Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Avaruustekniikka

Avaruusasema Mir

Venäjän avaruusasema Mir lienee tunnetuin menneiden vuosien suurista avaruusasemista. Vuodesta 1986 lähtien se palveli 15 vuoden ajan taivaallisena avaruuslaboratoriona ja tarjosi unohtumattomia kokemuksia myös sen miehistöille, kosmonauteille ja avaruusasemalla vierailleille astronauteille.

Kaikki alkoi venäläisen Proton-raketin laukaisusta helmikuun 20. päivänä vuonna 1986. Tuolloin Baikonurin avaruuskeskuksesta laukaistiin avaruuteen avaruusaseman ydinmoduuli, Mir. Tässä ytimessä oli kuusi telakointiporttia, mikä mahdollisti sen laajentamisen tulevina vuosina moduuli kerrallaan.

Mir perustui jo aikaisempiin avaruusasematoteutuksiin, joista Neuvostoliitolla oli jo vankka kokemus. Näistä merkittävimpiä olivat Saljut 6- ja Saljut 7 -avaruusasemat, joista Mir-avaruusasema sai paljon virikkeitä, mutta oli toiminnoiltaan kehittyneempi.

Pian ydinmoduulin laukaisun jälkeen avaruusasemalle saapui sen ensimmäinen miehistö. He olivat kosmonautit Leonid Kizim ja Vladimir Solovjev, jotka viipyivät Mirillä toukokuun alkupuoliskolle saakka.

Avaruusaseman moduulit

Kvant 1 oli avaruusasema Mirin ensimmäinen laajennusmoduuli. Se kiinnittyi avaruusasemaan huhtikuussa 1987. Kvant tarjosi 40 kuutiometriä lisää tilaa avaruusaseman miehistölle. Sen mukana oli tähtitieteellisiä havaintolaitteita, jotka mahdollistivat avaruuden tutkimisen mm. röntgen- ja ultraviolettisäteilyn aallonpituuksilla. Moduuliin kuului myös biotekniikan mittalaitteita sekä avaruusaseman asennonsäätöön tarvittavia gyroskooppeja. Kvant toi avaruusasemalle myös aurinkopaneelin.

Kvant 2 telakoitui Mir avaruusasemaan marraskuussa 1989 ja tarjosi taas lisätilaa, mutta ennen kaikkea uuden telakointiportin ja taas joukon tieteellisiä tutkimuslaitteita. Kvant 2 toi avaruusasemalle vedenkierrätysjärjestelmän, paransi sen hapentuottoa ja sähköjärjestelmiä.

Kristall oli tiedemoduuli, jossa tehtiin materiaalitutkimusta, astrofysiikkaan ja geofysiikkaan liittyviä tutkimuksia painottomuuden olosuhteissa. Kristall laukaistiin kohti avaruusasemaa toukokuussa vuonna 1990 ja kesäkuussa se telakoitui pysyväksi osaksi avaruusasemaa. Kristall-moduulissa oli myös telakointiportti Neuvostoliiton suunnittelemaan Buran-avaruussukkulaa varten. Sukkulaohjelma kuitenkin keskeytettiin ja porttia käytettiin Sojuz-miehistönkuljetusaluksen tarpeisiin.

Spektr oli havaintomoduuli, jonka avulla oli tarkoitus mm. kartoittaa maapallon luonnonvaroja ja tutkia ilmakehää. Moduulissa oli mukana myös bioteknologiaan ja materiaalitutkimukseen liittyviä mittalaitteita. Moduuli telakoitui avaruusasemaan kesäkuussa vuonna 1995. Spektr laajensi myös hieman avaruusaseman oleskelutiloja 62 kuutiometrin verran. Kesäkuun 25. päivänä vuonna 1997 Progress-huoltoalus törmäsi moduuliin tehden siihen vuodon. Avaruusaseman miehistön onnistui eristää muut avaruusaseman tilat vaurioituneesta moduulista.

Priroda oli kaukokartoitusmoduuli, jonka laitteistoilla tarkkailtiin siis Maapalloa. Mukana oli myös materiaalitekniikkaan, sään ja ilmakehän tutkimiseen liittyviä laitteistoja, joihin osallistuivat Venäjän lisäksi Yhdysvallat, Saksa ja Ranska. Priroda telakoitui avaruusasemaan huhtikuussa vuonna 1996.

Avaruussukkulan telakointiportti (Docking Compartment) liitettiin avaruusasemaan marraskuussa vuonna 1996. Kahta vuotta aikaisemmin Venäjä ja Yhdysvallat sopivat seitsemän Yhdysvaltain avaruussukkulalennon toteuttamisesta avaruusasema Mirille vuoteen 1998 mennessä. Tämä telakointiportti liitettiin Priroda-moduuliin. Avaruussukkula ei voinut hyödyntää muita avaruusaseman telakointiportteja.

 

Avaruusaseman keskeisimmät moduulit

ModuuliAjankohtaMitat(m)Paino (kg)
Tarkoitus
Mir20.2.198613,1
20 400
Ydinmoduuli, oleskelutilaa
Kvant 1
30.3.19875,3 x 4,35
11 000Mittalaitteita, oleskelutilaa
Kvant 2
26.11.198912,2 x 4,35
19 640
Ylläpitojärjestelmiä, oleskelutilaa
Kristall
10.6.199011,9 x 4,35
19 640
Tutkimusmoduuli
Spektr
1.6.19959,1 x 4,35
20 000
Havaintomoduuli, tutkimus
Priroda
26.4.19969,7 x 4,35
20 000
Kaukokartoitus, tutkimus
Avaruussukkulan telakointiportti
15.11.19965 x 2,9

Telakointiportti avaruussukkulalle

Liikenneyhteydet avaruusasemalle

Sojuz-miehistöalus palveli miehistönkuljettajana avaruusasemalle ja takaisin. Alukseen mahtui maksimissaan kolmen hengen miehistö. Maahan se laskeutui oman laskuvarjonsa turvin. Myöhemmin Sojuz-aluksia on käytetty kansainvälisen ISS-avaruusaseman miehistönkuljetuksiin.

Progress-huoltoalus toimi avaruusrahtialuksena tuoden säännöllisesti tarviketäydennyksiä avaruusaseman miehistölle. Lopulta alus vapautettiin avaruuteen ja se tuhoutui hallitusti Tyynen Valtameren yläpuolella.

Yhdysvaltain avaruussukkula telakoitui ensimmäisen kerran Mir-avaruusasemaan syksyllä vuonna 1996. Tämän jälkeen sitä voitiin käyttää myös miehistöjen ja tarvikkeiden kuljettamiseen.

Viimeiset hetket

Mir-avaruusasema ehti palvella avaruudessa miehitettyjä lentoja ja painottomuuden tutkimuksia kolme kertaa suunniteltua kauemmin. Vielä 1990-luvulla siihen liitettiin uusia moduuleita ja sen toimintaa aktivoitiin Yhdysvaltain avaruussukkulan vierailuilla. Kansainvälisen avaruusaseman suunnitelmat ja rahoitus ajoivat avaruusasema Mirin tiensä päähän 2000-luvun alussa. Joulukuun 30. päivänä vuonna 2000 avaruusasema Mir päätettiin sulkea lopullisesti ja ohjata tuhoutumaan ilmakehään pian seuraavana vuonna.

Jättiläismäisen noin 134 000 kg:n painoisen avaruusaseman tuhoaminen oli melkoinen haaste ja vieläpä sillä tavoin, ettei tuhoutumisesta olisi vaaraa maapallon asutuille alueille. Lopulta Mir vajosi ilmakehään tuhoutumaan maaliskuun 23. päivänä vuonna 2001 eteläisen Tyynen Valtameren yläpuolella Uudesta Seelannista itäänpäin.

RSS Zeniitti

RSS Taivaanvahti

  • AurinkokuntaSatelliitti I 20.8.2020 klo 23.48 - 21.8.2020 klo 1.40, Kustavi, Pekka Parviainen
  • AurinkokuntaSatelliitti III 20.8.2020 klo 1.04-2.27, Kustavi, Pekka Parviainen
  • AurinkokuntaSatelliitti III 19.8.2020 klo 0.27-1.27, Ikaalinen, Heidi Rikala
  • AurinkokuntaSatelliitti II 17.8.2020 klo 1.13-2.15, Kustavi, Pekka Parviainen
  • AurinkokuntaSatelliitti II 17.8.2020 klo 0.51, Sammatti, Kari Kaila4

RSS Avaruus.fi-foorumi