Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Avaruustekniikka

Ensimmäiset Saljut-avaruusasemat

Saljut 1

Neuvostoliiton Saljut 1 oli maailman ensimmäinen avaruusasema 1970-luvun alussa. Avaruusasema laukaistiin Proton-kantoraketilla Maata kiertämään huhtikuun 19. päivänä vuonna 1971.

Saljut 1 oli rakenteeltaan yksinkertainen sylinteri, jonka kummassakin päässä oli aurinkopaneelit. Rakennelman pituus oli noin 20 metriä ja halkaisija 4 metriä.

Ensimmäisellä Saljut-avaruusasemalla vieraili onnistuneesti vain yksi miehistö kesäkuussa 1971, sillä ensimmäinen miehitetty lento epäonnistui. Pian avaruusaseman laukaisun jälkeen Sojuz 10 -lennon miehistö telakoitui avaruusasemaan. Ongelmia ilmaantui avaruusaseman luukun kanssa ja miehistö ei päässyt sisään avaruusasemalle. He joutuivat palaamaan takaisin Maahan.

Sojuz 11 -lento oli sen sijaan onnistuneempi. Kolme kosmonauttia Georgi Dobrovolski, Vladislav Vokov ja Viktor Patsajev laukaistiin matkalleen kesäkuun 6. päivänä 1971. He viipyivät avaruusasemalla kolmisen viikkoa ja lähtivät paluumatkalle kesäkuun 29. päivänä. Venttiilin häiriön vuoksi aluksen paineistus petti ja kaikki kolme kosmonauttia kuolivat.

Lokakuun 11. päivänä 1971 Saljut 1 -avaruusasema ohjattiin tuhoutumaan Tyynen Valtameren yläpuolelle.

Ensimmäisistä Saljut-avaruusasemista oli suunniteltu sotilaallisia ja ne perustuivat Neuvostoliiton ns. Almaz-ohjelmaan, jotka mahdollistivat mm. maanpinnan kohteiden tarkkailun. Tämä avaruusohjelma koki useita epäonnistumisia.

Saljut 2

Saljut 2 laukaistiin avaruuteen huhtikuun 3. päivänä vuonna 1973. Kyseessä oli ensimmäinen varsinainen sotilaallinen avaruusasema, joka perustui Saljut 1 -avaruusaseman muotoihin.

Pian laukaisun jälkeen huhtikuun 14. päivänä avaruusasemalla tapahtui räjähdys, joka vahingoitti aurinkopaneeleita, telakointiporttia ja tietoliikenneantenneja. Avaruusasema alkoi kieppua hallitsemattomasti ja tuhoutui ilmakehässä vuoden 1973 toukokuussa.

Toukokuun 11. päivänä vuonna 1973 avaruuteen koetettiin laukaista uusi avaruusasema. Se pääsi toki radalleen, mutta vioittui melko nopeasti ja tuhoutui ilmakehässä vajaa kahta viikkoa myöhemmin toukokuun 22. päivänä. Avaruusasemalle ei annettu Saljut-nimeä vaan se sai satelliiteille tyypillisemmän nimen Kosmos 557.

Saljut 3

Saljut 3 oli jo hieman toimivampi kokonaisuus ja se laukaistiin avaruuteen kesäkuussa vuonna 1974. Tämä avaruusasema kykeni kuvaamaan maanpinnan kohteita ja palauttamaan filmit kapselissa Maahan. Avaruusaseman miehistö teki avaruudessa myös lukuisia tieteellisiä kokeita.

Tällä avaruusasemalla vieraili vain yksi kaksihenkinen miehistö Sojuz 14 -lennon yhteydessä 15 päivän ajan. Miehistönä olivat kosmonautit Pavel Popovich ja Juri Artjukhin. Seuraava miehitetty lento Sojuz 15 epäonnistui telakointiportin häiriöiden vuoksi ja miehistö joutui palaamaan takaisin Maahan. Avaruusasema tuhoutui ilmakehässä elokuun 24. päivänä vuonna 1975.

Saljut 4

Saljut 4 oli vuorossa joulukuun 26. päivänä vuonna 1974. Tämä avaruusasema oli edeltäjiään monipuolisempi tieteellisten kokeiden suhteen. Avaruusasemalta tarkkailtiin niin Maata kuin avaruuttakin ja siellä tehtiin lukuisia painottomuuteen liittyviä kokeita. Tällä avaruusasemalla vieraili kaksi miehistöä Sojuz 17 -ja Sojuz 18 -lentojen yhteydessä. Näistä ensimmäisellä lennolla oli mukana tammikuussa 1975 Aleksei Gubarev ja Georgy Grechko ja sen kesto oli yli 29 päivää. Toisella lennolla toukokuussa 1975 olivat mukana Pyotr Klimuk ja Vitaly Sevastjanov. Tämän lennon kesto oli lähes 63 päivää. Avaruusasema tuhoutui ilmakehässä helmikuun 2. päivänä vuonna 1977.

Saljut 5

Saljut 5 oli viimeinen ns. ensimmäisen sukupolven avaruusasemista. Se laukaistiin avaruuteen kesäkuun 22. päivänä vuonna 1976. Sotilaallisten  tehtävien lisäksi avaruusasemalla tehtiin lukuisia painottomuuteen liittyviä kokeita. Tällä avaruusasemalla vieraili kaksi miehistöä.  Avaruusasema tuhoutui ilmakehässä elokuun 8. päivänä vuonna 1977.
 

 

Lisää tästä aiheesta,

RSS Zeniitti

RSS Taivaanvahti

RSS Avaruus.fi-foorumi