Rosetta-luotain saavutti komeetan

Eurooppalainen Rosetta-luotain saavutti komeetta 67P/Churyumov–Gerasimenko:n elokuun 6. päivänä noin 405 miljoonan kilometrin etäisyydellä Maasta. Luotain asettui komeettaa kiertävälle radalle, josta se tutkii komeetan olosuhteita ja rakennetta vuoden ajan. Luotaimen ratakorkeus on aluksi noin 100 km, mutta sitä ohjataan lähemmäs 50 kilometriin tai jopa 30 kilometriin tutkimusjakson aikana. Luotaimen mukana on Philae-laskeutumisalus, jonka tavoitteena on laskeutua komeetan pinnalle, jonka jälkeen saammekin varsin yksityiskohtaista tietoa komeetoista. Ensimmäiset lämpötilamittaukset paljastavat komeetan pinnalla olevan varsin kylmät olosuhteet, sillä lämpömittari näyttää -70 astetta pakkasta.

Rosetta lähetettiin pitkälle matkalleen vuonna 2004. Planeettojen painovoimakenttiä hyödyntäen luotain saatiin lopulliselle radalleen. Kesäkuussa 2011 Rosetta asetettiin virransäästötilaan sen ollessa kaukana Auringosta noin 800 miljoonan kilometrin etäisyydellä. Tammikuussa 2014 luotain herätettiin onnistuneesti.

Lue lisää Rosetta-luotaimesta (ESA)

Satelliittikolmiot palasivat taivaalle

Eri puolilla maailmaa on tehty havaintoja satelliittikolmikoista, jotka saattavat ylittää horisontin peräkkäin tai kolmiomuodostelmassa. Tällä kertaa onkin kyse kiinalaisista Yaogan-satelliiteista.

Satelliittikolmiot ovat tuttuja suomalaisharrastajille 1990-luvulta, jolloin avaruuteen laukaistiin useita amerikkalaisia NOSS-satelliittien muodostelmia. Nämä NOSS-kohteet eli the Naval Ocean Surveillance Satellite olivat sotilaallisia satelliitteja, jotka paikansivat mm. strategisesti mielenkiintoisten laivojen liikkeitä maailman merialueilla. Näky oli hämmentävä, sillä tähtikirkkaalta taivaalta erottui kolmen satelliitin muodostelma, joka liikkui arvokkaasti ja äänettömästi horisontin poikki. NOSS-satelliitit ovat edelleenkin avaruudessa, mutta niiden radat ovat muuttununeet merkittävästi ja satelliittikolmiot ovat hajonneet liian kookkaiksi yhdellä silmäyksellä havaittavaviksi.

Nyt kiinalaissatelliitit korvaavat amerikkalaiset satelliittikolmiot. Kiinan ilmoituksen mukaan Yaogan-kolmiot ovat rauhanomaisia kaukokartoitussatelliitteja, mutta länsimaisten asiantuntijoiden mukaan kyseessä olisi sotilaallinen satelliittiohjelma. Oli miten oli, mutta näistä ainakin Yaogan 9 (2010-009A,B,C), Yaogan 16 (2012-066A,B,C), Yaogan 20 (2014-047A,B,C) näkyvät taivaalla kolmioina ja niiden visuaalinen kirkkaus voi olla parhaimmillaan +3…+4 magnitudin luokkaa eli ne erottuvat taivaalta paljain silminkin.

Satelliitit liikkuvat kolmiona tai jonossa ja muuttavat hiljalleen keskinäistä muodostelmaansa. Muodostelman muoto johtuu havaitsijan ja satelliitin radan sijainnista toisiinsa nähden.

Heikki Kauppinen tarkkaili Yaogan 16 -muodostelmaa elokuun 19.-20. päivien välisenä yönä kello 0.15. Muodostelma ilmestyikin sovitusti Lyyran tähdistöön. Kolme satelliittia loistivat hetken aikaa jopa Vegaa kirkkaampina.

Foton välähtelee taivaalla

Heinäkuussa avaruuteen laukaistu saksalais-venäläinen Foton M4 -satelliitti välähtelee taivaalla. Ranskalaisen harrastajan Alain Figerin mukaan satelliitti loistaa noin 3-4 suuruusluokan kohteena eli helposti paljain silminkin havaittavana satelliittina taivaalla. Sen kirkkaus vaihtelee noin 5 sekunnin jaksolla. Foton on mahdollista havaita Suomenkin taivaalla.

Satelliitin tehtävänä on tutkia erilaisia asioita painottomuudessa ja Fotonin mukana on erilaisia materiaaleja, siemeniä ja gekko-liskoja. Foton moduuli kiertää maapalloa 60 päivän ajan, jonka jälkeen tutkimusmoduuli palaa maanpinnalle laskuvarjon avulla. Heinäkuun 24. päivänä alus lakkasi vastaanottamassa komentoja maa-asemalta. Aluksen telemetriatiedot kuitenkin toimivat normaalisti, mutta ohjausyhteys alukseen on menetetty.

Elokuun satelliittilaukaisuja

GPS 68 -navigointisatelliitti laukaistiin radalleen elokuun 2. päivänä Yhdysvaltain Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta. Satelliitin laukaisu tehtiin Atlas V -raketilla.

Asiasat 8 -tietoliikennesatelliitti laukaistiin avaruuteen elokuun 5. päivänä Yhdysvaltain Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta. Satelliitti alkaa tarjoamaan tietoliikennepalveluita Kiinaan, Intiaan, Kaakkois-Aasiaan ja Lähi-itään. Palveluihin kuuluu mm. laajakaistaliikennettä ja TV-palveluita. Asiasat 8:n sijainti geostationaariradalla on 105.5 itäisen leveyspiirin kohdalla. Tämän noin 4500 kg:n painoisen satelliitin arvioitu toimintaikä on 15 vuotta. Satelliitin laukaisu tehtiin Falcon 9 -raketilla.

Kolme Yaogan 20 -tiedustelusatelliittia laukaistiin avaruuteen elokuun 9. päivänä Kiinan Jiuquanin avaruuskeskuksesta. Laukaisu tehtiin Chang Zheng 4C -kantoraketilla.

WorldView 3 -kaukokartoitussatelliitti laukaistiin avaruuteen elokuun 13. päivänä Yhdysvaltain Vandenbergin avaruuskeskuksessa. WorldView on kaupalliseen käyttöön tarkoitettu satelliitti, jonka erottelukyky on huippuluokkaa eli parhaimmillaan noin 30 cm:n luokkaa. Satelliittia hallinnoi amerikkalainen DigitalGlobe -yritys.

WorldView -sarjan ensimmäinen satelliitti laukaistiin Maata kiertävälle radalle syyskuussa vuonna 2007. Sen erottelukyky on ollut 0,5 metriä. Sarjan toinen satelliitti WorldView 2 pääsi avaruuteen lokakuussa vuonna 2009. Tämän satelliitin erottelukyky oli 46 cm.

Chasqui 1 -teknologiasatelliitti vapautettin ISS-avaruusasemalta avaruuskävelyn yhteydessä elokuun 18. päivänä. Kyseessä on Perun ja Venäjän yhteinen piensatelliitti.

Gaofen 2 -kaukokartoitussatelliitti laukaistiin avaruuteen elokuun 19. päivänä Kiinan Taijuanin avaruuskeskuksesta. Satelliitti kartoittaa maapallon luonnonvaroja ja katastrofialueita. Sen erottelukyky on parhaimmillaan noin metrin luokkaa. Gaofen-sarjan ensimmäinen satelliitti laukaistiin avaruuteen huhtikuussa 2013 ja suunnitelmissa on toteuttaa seitsemän vastaavanlaista satelliittia vuoteen 2020 mennessä. Samassa yhteydessä avaruuteen pääsi myös Puolan tähtitieteellinen piensatelliitti Heweliusz. Laukaisu tehtiin kiinalaisella Chang Zheng 4 -raketilla (Long March 4B).

Kahdeksan uutta piensatelliittia vapautettiin ISS-avaruusasemalta elokuun 19. ja elokuun 21. päivien välisenä aikana.

Kaksi eurooppalaista Galileo-navigointisatelliittia pääsi avaruuteen elokuun 22. päivänä. Ranskan Guianan Kouroun avaruuskeskuksesta kiertoradalle laukaistiin Galileosat 5 ja Galileosat 6. Satelliitit laukaistiin venäläisellä Sojuz-raketilla. Pian laukaisun jälkeen satelliittien todettiin joutuneen kuitenkin vääränlaiselle radalle. Radan tavoitekorkeus on 23500 km, mutta satelliitit näyttävät sijaitsevan nyt 13700 km korkeudessa. Lisäksi niiden radan kaltevuus päiväntasaajaan nähden tulisi olla 55 astetta kun se nyt on 49,7 astetta. Vielä ei ole varmaa saadaanko satelliitit siirrettyä oikealle radalleen niiden oman polttoaineen turvin.