Kirjaudu tai rekisteröidy

Usein esitettyjä kysymyksiä

R. Vandebergh kuvasi HTV-aluksen kaukoputken läpi.

Voinko nähdä satelliitin paljain silmin?

Illan hämärryttyä tähtikirkkaalta taivaalta voi onnistua tunnin aikana bongaamaan kolmisenkymmentä vaeltavaa valoa eli satelliittia paljain silmin. Ilman apuvälineitä niitä löytynee taivaalta kaikkiaan satakunta. Kiikarilla ja kaukoputkella lukumäärä luonnollisesti kasvaa. Satelliitti näyttää liikkuvalta valopisteeltä. Sen yksityiskohtia ei voi erottaa ilman apuvälineitä.

Voinko erottaa yksityiskohtia satelliiteista?

Satelliittien yksityiskohtien erottamiseen tarvitaan vähintään kaukoputki. Vain suurimpien satelliittien yksityiskohtia, kuten niiden muotoja voidaan erottaa. Kaukoputken lisäksi tarvitaan kamera tai videokamera, joka seuraa kohdetta kaukoputken läpi. Kansainvälisestä ISS-avaruusasemasta on Suomessakin otettu useita kuvia harrastajalaittein. Kuvista voidaan erottaa mm. avaruusaseman muoto ja aurinkopaneelien sijainti.

Jos istahtaisin satellliitin kyytiin, kuinka monta auringonnousua ehtisin näkemään maanpäällisen vuorokauden aikana?

Verraten matalalla radalla olevalta satelliitilta kuluu maapallon kiertämiseen puolitoista tuntia. Kiertoaika kasvaa mitä korkeammalle mennään, mutta hyvin tyypillisesti se on 90 - 110 minuutin luokkaa. Tuollainen satelliitti ehtii kiertää maapallon 14 - 15 kertaa vuorokauden aikana. Auringonnousuja näkyy siis yhtä paljon.

Satelliittien pintamateriaalit saattavat vaikuttaa niiden väriin taivaalla. Tässä edesmennyt UARS-satelliitti, joka tuhoutui ilmakehässä syksyllä 2011. (Kuva: Wikimedia Commons)

Kuinka suuri on satelliitin nopeus?

Kiertoradoilla nopeudet ovat aivan toista luokkaa kuin täällä maanpinnalla. Noin 200 km korkeudessa kiertävän satelliitin nopeus on noin 7 km/s eli 27 000 km/h. Ratakorkeuden kasvaessa nopeuskin hiljalleen putoaa. Tietoliikennesatelliittien suosimalla geostationaariradalla noin 36 000 km korkeudessa nopeus on likimain nolla ja satelliitti näyttää pysyvän paikoillaan Maahan nähden.

Miksi satelliitit ovat hieman erivärisiä?

Tavanomainen satelliitti on valkea valopiste. Jotkut satelliiteista ovat kellertäviä tai punertavia. Värin aiheuttaa usein satelliitin pintamateriaalia eli lämpösuojus, joka on usein kuin kullanhohtoista foliota. Jos satelliitti liikkuu matalalla horisontissa, ilmakehä taittaa satelliitin heijastamaa valoa ja kohde näyttää kellertävältä.

Maata kiertää yli 20 000 suurempaa keinotekoista ihmisen rakentamaa kappaletta. (Kuva: ESA)

Kuinka paljon taivaalla on satelliitteja?

Maata kiertävällä radalla on noin 22 000 yli 10 cm:n kokoista kappaletta (syyskuu 2011). Varsinaisia satelliitteja näistä on vain 1000 kpl. Loput ovat avaruusromua, käytöstä poistettuja satelliitteja, kantoraketteja tai niiden palasia. Avaruudessa on 1 - 10 cm:n kokoisia keinotekoisia kappaleita noin 500 000. Näitä pienempiä kappaleita on avaruudessa kymmeniä miljoonia.

Kuinka monta satelliittia voin nähdä paljain silmin?

Voimme nähdä paljain silmin ehkäpä hieman toistasataa satelliittia. Kiikarilla lukumäärä kasvaa jo useisiin satoihin ja kaukoputken avulla valikoima sen kun laajenee. Jos tarkkailet tunnin ajan selkeää taivasta pian auringonlaskun jälkeen, saatat löytää kolmisenkymmentä satelliittia.

Löysin taivaalta kolmiomuodostelmassa liikkuvia satelliitteja. Mitä ne ovat?

Kyseessä on NOSS-satelliitteja, amerikkalaisia sotilaallisia satelliitteja, jotka liikkuvat kolmiomuodostelmassa. Taivaaltamme löytyy ainakin kolme satelliittikolmiota, jotka näkyvät eri aikaan. Toisinaan NOSS-satelliitit voivat olla kirkkaita ja erottua selvästi, useimmiten ne ovat paljain silmin katsottuna kuitenkin verraten himmeitä ja erottuvat oikeastaan kiikarilla paremmin.

Miksi satelliitit näkyvät taivaalla?

Aurinko valaisee satelliittia kiertoradalla samaan aikaan kun sen tarkkailijan horisontissa aurinko onkin horisontin takana. Ilmiö on hyvin samantapainen, jos tarkkailet lentokoneita auringonlaskun aikaan. Kun aurinko painuu horisontin taakse, voit nähdä korkealla lentävän matkustajakoneen kirkkaana pisteenä, koska aurinko ei ole vielä laskenut sen horisontissa. Satelliiteilla ei ole omaa valoa, vaan kyse on aina heijastuneesta auringonvalosta.

Iridium-satelliittien välähdykset johtuvat auringon valon heijastumisesta satelliitin kookkaista tietoliikenneantenneista. (Kuva: Satobs.org)

Miksi satelliitit välähtelevät?

Satelliitin kirkkauden vaihtelu johtuu niiden pyörimisestä. Koska satelliitit ovat usein varsin monimuotoisia kappaleita, niiden pinnat heijastavat auringonvaloa Maahan eri tavoin. Kookas aurinkopaneeli tai tietoliikenneantenni voi käyttäytyä tasopeilin tavoin aiheuttaessaan kirkkaan välähdyksen maanpinnalla olevalle tarkkailijalle. Kun aurinko osuu sopivaan kulmaan havaitsijan ja satelliitin suhteen, kohde voi näkyä hetkellisesti jopa taivaan kirkkaimpana valopisteenä.

Otsakkeen kuvat: Nasa, ESA, N. Smith (Kalifornian yliopisto, Berkeley), ja The Hubble Heritage Team (STScI/AURA)