Satelliitit törmäsivät avaruudessa

Amerikkalainen Iridium 33 -satelliitti ja käytöstä poistettu venäläinen Kosmos 2251 -satelliitti törmäsivät toisiinsa kiertoradalla helmikuun 10. päivän iltana Suomen aikaa. Törmäys tapahtui Taimyrin niemimaan kohdalla Siperian yläpuolella (72,5N 97,88E) noin 780 km korkeudessa.

Törmäyksessä syntyi arviolta 600 pienempää kappaletta, joista osa on sinkoutunut alhaisemmille kiertoradoille. Näistä varsin moni tulee tuhoutumaan lähiaikoina Maan ilmakehässä. Joidenkin kappaleiden paluuseen voi kulua useita vuosia ellei jopa vuosikymmeniä.

Tästä varsin kookkaiden kappaleiden törmäyksestä ei ole ollut välitöntä vaaraa kansainväliselle avaruusasemalle, joka sijaitsee noin 350 km korkeudessa, vaikkakin kappaleita on sinkoutunut myös samoille ratakorkeuksille. Syntyneestä avaruusromusta saattaa olla haittaa useille Maata kiertäville toiminnassa oleville satelliiteille, kuten sääsatelliiteille, jollaisia on mm. törmäyskorkeudella.

Kiertoradoilla on tapahtunut aikaisemminkin törmäyksiä. Silloin kyseessä on ollut pienempiä kappaleita, kantorakettien jäännöksiä. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun kaksi kookasta satelliittia törmäsivät toisiinsa. 

Näistä Iridium 33 on noin 600 kg painoinen ja noin viiden metrin kokoinen satelliitti aurinkopaneeleineen. Vuonna 1993 avaruuteen laukaistu Kosmos 2251 on puolestaan noin 800 kg painoinen ja 17 metrin kokoinen satelliitti tietoliikennepuomeineen. Törmäyshetkellä Iridium- satelliitti oli toiminnassa.  Kosmos 2251 on luultavasti poistettu käytöstä jo 1990-luvun lopulla, koska kyseessä oli ns. Strela 2M -tyypin satelliitti, joiden toimintaikä on tavallisesti kolme vuotta.

Ilmakehäsatelliitti tuhoutui

NASA:n ilmakehää tutkimaan tarkoitettu OCO-satelliitti (Orbiting Carbon Observatory) tuhoutui Etelämantereen lähettyvillä helmikuun 24. päivänä.

Satelliitti laukaistiin samana päivänä Vandenbergin avaruuskeskuksesta Taurus XL -raketilla. Kantoraketin kärkikartio ei avautunut laukaisussa ja satelliitti tuhoutui. OCO-satelliitin päätehtäviin olisi kuulunut ilmakehän  kasvihuonekaasujen tutkiminen.

Satelliittilaukaisuja helmikuussa

Iran laukaisi kokeellisen Omid-satelliitin avaruuteen helmikuun 2. päivänä. Laukaisu tehtiin Safir-raketilla, joka on muunnos ballistisesta Shabab 3 -ohjuksesta.

NOAA 19 -sääsatelliitti laukaistiin radalleen Vandenbergin avaruuskeskuksesta Yhdysvalloista helmikuun 6. päivänä. Laukaisu tehtiin Delta-raketilla. NOAA asettui polaariselle kiertoradalle, josta se tarkkailee maapallon säätilaa.

Progress M-66 -huoltoalus laukaistiin kohti kansainvälistä ISS-avaruusasemaa helmikuun 10. päivänä. Laukaisu tehtiin Sojuz-raketilla Baikonurin avaruuskeskuksesta.

Ekspress AM44- ja Ekspress MD1 -tietoliikenne- satelliitit laukaistiin avaruuteen helmikuun 11. päivänä. Laukaisu tehtiin Baikonurin avaruuskeskuksesta Kazahstanista. Nämä venäläiset tietoliikennesatelliitit asettuvat geostationaarisille radoille päiväntasaajan yläpuolelle. Näistä AM44-satelliitti asettuu 11. läntisen pituuspiirin yläpuolelle. MD1-satelliitti asettuu puolestaan 80. itäisen pituuspiirin yläpuolelle. Kummatkin satelliitit välittävät digitaalisia TV- ja radiolähetyksiä, videoneuvottelu- ja internet-liikennettä.

Hot Bird 10 -ja NSS 9 -tietoliikennesatelliitit laukaistiin avaruuteen geostationaarisille radoille Kouroun avaruuskeskuksesta Ranskan Guianasta helmikuun 12. päivänä. Laukaisu tehtiin Ariane-raketilla. Näistä Hot Bird 10 asettuu 13. itäisen pituuspiirin yläpuolelle välittämään TV- ja radiolähetyksiä Euroopan ja Aasian alueelle. NSS 9 asettuu puolestaan 177. läntisen pituuspiirin yläpuolelle tietoliikenteen välittäjäksi Aasian ja Pohjois-Amerikan välille.

Tämän laukaisun yhteydessä kiertoradoille vapautettiin myös kaksi ranskalaista mikrosatelliittia Spirale A ja Spirale B. Kyseessä on sotilaallisia ohjusvaroitus- satelliitteja.

Telstar 11N -tietoliikennesatelliitti laukaistiin Baikonurin avaruuskeskuksesta helmikuun 26. päivänä. Laukaisu tehtiin Zenit-kantoraketilla ja kyseessä on geostationaariselle radalle asettuva satelliitti, joka alkaa tarjoamaan tietoliikennepalveluita mm. Pohjois-Amerikan, Länsi-Euroopan ja Afrikan alueelle.

Raduga 1 -satelliitti laukaistiin radalleen Baikonurin avaruuskeskuksesta helmikuun 28. päivänä. Laukaisu tehtiin Proton-raketilla ja kyseessä on sotilaallinen tietoliikennesatelliitti.