Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Avaruustekniikka
Vilkkuvat satelliitit
Useat Maata kiertävät satelliittit ja muut kantorakettien jäännökset pyörivät enemmän tai vähemmän radoillaan. Tällaiset kappaleet näkyvät Maahan vilkkuvina satelliitteina. Tähtikirkkaalta taivaalta, pian auringonlaskun jälkeen voi löytää joitakin vilkkuvia satelliitteja.
Monenlaisia välähtelijöitä
Vilkkuvia satelliitteja on monenlaisia. Satelliitin kirkkauden vaihtelu voi olla säännöllistä tai epäsäännöllistä. Vilkkumisjakso saattaa pysyä useita päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia vakiona, kunnes se yhtäkkiä muuttuu. Jo pienen avaruusromun kappaleen törmäys satelliittiin saattaa olla muutoksen aiheuttaja. Joillakin satelliiteilla vilkkuminen on sekä säännöllistä että epäsäännöllistä eli säännöllisen vilkkumisjakson seassa saattaa erottua epäsäännöllisiä välähdyksiä.
Laukaisun yhteydessä kantorakettien palaset jäävät usein pyörimään radoilleen. Jotkut satelliittit on suunniteltu pyörimään jonkin verran radallaan, pysyäkseen jossain tietyssä asennossa. Kun kappaleen pyörimisenergia loppuu, vähenee pyöriminen. Pyörimiseen vaikuttavat myös mm. aurinkotuuli, ilmakehän vastus ja Maan magneettikenttä.
Useimmilla vilkkujilla jakso on selvästi erotettavissa. Satelliitti saattaa kadota hetkeksi näkymättömiin tai on muuten hyvin himmeä minimin aikana. Joillakin jakso on taas hyvin laakea; kirkkaus muuttuu hyvin hitaasti magnitudin tai kaksi. Eräät näyttäytyvät taivaalla vain terävinä välähdyksinä muutamien sekuntien välein. Joillakin satelliiteilla välähtely on enemmän tai vähemmän säännöllistä ja varsinaisten välähdysjaksojen välillä saattaa esiintyä lyhyempiä vilkkumisjaksoja.
Välähtelyn määrää kappaleen muoto
Vilkkuva satelliitti saattaa olla varsin monimuotoinen kappale avaruudessa. Muodoiltaan pyöreä kappale näkyy Maahan melko tasaisen kirkkaana. Kulmikas, pyörivät kappale näyttäisi taas vaihtelevan kirkkaudeltaan melkoisesti. Jos pyörähdysakseli on vinossa havaitsijaan nähden, mutkistaa tämä merkittävästi satelliitin pyörimisen ja vilkkumisen välistä yhteyttä. Vilkkumisjakso ei kerro suinkaan aina satelliitin pyörähdysjaksoa, sillä yhden pyörähdyksen aikana satelliitti saattaa välähtää jo monta kertaa.
Vilkkuvien satelliittien seurantaa
Vilkkuvien satelliittien säännöllinen seuraaminen on mielenkiintoinen harrastealansa. Havaintovälineiksi tarvitaan kiikari, muistiinpanovälineet ja ajanottokello, jolla päästään mahdollisimman hyvään tarkkuuteen.
Kun satelliitti ilmestyy taivaalle, aloitetaan sen seuraaminen. Ajanottokello käynnistetään valonvaihtelun sopivassa vaiheessa, esimerkiksi kun satelliitti näkyy kirkkaimmillaan. Tämän jälkeen lasketaan vilkkumisjaksoja. Näitä kannattaa laskea mahdollisimman pitkään, riippuen tietenkin jakson pituudesta. Ajanottokello pysäytetään lopuksi samanlaiseen valonvaihtelun kohtaan mistä se aloitettiinkin.
Havainnon päätteeksi määritetään vilkkumisjakso. Tämän saat jakamalla havaintoajan pituuden laskettujen jaksojen määrällä. Jokaisen havainnon yhteydessä tulisi tehdä myös arvio havainnon ajoituksen tarkkuudesta esimerkiksi tyyliin 0.5 sekuntia, 0.4 sekuntia...
Taivaan kirkkaimpia välähtelijöitä
Designaatio | NORAD Nbr | Nimi | Havainto pvm | Havaitsija | Kirkkaus | Jakso ja huomioita |
---|---|---|---|---|---|---|
1976-019A | 8709 | UME 1 | 15.1.2014 | FGR | +4 | 7,42 s |
1982-072A | 13367 | Landsat 4 | 5.1.2013 | HEK | +3,5 | noin 5 s |
1985-055B | 15874 | Intelsat 5F11 r | 5.7.2013 | FGR | +3 | 10,45 s |
1986-019A | Spot 1 | 16.8.2010 | HEK | +1 | jakso noin 1-4 s | |
1986-061A | EGP | +4 | noin 0,6 s | |||
1988-089A | 19531 | NOAA 11 | 5.7.2013 | FGR | +4 | 4,44 s |
1991-032A | 21263 | NOAA 12 | 1.2.2012 | HEK | +4 | noin 2 s |
1992-052A | 22076 | Topex/Poseidon | 6.10.2010 | LW | +2 | 9,9 s, katoaa välähdysten välillä |
1993-050A | 22739 | NOAA 13 | 14.7.2013 | FGR | +4 | 2,24 s |
1994-017B | USA 102 | 22.8.2012 | HEK | -3 | noin 5 s | |
1994-089A | 23455 | NOAA 14 | 24.6.2013 | FGR | +1 | 4,60 s |
1995-021A | 23560 | ERS 2 | 28.12.2013 | FGR | +2.5 | 107 s |
1999-029C | 25758 | Oceansat 1 | 13.5.2014 | FGR | +2.5 | 3,99 s |
1999-064A | 25977 | Helios 1B | 17.7.2013 | FGR | +4 | 30,8 s |
2002-009A | 27386 | Envisat | +2 | Välähtelee ajoittain | ||
2005-004B | USA 181 rkt | 3.11.2012 | HEK | +4 | noin 5 s | |
2006-002A | 28931 | ALOS | 29.3.2014 | FGR | +1...-10 | 19,8 s |
2006-015A | Yaogan 1 | 22.2.2012 | HEK | -3 | noin 5 s | |
2007-027B | USA 194 rkt | 2.6.2013 | HEK | +2,5 | noin 5 s | |
2010-005B | 36396 | SDO rkt | 12.7.2013 | FGR | +3 | 5,6 s |
Havaitsijat
Lyhenne | Nimi | Paikka |
---|---|---|
FGR | Alain Figer | Ranska |
HEK | Heikki Kauppinen | Espoo |
LW | Leo Wikholm | Helsinki |
- Nasan aurinkopurjeen voi löytää nyt iltataivaalta 16.11.2024
- Avaruusasema ISS näkyy marraskuun iltataivaalla 16.11.2024
- Avaruusasema ISS näkyy aamutaivaalla 17.12.2022
- Avaruusasema ISS iltataivaalla 16.9.2022
- Vilkas rakettikevät 26.6.2023
- Avaruusasema ISS iltataivaalla 16.9.2022
- Avaruusasema ISS näkyy iltataivaalla 22.1.2022
- Satelliittikolmioita iltataivaalla 31.12.2021
- Starlink-satelliitteja 2.12.2024 klo 19.15, Muonio, Anonyymi
- Starlink-satelliitteja IV 2.12.2024 klo 17.57, Kittilä, Satu Savikko
- Starlink-satelliitteja 2.12.2024 klo 17.56-17.57, Ylitornio, Jussi Alanenpää
- Starlink-satelliitteja 2.12.2024 klo 17.54-17.58, Muonio, Jukka Paaso
- Starlink-satelliitteja 2.12.2024 klo 17.30-17.35, Vuontisjärvi, Jarno Viitanen
- The Pillars of Creation: A 3D Multiwavelength Exploration 27.6.2024
- Vs: LSST-teleskooppi ja JWST 4.5.2024
- Vs: LSST-teleskooppi ja JWST 4.5.2024
- Vs: LSST-teleskooppi ja JWST 3.5.2024
- Vs: LSST-teleskooppi ja JWST 3.5.2024