Nanosail-aurinkopurje näkyy Suomenkin taivaalla

Harrastajien kauan odottelema Nanosail-D -aurinkopurje ilmestyi taivaalle tarkkailtavaksi tammikuussa. Sen irtautuminen epäonnistui marraskuisen laukaisun yhteydessä. Tammikuussa alus yhtäkkiä ilmoitti avanneen purjeensa ja harrastajahavainnot vahvistavat näin tapahtuneen.

Ohuen ohuesta kalvosta valmistettu kymmenen neliömetrin kokoinen heijastava aurinkopurje ei olekaan niin helppo havaintokohde kuin ennen sen laukaisua luultiin. Purje kääntyilee avaruudessa eikä siten toimi aina heijastimen tavoin maanpäällisen havaitsijan näkökulmasta katsoen. Osuessaan sopivaan kulmaan Nanosail-D voi helposti kirkastua jopa 0 magnitudin tuntumaan. Aurinkopurjetta voi tarkkailla huhtikuulle, jolloin sen on määrä tuhoutua ilmakehässä.

Tammikuussa Nanosailin ennättivät näkemään ainakin Esko Lyytinen Helsingissä ja Arto Oksanen Nyrölässä. Kummatkin havainnot tehtiin samaan aikaan tammikuun 30. päivän iltana. Joutsassa Nanosail tallentui Mika Järvisen meteorikameraan ja Turussa Johan Lindenin kameraan.

Aurinkopurjeesta useita havaintoja

Tähtitieteen harrastajat eri puolilla maailmaa ovat onnistuneet havaitsemaan taivaalle lähetettyä Nanosail-aurinkopurjetta. Jo pelkästään Suomessa useat harrastajat ovat napsineet onnistuneita otoksia Nanosailista.
Italialainen Giuseppe Gerbore kuvasi Nanosailin liikkeitä taivaalla. Katso YouTube-video.
Björn Gimle kuvasi Nanosailin liikkeitä helmikuun 19. päivän iltana. Katso Kuva.
Kevin Fetter kuvasi aurinkopurjeen liikkeitä taivaalla.
Katso MPEG-2 video.

Euroopan ATV 2 -rahtialus avaruuteen

Euroopan avaruusjärjestön ATV 2 -rahtialus eli Johannes Kepler laukaistiin onnistuneesti avaruuteen helmikuun 17. päivänä Ranskan Guianan Kouroun avaruuskeskuksesta. Pian laukaisunsa jälkeen se levitti aurinkopaneelinsa ja suuntasi matkansa kohti ISS-avaruusasemaa.

ATV 2 -alus on sylinterimäinen, pituudeltaan noin 10 metriä ja halkaisijaltaan noin 4,4 metriä. Aurinkopaneeleineen se levittäytyy aina 22 metriin saakka. ATV 2 rakentuu paineistetusta ja paineistettamattomasta rahtitilasta ja se kykenee kuljettamaan avaruuteen tarviketäydennyksiä yhteensä 7500 kg:n edestä. Mikään muu vastaavanlainen rahtialus ei kykene kuljettamaan näin suurta lastia.

Avaruusasemaan telakoinnin jälkeen, astronautit ja kosmonautit siirtävät tarviketäydennykset avaruusasemaan. Myös ATV-aluksen tarjoamaa tilaa voidaan hyödyntää telakoinnin aikana. Lopuksi alus lastataan jätteillä, irrotetaan avaruusasemasta ja se tuhoutuu myöhemmin ilmakehässä merialueiden yläpuolella.
Lue lisää ATV 2 -aluksesta! (PDF)

Avaruussukkula Discovery telakoitui

Yhdysvaltain avaruussukkula Discovery telakoitui ISS-avaruusasemaan helmikuun 26. päivänä. Sitä ennen englantilainen Rob Bullen onnistui nappaamaan kaksikosta ainutlaatuisen kuvan digikamerallaan ja kaukoputkellaan.
Katso kuva!

Sojuz-raketin laukaisu nähtiin Venäjällä

Sojuz-raketin laukaisu helmikuun 26. päivänä aiheutti erikoisen valoilmiön Valkoisen meren tuntumassa Venäjälle. Taivaalle ilmestyi huntumainen valoilmiö, joka liittyy mitä todennäköisimmin Glonass-K -satelliitin laukaisuun Plesetskin avaruuskeskuksesta. Katso YouTube-video!

Helmikuun satelliitteja

Geo-IK 2 -satelliitti laukaistiin avaruuteen Venäjän Plesetskin avaruuskeskuksesta helmikuun 1. päivänä. Kyseessä on geodeettinen tutkimussatelliitti, jolla on myös sotilaallisia tehtäviä. Laukaisu tehtiin Rokot-raketilla. Sen viimeisen vaiheen käynnistyminen epäonnistui ja niinpä satelliitti joutui vääränlaiselle kiertoradalle.

RPP-satelliitti laukaistiin avaruuteen Yhdysvaltain Vandenbergin avaruuskeskuksesta helmikuun 6. päivänä. Kyseessä on sotilaallinen satelliitti. Laukaisu tehtiin Minotaur-raketilla.

Avaruussukkula Discovery (STS-133) laukaistiin avaruuteen helmikuun 25. päivänä Yhdysvaltain Kennedyn avaruuskeskuksesta. Avaruussukkula vie avaruusasemalle Leonardo-moduulin. Miehistönä ovat Alvin Drew, Nicole Stott, Michael Barrat, Steve Bowen Steve Lindsey.

Glonass K -navigointisatelliitti laukaistiin avaruuteen Venäjän Plesetskin avaruuskeskuksesta helmikuun 26. päivänä.