Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Avaruustekniikka
TerraSAR-X
TerraSAR-X on saksalainen kaukokartoitussatelliitti, jonka tehtäviin on kuulunut maanpinnan kohteiden kartoittaminen röntgensäteilyn alueella useilla eri tarkkuuksilla. Satelliitti tarjoaa kartoitustuloksia niin tieteelliseen kuin kaupalliseenkin käyttöön
TerraSAR X on Saksan opetusministeriön, Saksan ilmailukeskuksen (Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt, DLR) ja EADS Astrium -yhtiön yhteishanke. Satelliitti laukaistiin avaruuteen kesäkuun 15. päivänä vuonna 2007 ja sen toimintaiäksi arvioitiin viisi vuotta. Polaariradalle noin 500 km korkeuteen laukaistun satelliitin päämittalaite on röntgenalueella toimiva SAR-tutka, joka mahdollistaa maanpinnan kohteiden tarkkailun pilvipeitteen läpi.
Satelliitti on muodoltaan kahdeksankulmainen ja noin viiden metrin pituinen. Satelliitin halkaisija on 2,4 metriä. Sen kyljessä on kookas tasomainen 4,80 metrin pituinen ja 80 cm levyinen liikuteltava tutka-antenni. Antennin käänneltävyys mahdollistaa maanpinnan kohteiden monipuolisemman kartoituksen ilman, että satelliittia tarvitsee kääntää tai odottaa sen kulkevan sopivaa rataa. Satelliitin kyljessä on 5,25 neliömetrin kokoinen aurinkopaneeli, joka välittää energiaa TerraSAR X:n mittalaitteille.
TerraSAR X -satelliitin tutkan toimintataajuus on noin 9,65 GHz (aallonpituus 3 cm). Satelliitin tarjoama maksimiresoluutio maanpinnan kohteista on yksi metri. Kaksi muuta tilaa tarjoavat kuvadataa 3 metrin ja 18 metrin erottelukyvyillä.
TanDEM-X
TanDEM-X (TerraSAR-X add-on for Digital Elevation Measurement) on lähes identtinen satelliitti TerraSAR-X:n kanssa. Se laukaistiin TerraSAR-X -satelliitin pariksi kesäkuun 21. päivänä vuonna 2010. TanDEM-X -satelliitin avulla kartoitusmateriaaliin saadaan myös korkeusdataa. TerraSAR-X ja TanDEM-X liikkuvat pareittain. Satelliittien välinen etäisyys on 250 - 500 metriä.
Kirkkaita välähdyksiä
Kummatkin satelliitit näkyvät polaarisen eli Maan napa-alueet ylittävän radan ansiosta myös Suomen taivaalla. Normaalisti satelliittien kirkkaus on kuitenkin heikko ja niiden näkemiseen tarvitaan melkeinpä pieni kiikari, sillä kirkkaus nousee ajoittain +5 suuruusluokkaan, mutta on useimmiten +7 suuruusluokan tienoilla.
Satelliittien kookkaat tutka-antennit ja toisaalta aurinkopaneelit aiheuttavat sen, että sopivaan kulmaan sattuessaan ne heijastavat erittäin tehokkaasti auringonvaloa. Tässä tilanteessa niiden kirkkaus saattaa nousta hyvinkin merkittävästi ja ne näkyvät hetkellisesti tähtitaivaan kirkkaimpina kohteita.
Jos satelliittien kirkastumisen haluaa nähdä, on tiedettävä tarkkaan ilmiön ajankohta. Ennisteita laskee mm. Satflare.com.
Lue lisää näistä satelliiteista:
TerraSAR-X ja TanDEM-X, Astrium
- Avaruusasema ISS näkyy iltataivaalla 13.11.2025
- Geostationaariset satelliitit kirkastuvat 30.8.2021
- Internet-satelliitit valloittavat taivasta 27.8.2021
- ATV-5:n huoltolento ISS:lle 10.8.2014
- Raketit värittivät syyskuun taivasta 15.11.2021
- Geostationaariset satelliitit kirkastuvat 30.8.2021
- Internet-satelliitit valloittavat taivasta 27.8.2021
- Raketti-ilmiöiden jäljillä 30.12.2019
-
ISS II 25.11.2025 klo 17.48, Nokia, Aki Karjalainen -
Yaogan 14 III 23.11.2025 klo 17.30, Turku, Mikko Peussa -
StarSh (#99063) IV 22.11.2025 klo 5.32, Vaasa, Timo Alanko
-
USA 456 ja Meteor M2-2 III 19.11.2025 klo 5.40, Helsinki, Pertti Ankkuri
-
ISS II 18.11.2025 klo 18.27, Helsinki, Pekka Saastamoinen
- Vs: Vera Rubin -observatorion kuvia voi selata 16.7.2025
- Vera Rubin -observatorion kuvia voi selata 25.6.2025
- Vs: Vanhan Venera-luotaimen laskeutumisalus putoaa Maahan 2.5.2025
- Vs: Vanhan Venera-luotaimen laskeutumisalus putoaa Maahan 2.5.2025
- Vanhan Venera-luotaimen laskeutumisalus putoaa Maahan 30.4.2025
