Kirjaudu tai rekisteröidy

Vilkkuvat satelliitit

Ajisai eli EGS tai EGP on taivaallinen diskopallo, laserheijastimien ja prismojen täyttämä geodeettinen tutkimussatelliitti. Tämä on suhteellinen helppo havaintokohde (Kuva: JAXA)

Useat Maata kiertävät satelliittit ja muut kantorakettien jäännökset pyörivät enemmän tai vähemmän radoillaan. Tällaiset kappaleet näkyvät Maahan vilkkuvina satelliitteina. Tähtikirkkaalta taivaalta, pian auringonlaskun jälkeen voi löytää joitakin vilkkuvia satelliitteja.

Monenlaisia välähtelijöitä

Vilkkuvia satelliitteja on monenlaisia. Satelliitin kirkkauden vaihtelu voi olla säännöllistä tai epäsäännöllistä. Vilkkumisjakso saattaa pysyä useita päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia vakiona, kunnes se yhtäkkiä muuttuu. Jo pienen avaruusromun kappaleen törmäys satelliittiin saattaa olla muutoksen aiheuttaja. Joillakin satelliiteilla vilkkuminen on sekä säännöllistä että epäsäännöllistä eli säännöllisen vilkkumisjakson seassa saattaa erottua epäsäännöllisiä välähdyksiä.

Laukaisun yhteydessä kantorakettien palaset jäävät usein pyörimään radoilleen. Jotkut satelliittit on suunniteltu pyörimään jonkin verran radallaan, pysyäkseen jossain tietyssä asennossa. Kun kappaleen pyörimisenergia loppuu, vähenee pyöriminen. Pyörimiseen vaikuttavat myös mm. aurinkotuuli, ilmakehän vastus ja Maan magneettikenttä.

Useimmilla vilkkujilla jakso on selvästi erotettavissa. Satelliitti saattaa kadota hetkeksi näkymättömiin tai on muuten hyvin himmeä minimin aikana. Joillakin jakso on taas hyvin laakea; kirkkaus muuttuu hyvin hitaasti magnitudin tai kaksi. Eräät näyttäytyvät taivaalla vain terävinä välähdyksinä muutamien sekuntien välein. Joillakin satelliiteilla välähtely on enemmän tai vähemmän säännöllistä ja varsinaisten välähdysjaksojen välillä saattaa esiintyä lyhyempiä vilkkumisjaksoja.

Kosmos 2082 rkt (90-046B) välähtelyä. Tällä kantoraketin jäännöksellä oli aluksi hyvin lyhyt välähdysjakso, joka alkoi hiljalleen pidentymään ja pidentymään. Nyt satelliitti ei enää välähtele. (Kuva: Belgian Working Group Satellites)

Välähtelyn määrää kappaleen muoto

Vilkkuva satelliitti saattaa olla varsin monimuotoinen kappale avaruudessa. Muodoiltaan pyöreä kappale näkyy Maahan melko tasaisen kirkkaana. Kulmikas, pyörivät kappale näyttäisi taas vaihtelevan kirkkaudeltaan melkoisesti. Jos pyörähdysakseli on vinossa havaitsijaan nähden, mutkistaa tämä merkittävästi satelliitin pyörimisen ja vilkkumisen välistä yhteyttä. Vilkkumisjakso ei kerro suinkaan aina satelliitin pyörähdysjaksoa, sillä yhden pyörähdyksen aikana satelliitti saattaa välähtää jo monta kertaa.

Vilkkuvien satelliittien seurantaa

Vilkkuvien satelliittien säännöllinen seuraaminen on mielenkiintoinen harrastealansa. Havaintovälineiksi tarvitaan kiikari, muistiinpanovälineet ja ajanottokello, jolla päästään mahdollisimman hyvään tarkkuuteen.

Kun satelliitti ilmestyy taivaalle, aloitetaan sen seuraaminen. Ajanottokello käynnistetään valonvaihtelun sopivassa vaiheessa, esimerkiksi kun satelliitti näkyy kirkkaimmillaan. Tämän jälkeen lasketaan vilkkumisjaksoja. Näitä kannattaa laskea mahdollisimman pitkään, riippuen tietenkin jakson pituudesta. Ajanottokello pysäytetään lopuksi samanlaiseen valonvaihtelun kohtaan mistä se aloitettiinkin.

Havainnon päätteeksi määritetään vilkkumisjakso. Tämän saat jakamalla havaintoajan pituuden laskettujen jaksojen määrällä. Jokaisen havainnon yhteydessä tulisi tehdä myös arvio havainnon ajoituksen tarkkuudesta esimerkiksi tyyliin 0.5 sekuntia, 0.4 sekuntia...

Taivaan kirkkaimpia välähtelijöitä

Designaatio NORAD
Nbr
Nimi Havainto
pvm
Havaitsija Kirkkaus Jakso ja huomioita
1976-019A 8709 UME 1 15.1.2014 FGR +4 7,42 s
1982-072A 13367 Landsat 4 5.1.2013 HEK +3,5 noin 5 s
1985-055B 15874 Intelsat 5F11 r 5.7.2013 FGR +3 10,45 s
1986-019A Spot 1 16.8.2010 HEK +1 jakso noin 1-4 s
1986-061A EGP +4 noin 0,6 s
1988-089A 19531 NOAA 11 5.7.2013 FGR +4 4,44 s
1991-032A 21263 NOAA 12 1.2.2012 HEK +4 noin 2 s
1992-052A 22076 Topex/Poseidon 6.10.2010 LW +2 9,9 s, katoaa välähdysten välillä
1993-050A 22739 NOAA 13 14.7.2013 FGR +4 2,24 s
1994-017B USA 102 22.8.2012 HEK -3 noin 5 s
1994-089A 23455 NOAA 14 24.6.2013 FGR +1 4,60 s
1995-021A 23560 ERS 2
28.12.2013 FGR +2.5 107 s
1999-029C 25758
Oceansat 1
13.5.2014 FGR +2.5 3,99 s
1999-064A 25977 Helios 1B 17.7.2013 FGR +4 30,8 s
2002-009A 27386 Envisat +2 Välähtelee ajoittain
2005-004B USA 181 rkt 3.11.2012 HEK +4 noin 5 s
2006-002A 28931 ALOS 29.3.2014 FGR
+1...-10 19,8 s
2006-015A Yaogan 1 22.2.2012 HEK -3 noin 5 s
2007-027B USA 194 rkt 2.6.2013 HEK +2,5 noin 5 s
2010-005B 36396 SDO rkt 12.7.2013 FGR +3 5,6 s

Havaitsijat

Lyhenne Nimi Paikka
FGR Alain Figer
Ranska
HEK Heikki Kauppinen Espoo
LW
Leo Wikholm
Helsinki

Otsakkeen kuvat: Nasa, ESA, N. Smith (Kalifornian yliopisto, Berkeley), ja The Hubble Heritage Team (STScI/AURA)