Vuoden 2019 keväällä käynnistyi merkittävä satelliittihanke, kun 60 Starlink-satelliittia laukaistiin Maata kiertävälle radalle Yhdysvaltain Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta toukokuun 24. päivänä. Starlinkin tehtävänä on tarjota internet-yhteyksiä kaikkialle maapallolla. Visuaalisesti näiden satelliittiryhmien laukaisut saattavat näkyä erikoisina helminauhoina. Satelliitit pysyvät jonomuodostelmassa jonkin aikaa laukaisun jälkeen, kunnes erkanevat lopullisille radoilleen.

Starlink-satelliitit ovat amerikkalaisen SpaceX-yhtiön satelliittihanke, joka on niittänyt mainetta mm. kaupallisilla uudelleen käytettävillä Falcon 9 -kantoraketeilla, Crew Dragon -miehistöaluksilla avaruusasema ISS:lle jne. Yhtiön taustalla toimii monimiljardööri Elon Musk, joka on tuttu monista innovatiivisista hankkeista ja Tesla-sähköautoista.

Starlink-satelliitit muodostavat aikanaan maailmanlaajuisen internet-satelliittien verkoston, joka tarjoaa kaupallisia palveluita maapallon jokaiseen kolkkaan, myös monille heille, jotka ovat internet-yhteyksien ulottumattomissa esimerkiksi harvaanasutuilla seuduilla tai muuten heikon infrastruktuurin vuoksi.    

Starlink-järjestelmään tulee kuulumaan aikanaan ainakin 12 000 satelliittia ellei jopa yli 40 000 satelliittia. Ne sijoittuvat matalille kiertoradoille keskimäärin 550 km korkeuteen.

Ratatasoja tulee olemaan erilaisia. Alkuvaiheessa noin 1600 satelliittia on sijoitettu ratatasoille, jossa radan inklinaatio on 53.2 astetta. Nämä satelliitit näkyvät Suomessa etelätaivaalla verraten matalalla.

Seuraavassa vaiheessa noin 700 satelliittia asettuu ratatasolle, jossa radan inklinaatio on 70 astetta ja noin 500 satelliittia asettuu ratatasolle, jossa radan inklinaatio on 97.6 astetta. Nämä kaikki satelliitit näkyvät Suomen taivaalla käytännössä kaikissa suunnissa.

Starlink-hankkeen käynnistyminen hämmensi tähtitieteen harrastajia eri puolilla maailmaa. Laukaisun jälkeen satelliitit ilmestyivät kirkkaana helminauhana taivaalle, jota havaittiin eri puolilla maailmaa, myös Suomessa vuoden 2019 toukokuun vaaleina kesäöinä. Ursan Taivaanvahtiin tuli joukko havaintokertomuksia, kuvia ja videoita ilmiöstä. Satelliitit erottuivat taivaalta helposti paljain silmin.

Radan alkuvaihe sijaitsee hieman lopullista ratatasoa alempana ja tämän vuoksi satelliitit näkyvät hyvin pian laukaisuajankohdan jälkeen. Satelliittien kirkkauteen on pyritty vaikuttamaan niiden pintamateriaalien avulla sekä erilaisilla varjostintekniikoilla ja satelliittien asennolla.

Perinteinen Starlink-satelliitti näkyy taivaalla kuitenkin melko heikosti paljain silmin. Niiden keskimääräinen kirkkaus on +5 magnitudin tienoilla eli ne erottuvat tähtitaivaalta juuri ja juuri paljain silmin.

Mutta tähtitaivaan kuvaajille Starlink-satelliitit ovat melkoinen vaiva, sillä kuviin satelliitit piirtyvät erityisen hyvin.
    
Tulevaisuudessa taivaalla käy todellinen kuhina. SpaceX:n Starlink-hankkeen merkittävin kilpailija on mm. amerikkalainen OneWeb, joka rakentaa parhaillaan 648 satelliitin järjestelmää samaan käyttötarkoitukseen. OneWebin satelliitit sijaitsevat hieman korkeammalla 1200 kilometrissä.

Kehitteillä on lisäksi Amazon-yhtiön Kuiper (3236 satelliittia), kanadalaisen Telesatin Lightspeed (298 satelliittia). Myös Kiinalla ja Venäjällä on omat suunnitelmansa.