Satelliitin näkymisalue

Kaikki Maata kiertävät satelliitit eivät näy Suomessa, eivätkä varsinkaan maapallon napa-alueiden lähettyvillä. Satelliitin radan inklinaatio kertoo melko suoraan sen leveyspiirin, jonka zeniittiin eli taivaanlaelle satelliitti voi vielä ylitystensä aikana kivuta. Satelliitti, jonka radan inklinaatio on 66 astetta, näkyy todennäköisesti vielä zeniitissä 66. leveyspiirillä pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla. Satelliitti, jonka radan inklinaatio on alle 60 astetta, ei voi koskaan näkyä Suomessa havaintopaikan zeniitissä. Satelliitit, joilla inklinaatio on alle 50 astetta, eivät koskaan nouse Suomen horisonttiin. Päiväntasaajalla näemme kaikki taivaan satelliitit.

Inklinaatio kertoo myös jotain satelliitin liikesuunnasta taivaalla. Jos inklinaatio on kovin alhainen, satelliitti todennäköisesti käväisee yleensä vain matalalla eteläisessä horisontissa, liikkuen lounaasta kaakkoon. Pohjois-etelä –akselilla liikkuvilla satelliiteilla on suuri inklinaatioarvo, joka todennäköisesti lähentelee 90 astetta tai on hieman sen ylikin. Satelliitilla, joka kulkee taantuvalla radalla idästä länteen, on inklinaatio yli 90 astetta, useimmiten 100 asteen tienoilla tai jopa enemmänkin.

Tyypillinen satelliitti (tässä avaruusasema) näkyy tuhansien kilometrien laajuisella alueella, kun satelliitin rata projisoidaan maapallolle. (Kuva ohjelmasta JSatTrak).

Kun satelliitin rata projisoidaan kaksiulotteiselle maailmankartalle, piirtyy rata kuin sinikäyränä. Mitä pienempi on satelliitin radan inklinaatio, sitä loivemmalta ratakäyrä näyttää. Vastaavasti mitä suurempi inklinaatio on, sitä jyrkemmältä ratakäyrä näyttää. Keltainen käyrä kuvastaa Envisat-satelliitin rataa ja punainen on ISS-avaruusaseman rata. Kummastakin satelliitista on näkyvissä kolmen ylityksen radat. Ratakäyrä liikkuu itäänpäin jokaisella ylityksellä. (Kuva ohjelmasta JSatTrak).