettiin Zarya-moduuliin toukokuussa 2010. Moduulissa on myös telakointiportti venäläisille Sojuz- ja Progress-aluksille.

Permanent Multipurpose Module (PMM, Leonardo) on tieteellinen ja varastointimoduuli. Tämä on kiinnittyneenä Unity-moduuliin. PMM kiinnitettiin avaruusasemaan helmikuussa 2011.

Nauka (Multi-Purpose Laboratory Module) on venäläinen laboratorio- ja telakointimoduuli, joka laukaistiin avaruusasemalle heinäkuussa 2021. Se on avaruusaseman eräs kookkaimmista moduuleista, jolla on pituutta 13 metriä ja sen massa on 20 300 kg.

Prichal on telakointimoduuli, jossa on 6 telakointiporttia. Yhtä näistä käytetään avaruusaseman yhteydessä, joten käytettävissä on viisi telakointiporttia. Moduulissa on myös paineistettua tilaa 19 neliömetriä. Moduuli on kooltaan noin 5 x 3 metriä. Prochal laukaistiin avaruusasemalle marraskuussa 2021.

Avaruusasema ISS:n rakenne. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen isompana (Kuva: NASA/ESA)