Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Avaruustekniikka

Satelliittikatsaus - Huhtikuu 2010

50 vuotta sääsatelliitteja

Sään tutkiminen satelliittien avulla alkoi 50 vuotta sitten. Huhtikuun 1. päivänä vuonna 1960 avaruuteen laukaistiin maailman ensimmäinen sääsatelliitti Tiros 1 (Television Infrared Observation Satellite).

Yhdysvaltain Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta tehty laukaisu oli startti sääilmiöiden seuraamiselle avaruudesta käsin. Uuden kokeellisen satelliitin avulla oli tarkoitus tutkia, kuinka satelliitteja voitaisiin hyödyntää maapallon säätilan tarkkailuun ja ennustamiseen.

Noin metrin kokoinen (1,1 x 0,48 m) lieriön muotoinen satelliitti oli varustettu kahdella televisiokameralla, joista toinen kykeni tarkkailemaan maapalloa tarkemmin ja toinen hieman heikommin. Lisäksi satelliitin mukana oli nauhatallennin, jonne tallennettiin kuvamateriaali silloin kun satelliitti ei ollut maa-aseman ulottuvilla. Satelliitin pinnassa oli 9200 pientä aurinkopaneelia, joiden välityksellä se sai energiaa. Tiros 1 oli toiminnassa 78 päivän ajan ja se ehti välittämään noin 23000 kuvaa Maapallosta maa-asemilleen.

Tiros-ohjelmaa jatkettiin jo marraskuussa 1960, jolloin avaruuteen laukaistiin sarjan toinen satelliitti Tiros 2. Kaikkiaan Tiros-satelliitteja oli kymmenen, joista viimeinen laukaistiin avaruuteen heinäkuussa 1965.

Tiros 1 laukaistiin alunperin kiertoradalle, jonka ratakorkeus on 656 x 696 km. Sieltä suunnilleen se löytyy edelleenkin, samoin kuin yhdeksän muuta Tiros-sarjan ensimmäistä satelliittia. Tiros 1:n voi nähdä hyvissä olosuhteissa Etelä-Suomen horisontissa, jossa nousee ajoittain noin 20 asteen korkeudelle etelän suunnalle. Satelliitin näkemiseksi tarvitaan kuitenkin iso kiikari ja valosaasteeton havaintopaikka.

X-37 testilennolle avaruuteen

Yhdysvaltain ilmavoimat laukaisi avaruuteen huhtikuun 22. päivänä pitkään kehitteillä olleen miehittämättömän X-37B -avaruusaluksen. Se nousi kiertoradalle Atlas-kantoraketin matkassa ja irtautui vapaaseen testilentoon Maata kiertävällä radalla. Lennon jälkeen alus palaa Maahan avaruussukkulan tavoin.

Alunperin NASA:n vuodesta 1999 hallinnoima hanke siirtyi vuonna 2004 sotilaallisiin käsiin. Sen hallinta siirtyi tuolloin DARPA:lle (The Defense Advanced Research Project Agency). Hankkeen perimmäinen tarkoitus on siis tarkoin varjeltu. Aluksessa on pieni lastiruuma lisälaitteistoja varten ja se periaatteessa kykenee viemään avaruuteen myös pieniä satelliitteja avaruussukkulan tavoin. X-37 -aluksen tehtäviin kuulunee myös strategisesti mielenkiintoisten kohteiden tiedustelu. Ensilennon aikana tutkitaan ainakin aluksen navigointi. järjestelmiä, ohjattavuutta ja lämmöneritysominaisuuksia.

Sojuz-alus kohti avaruusasemaa

Sojuz-TMA18 -alus laukaistiin kohti ISS-avaruusasemaa huhtikuun 2. päivänä Baikonurin avaruuskeskuksesta Kazakstanista. Aluksen miehistönä olivat Alexander Skvortsov, Mikhail Kornienko sekä Tracy Caldwell Dyson. Avaruusaseman miehistönä ovat komentaja Oleg Kotov, astronautti Timothy Creamer ja japanilainen astronautti Soichi Noguchi, jotka ottivat vastaan vieraat huhtikuun 4. päivänä kun alus telakoitui avaruusasemaan.

Avaruussukkula Disvovery kohti avaruusasemaa

Yhdysvaltain avaruussukkula Discovery laukaistiin STS-131 -avaruuslennolleen huhtikuun 5. päivänä. Lennon komentajana toimii Alan Poindexter, pilottina Jim Dutton sekä muina miehistön jäseninä Rick Mastracchio, Clay Anderson, Dorothy Metcalf-Lindenburger, Stephanie Wilson ja Naoko Yamazaki.

Discoveryn STS-131 -avaruuslennon päätavoitteena on kiinnittää avaruusasemaan uusi logistiikkamoduuli MPLM (Multi Purpose Logistics Module) eli Leonardo-moduuli.

Kuvia avaruusasemasta ja sukkulasta

Belgialainen Ralf Vandeberg on kunnostautunut 25 cm:n kaukoputkellaan ja napannut monia mielenkiintoisia kuvia Maata kiertävistä satelliiteista. Avaruusasema ISS:n yksityiskohdat ovat näistä kuuluisimpia, mutta kokoelmaan kuuluu toki muitakin kiertolaisia. Katso lisää Ralf Vandeberghin ottamia kuvia!

Huhtikuun satelliittilaukaisuja

CryoSat 2 -ympäristösatelliitti laukaistiin avaruuteen huhtikuun 8. päivänä Baikonurin avaruuskeskuksesta Kazakstanista. Kyseessä on Euroopan avaruusjärjestön tutkimussatelliitti, jonka päätehtäviin kuuluu Maapallon jäätiköiden ja merialueiden jääpeitteen tutkiminen.

CryoSat-hankkeessa on mukana myös suomalaisia osapuolia. Jäämittauksiin osallistuu Ilmatieteen laitos. Mittausmenetelmien kehitystyössä on ollut mukana Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu. Patria Aviation on puolestaan toimittanut satelliittiin tehonsäätö- ja jako-yksikön tehonjakomoduulit.

Cryosat 2 laukaistiin avaruuteen polaariselle radalle venäläisellä Dnepr-kantoraketilla.

GSAT-4 -tietoliikennesatelliitin laukaisu epäonnistui huhtikuun 15. päivänä. Laukaisu tehtiin Intian Sriharikotasta uudella GSLV Mk II -kantoraketilla, jonka kolmannen vaiheen toiminta epäonnistui.

Kosmos 2462 -satelliitti laukaistiin avaruuteen Venäjän Plesetskin avaruuskeskuksesta huhtikuun 16. päivänä. Kyseessä on ns. Kobalt-M -luokan sotilaallinen kartoitussatelliitti, jollaisia on laukaistu avaruuteen vuodesta 2004 lähtien. Laukaisu tehtiin Sojuz-U -kantoraketilla.

SES-1 -tietoliikennesatelliitti laukaistiin avaruuteen Baikonurin avaruuskeskuksesta Kazakstanista huhtikuun 24. päivänä. Laukaisu tehtiin Proton-raketilla. Uusi satelliitti korvaa ennestään geostationaarisella radalla olevat AMC-2 - ja AMC-4 satelliitit.

Kosmos 2463 -satelliitti laukaistiin Plesetskin avaruuskeskuksesta Venäjältä huhtikuun 27. päivänä. Kyseessä on ns. Parus-luokan navigointisatelliitti. Laukaisu tehtiin Kosmos 3M -kantoraketilla.

Progress M-05M -huoltoalus laukaistiin kohti ISS-avaruusasemaa Baikonurin avaruuskeskuksesta Kazakstanista. Laukaisu tehtiin Sojuz-kantoraketilla.

Satelliittilaukaisuja

PvmSatelliittiDesignaatioLaukaisupaikkaTarkoitusPerigeumApogeumInklinaatioMuuta
02.04.Sojuz TMA-182010-011ABaikonurMiehistöalus
05.04.STS-1312010-012AKennedyAvaruussukkulaDiscovery
08.04.CryoSat 22010-013ABaikonurYmpäristötutkimus72671092
15.04.GSAT-42010-0000SriharikotaTietoliikenneEpäonnistui
16.04.Kosmos 24622010-014APlesetskSotilaallinen32716967.2
22.04.X-37B2010-015ACape CanaveralSotilaallinen
24.04.SES-12010-016ABaikonurTietoliikenneGEOGEO
27.04.Kosmos 24632010-017APlesetskNavigointi
28.04.Progress M-05M2010-018ABaikonurHuoltoalus

Satelliittihavaintoja

SatelliittiDesignaatioPvm KelloHavaitsijaHuomioita
Kosmos 18121987-003A25.04.201022.27LWmag +2
Kosmos 18121987-003A26.04.201022.25LWmag +1
TOPEX/POSEIDON1992-052A26.04.201022.23LWmag +2 -> inv, välähtelee?
Kosmos 14371983-003A26.04.201022.27LWmag +2
Kosmos 16061984-111-A2010-04-0523:41:20HKmag +4
Kosmos 17261986-006-A2010-04-0123:16:59HKmag +4
Kosmos 18671987-060-A2010-04-0123:12:40HKmag +4
Kosmos 2056 rkt1990-004-B2010-04-0523:38:03HKmag +4
Kosmos 407 rkt1971-035-B2010-04-0123:36:40HKmag +4
Iridium 541998-010-C2010-04-0123:00:37HKmag -5
Okean 11988-056-A2010-04-0523:30:06HKmag +4
Meteor 1-15 rkt1973-034-B2010-04-1000:37:17HKmag +5 kiikareilla
SeaSat 11978-064-A2010-04-1000:50:24HKmag +3
Iridium 912002-005-B2010-04-1122:57:33HKmag -6 pilvien läpi
Kosmos 1758 rkt1986-046-B2010-04-1122:42:01HKmag +4.5 kiikareilla
Kosmos 1486 rkt1983-079-B2010-04-1122:45:28HKmag +3.5 kiikareilla
Iridium 561998-010-B2010-04-1222:52:27HKmag -6
Kosmos 1023 rkt1978-063-B2010-04-1222:57:00HKmag +4.5 kiikareilla
Kosmos 14411983-010-A2010-04-1223:00:20HKmag +4 kiikareilla
Meteor 1-10 rkt1971-120-B2010-04-1223:45:04HKmag +6 kiikareilla
Kosmos 1328 rkt1981-117-B2010-04-1223:54:40HKmag +4.5 kiikareilla
Kosmos 2360 rkt1998-045-B2010-04-1223:57:36HKmag +3 sattumalta
Kosmos 1743 rkt1986-034-B2010-04-1223:56:33HKmag +5 kiikareilla
DUMSAT2000-009-A2010-04-1200:01:56HKmag +5 kiikareilla
Meteor 1-13 rkt1972-085-B2010-04-1200:22:31HKmag +5 kiikareilla
Iridium 841998-066-D2010-04-1322:46:27HKmag +1
Kosmos 1408 rkt1982-092-B2010-04-1322:49:22HKmag +4 sattumalta
Terra1999-068-A2010-04-1322:49:21HKmag +3 sattumalta
Kosmos 1503 rkt1983-103-B2010-04-1322:52:50HKmag +4.5 kiikareilla
Kosmos 660 rkt1974-044-B2010-04-1322:51:21HKmag +3 sattumalta
IGS 1A2003-009-A2010-04-1322:51:59HKmag +3 sattumalta
Kosmos 2360 rkt1998-045-B2010-04-1323:42:11HKmag +3 sattumalta
Kosmos 16331985-020-A2010-04-1323:42:10HKmag +5 kiikareilla
Kosmos 1844 rkt1987-041-B2010-04-1323:56:55HKmag +3
Kosmos 3971971-015-A2010-04-1323:55:59HKmag +5 kiikareilla
Iridium 131997-030-E2010-04-1422:49:47HKmag +0
Kosmos 1766 rkt1986-055-B2010-04-1423:23:36HKmag +4.5 kiikareilla
Iridium Sim11997-048-A2010-04-1423:35:44HKmag +5 kiikareilla
Kosmos 1500 rkt1983-099-B2010-04-1423:40:12HKmag +4 kiikareilla
Meteor 2-41979-021-A2010-04-1400:02:25HKmag +6 kiikareilla
GENESIS II2007-028-A2010-04-1400:08:10HKmag +3 himmeni pian 4m
GENESIS II2007-028-A2010-04-2023:52:09HKmag +3.5 kiikareilla
Meteor 1-5 rkt1970-047-B2010-04-1400:14:28HKmag +4
Meteor 2-91982-116-A2010-04-1400:16:16HKmag +5 kiikareilla
Kosmos 1238 rkt1981-003-B2010-04-1400:29:30HKmag +2.5 himmeni nopeasti ja katosi
Helios 1B rkt1999-064-C2010-04-1800:08:57HKmag +4 sattumalta
Meteor 1-23 rkt1975-124-B2010-04-1800:16:34HKmag +4.5 kiikareilla
Kosmos 2237 rkt1993-016-B2010-04-1800:26:33HKmag +2.5 sattumalta
Iridium 521998-010-A2010-04-1922:28:58HKmag +0
Iridium Sim21997-048-B2010-04-1922:50:43HKmag +5 kiikareilla
Spot 11986-019-A2010-04-1922:56:59HKmag +4 sattumalta
UARS1991-063-B2010-04-1922:58:57HKmag +2.5
Kosmos 8031976-014-A2010-04-2023:22:18HKmag +7 kiikareilla
APEX1994-046-A2010-04-2000:03:46HKmag +4 kiikareilla
Kosmos 1943 rkt1988-039-B2010-04-2500:22:26HKmag +4.5 kiikareilla
Kosmos 11741980-030-A2010-04-2500:22:26HKmag +4 kiikareilla
Kosmos 1992 rkt1989-005-B2010-04-2723:44:30HKmag +4 kiikareilla

Havaitsijat

LyhenneNimiPaikka
ANOAntero OlkkonenHeiniemi
HKHeikki KauppinenEspoo