Hayabusa 2 matkalleen kohti pikkuplaneettaa

Japanin Hayabusa 2 -luotain laukaistiin matkalle kohti pikkuplaneettaa joulukuun 3. päivänä Tanegashiman avaruuskeskuksesta. Luotaimen on määrä saapua pikkuplaneetta 1999 JU3:n läheisyyteen vuoden 2018 kesäkuussa. Tuolloin se asettuu kiertämään pikkuplaneettaa noin 20 km etäisyydelle tutkien samalla sen ominaisuuksia spektrometrien, kameroiden ja muiden mittalaitteiden avulla. Hayabusa 2 lähettää pikkuplaneetan pinnalle myös laskeutumisaluksia, jotka keräävät näytteitä pinnalta ja pintakerrosten alta. Tutkimustyö jatkuu noin puolentoista vuoden ajan, jonka jälkeen luotain palaa takaisin Maahan vuonna 2020.

Lue lisää tästä aiheesta: Hayabusa 2

Nasan Orion-alus teki testilennon

Nasan Orion-miehistöalus laukaistiin onnistuneesti testilennolleen joulukuun 5. päivänä. Alus teki kaksi kierrosta Maapallon ympäri etääntyen maksimissaan noin 5800 km korkeuteen ja laskeutui onnistuneesti Tyyneen Valtamereen 4,5 tuntia kestäneen lentonsa lopuksi. Miehittämättömän testilennon avulla tutkittiin Orion-aluksen ohjausjärjestelmiä ja lämpökilpeä, joka suojaa sitä ilmakehään paluun yhteydessä. Orion on tulevaisuuden avaruuslentojen alus, joka kykenee kuljettamaan miehistöä pitkillekin avaruuslennoille esim. Mars-planeetalle.

Lue lisää tästä aiheesta: Orion

Raskaan sarjan Angara 5 -raketti teki ensilentonsa

Venäläinen Angara 5 -kantoraketti laukaistiin onnistuneesti avaruuteen joulukuun 23. päivänä Plesetskin avaruuskeskuksesta. Tämä uusi raskaan sarjan viisimoottorinen raketti korvannee Proton-raketit, joita Venäjä on käyttänyt paljon satelliittien laukaisuissa geostationaarisille radoille. Nyt laukaisuja voidaan tehdä Baikonurin avaruuskeskuksen lisäksi myös pohjoisempaa Plesetskistä Arkangelin eteläpuolelta.

Angara 5 on kolmivaiheinen kantoraketti, jossa kolmantena vaiheena on Proton-raketeista tuttu Briz-M. Tämä noin 800 000 kg:n painoinen ja 64-metrin pituinen Angara 5 on tällä hetkellä Venäjän tehokkain kantoraketti.

Angara-sarjaan kuuluu myös pienempiä raketteja, joista tunnetuin on kaksivaiheinen Angara 1 (1.2). Sen koelaukaisu tehtiin heinäkuun 9. päivänä vuonna 2014. Tämä raketti on tarkoitettu satelliittien laukaisuun matalille kiertoradoille. Se kykenee kuljettamaan maksimissaan noin 3800 kg:n painoisen satelliitin 200 km korkuiselle radalle. Tästä tehokkaammaksi on suunniteltu Angara 3 -raketti, jolla ei ole vielä tehty testilentoa. Tämä raketti kykenisi kuljettamaan maksimissaan noin 15100 kg:n painoisen lastin matalalle radalle ja noin 3600 kg:n painoisen lastin geostationaariselle radalle. Angara 5 -raketin kantokyky on geostationaariselle radalle 5400 kg.

Lue lisää tästä aiheesta: Angara rockets

Angara-raketin pakokaasuvana näkyi Pohjois-Suomen taivaalla

Joulukuun 23. päivän aamuna laukaistun venäläisen Angara 5 -raketin pakokaasuvana nähtiin Pohjois-Suomen taivaalla. Havainnon teki Antti Mikkola Lapin Sallassa. Valoimiö näkyi matalalla horisontissa kiemurtelevana valkeana vanana. Raketin ensilaukaisu tehtiin Venäjän Plesetskin avaruuskeskuksesta kello 7.57 Suomen aikaa. Ensilentonsa yhteydessä se vei kokeellisen hyötykuorman geostationaariselle radalle.

Lue lisää tästä aiheesta: Taivaanvahti

Joulukuun satelliittilaukaisuja

Kaksi tietoliikennesatelliittia DirecTV 14 ja GSAT 16 laukaistiin avaruuteen Kouroun avaruuskeskuksesta Ranskan Guianasta joulukuun 6. päivänä. Näistä DirecTV alkaa tarjoamaan tietoliikennepalveluita mm. Yhdysvaltain, Havaijin ja Puerto Ricon alueelle ja sen sijainti tulee olemaan geosynkroonisella radalla 99. läntisen pituuspiirin kohdalla. GSAT on puolestaan Intian satelliitti ja se palvelee Intian ja sen lähiseutujen alueita. Tämän satelliittin sijainti tulee olemaan 55. itäisen pituuspiirin kohdalla. Laukaisu tehtiin Ariane 5 -raketilla.

CBERS 4 -kaukokartoitussatelliitti laukaistiin Maata kiertämään joulukuun 7. päivänä Kiinan Taiyuanin avaruukeskuksesta. Kyseessä on kiinalais-brasilialainen hanke, jossa satelliitti kartoittaa Maapallon luonnonvaroja ja katastrofialueita. Sarjan ensimmäinen satelliitti CBERS 1 lähetettiin avaruuteen vuonna 1999. Tämänkertainen laukaisu tehtiin Chang Zheng 4B -raketilla.

Kolme kiinalaista Yaogan 25 -satelliittia laukaistiin avaruuteen joulukuun 10. päivänä noin 1000 km korkuiselle kiertoradalle. Kyseessä on tiettävästi sotilaallisia tiedustelusatelliitteja. Niiden laukaisu tehtiin Jiuquanin avaruuskeskuksesta Chang Zheng 4C -raketilla.

Sotilaallinen NROL-35 -satelliitti laukaistiin avaruuteen Yhdysvaltain Vandenbergin avaruuskeskuksesta joulukuun 13. päivänä. Kyseessä on tiedustelusatelliitti, joka tarkkailee maanpinnan kohteita elliptiseltä radalta. Satelliitin laukaisu tehtiin Atlas 5 -raketilla. Pian laukaisun jälkeen kantoraketin polttoainepilvi nähtiin mm. Irlannin taivaalla.

Yamal 401 -tietoliikennesatelliitti laukaistiin avaruuteen Baikonurin avaruuskeskuksesta Kazakstanista joulukuun 15. päivänä. Kyseessä on venäläinen tietoliikennesatelliitti, joka alkaa tarjoamaan tietoliikennepalveluita Venäjän alueelle geosynkrooniselta radaltaan 90. itäisen pituuspiirin yläpuolelta.

Neljä O3b -tietoliikennesatelliittia laukaistiin avaruuteen Ranskan Guianan Kouroun avaruuskeskuksesta joulukuun 18. päivänä. Kyseessä on englantilaisen 03b Networks -yhtiön tietoliikennesatelliitteja, jotka välittävät mm. internet-palveluita maapallolle. Parhaimmillaan laajakaistayhteyden nopeus on 100 Gbps. Yksittäinen noin 700 kg:n painoinen satelliitti kiertää maapalloa noin 7800 km korkuisella radalla. Tämän laukaisun myötä Maata kiertää parhaillaan 12 O3b -satelliittia. Näistä kymmenen on aktiivikäytössä ja kaksi on varasatelliittia. Laukaisu tehtiin venäläisellä Sojuz-raketilla.

Kondor E-2 -tiedustelusatelliitti laukaistiin avaruuteen Baikonurin avaruuskeskuksesta joulukuun 19. päivänä. Tämä tutkalaitteistolla varustettu satelliitti kykenee tarkkailemaan maanpinnan kohteita myös pilvipeitteen läpi. Hankkeen kumppani on tiettävästi etelä-afrikkalainen osapuoli. Satelliitin laukaisu tehtiin Strela-raketilla, joka on muunnos ballistisesta SS-19 -ohjuksesta.

Kosmos 2503 -satelliitti laukaistiin avaruuteen Venäjän Plesetskin avaruuskeskuksesta joulukuun 25. päivän aamuna. Kyseessä on sotilaallinen Lotos-S -luokan tiedustelusatelliitti. Satelliitin laukaisu tehtiin Sojuz 2 -raketilla.

Resurs P2 -kaukokartoitussatelliitti laukaistiin avaruuteen joulukuun 26. päivänä Baikonurin avaruuskeskuksesta. Tämä venäläissatelliitti kartoittaa maanpinnan luonnonvaroja useilla eri valon aallonpituuksilla. Sen erottelukyky on parhaimmillaan noin metrin luokkaa. Satelliitin laukaisu tehtiin Sojuz 2 -raketilla.

Yaogan 26 -satelliitti laukaistiin avaruuteen varhain joulukuun 27. päivänä Kiinan Taiyuanin avaruuskeskuksesta. Virallisten tietojen mukaan kyseessä on kartoitussatelliitti, mutta tiettävästi kyseessä on kuitenkin sotilaallinen tiedustelusatelliitti. Laukaisu tehtiin noin 500 km korkuiselle aurinkosynkrooniselle kiertoradalle. Satelliitin laukaisu tehtiin Chang Zheng 4B -raketilla.

Astra 2G -tietoliikennesatelliitti laukaistiin avaruuteen Baikonurin avaruuskeskuksesta joulukuun 27. päivän iltana. Tämä noin 6600 kg:n painoinen satelliitti alkaa tarjoamaan televisio- ja tietoliikennepalveluita Eurooppaan, Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-Itään. Satelliitin sijainti tulee olemaan 28. itäisen pituuspiirin yläpuolella geosynkroonisella radallaan. Satelliitin laukaisu tehtiin venäläisellä Proton-raketilla.

FengYun 2G -sääsatelliitti laukaistiin avaruuteen joulukuun 31. päivänä Kiinan Xichangin avaruuskeskuksesta. Satelliitti alkaa tarjoamaan sääpalveluita Kaakkois-Aasian alueelle, sillä sen sijainti on geosynkroonisella radalla 105. itäisen pituuspiirin yläpuolella, jossa se korvaa jo ennestään radalla olleen FengYun 2E -satelliitin. Tämä vuonna 2008 avaruuteen laukaistu satelliitti siirtyy 86.5. itäisen pituuspiirin yläpuolelle ja korvaa FengYun 2D -satelliitin. Satelliitin laukaisu tehtiin Chang Zheng 3A -raketilla. Tämän satelliittilaukaisun kantoraketin polttoainepilvi nähtiin Chilen yötaivaalla Cerro Tololon observatorion läheisyydessä.