Uusia satelliitteja helmikuussa

Progress M63 -huoltoalus laukaistiin kohti kansainvälistä avaruusasemaa helmikuun 5. päivänä. Laukaisu tehtiin Soyuz-kantoraketilla Baikonurin avaruuskeskuksesta.

Yhdysvaltain avaruussukkula Atlantis (STS-122) laukaistiin matkalleen kohti Kansanvälistä avaruusasemaa torstaina helmikuun 7. päivän iltana Suomen aikaa. Avaruussukkulan lastina oli mm. Euroopan avaruusjärjestön Kolumbus-tutkimusmoduuli, joka on tarkoitettu ISS-avaruusaseman jatkeeksi. 

Norjalainen Thor 5 -tietoliikennesatelliitti laukaistiin avaruuteen helmikuun 11. päivänä. Laukaisu tehtiin Proton-kantoraketilla Baikonurin avaruuskeskuksesta. Satelliitti asettuu geostationaariselle radalle 0,8 läntisen pituuspiirin yläpuolelle, jossa se korvaa radalla olevan 10 vuotta vanhan Thor 2 -satelliitin. Uusi Thor-satelliitti tarjoaa palveluita mm. Skandinavian ja Itä-Euroopan alueelle.

Kizuna-tietoliikennesatelliitti laukaistiin Japanin Tanegashiman avaruuskeskuksesta helmikuun 23. päivänä. Laukaisu tehtiin H2-kantoraketilla. Satelliitti asettuu geostationaariselle radalle ja tulee tarjoamaan mm. huippunopeita (1.2 Gbps) tietoliikennepalveluita Aasian ja Tyynen valtameren alueelle.

Yhdysvallat tuhosi tiedustelusatelliittinsa ohjuksella

Hallinnasta karannut USA 193 -tiedustelusatelliitti (NROL-21) tuhottiin Tyyneltä valtamereltä laukaistulla ohjuksella helmikuun 21. päivänä. Tämä joulukuussa 2006 laukaistu satelliitti vioittui lähes välittömästi kiertoradalle päästyään.

Tammikuussa satelliitin ilmoitettiin palaavan ilmakehään ja todennäköinen tuhoutumisajankohta olisi ollut maaliskuun alussa. Satelliitin mukana oli 1000 kg käyttämätöntä polttoainetta eli hydratsiinia. Yhdysvallat päätti tuhota satelliitin ohjuksella, sillä polttoaineesta olisi saattanut olla vaaraa ilmakehään paluun yhteydessä.

Ohjuksen törmäys satelliittiin aiheutti kiertoradalle arviolta 80 pienempää kappaletta, joista valtaosa palasi ilmakehään seuraavan kahden päivän kuluessa.

Ilmakehään palaava Kosmos 2490 rkt havaittiin Suomen taivaalla

Kaksi tulipallokameraa havaitsivat poikkeuksellisen kirkkaan satelliittiviirun helmikuun 19. päivän iltana. Poikkeuksellisen kirkas satelliitti löytyi Esko Lyytisen kameran kuvasta Helsingin Pukinmäessä ja Tmo Kantolan kameran kuvasta Pieksämäellä. Satelliitti piirsi näkökenttään noin 30 sekunnin mittaisen viirun, jonka perusteella voitiin tehdä ensimmäiset arviot kohteen radasta. Saksalainen Arnold Barmettler laski kyseessä olevan Kosmos 2490 -laukaisun (2007-049C) kantoraketin jäännös.

Pian jäljitysoperaation jälkeen alkoivat laskelmat satelliitin tuhoutumisajankohdasta. Esko Lyytisen arviot osuivat maanantai-iltapäivälle ja iltaan 25.2.2008 ja näin osoitti myös Space Trackin rataelementtipalvelu muutamien tuntien erolla. Paluuta on vaikea ennustaa tarkkaan, sillä satelliitin rata muuttuu voimakkaasti mitä syvemmälle ilmakehään se sukeltaa.

Ensimmäisestä visuaalihavainnosta ilmoitti Lauri Kangas. Hän havaitsi kohteen Espoossa 22.2. iltakuuden tienoilla. Kohde oli varsin kirkas ja kirkkaus lienee ollut miinusmagnitudien puolella. "Raketti liikkui häkellyttävän nopeasti", Lauri kuvailee.

Lauantaina 23.2. illalla Veikko Mäkelän Helsingin havainnoissa kohde näkyi jo heikommin +3 magnitudin tienoilla. Esko Lyytinen onnistui myös kuvaamaan tätä kohdetta kamerallaan ja satelliitin viiru näkyy hyvin kuvassa.

Tämä Molnija-raketin jäännös tuhoutui ilmakehässä helmikuun 25. päivänä iltapäivällä noin kello 14 Suomen aikaa. Space Trackin tietojen mukaan tuhoutumispaikka oli Filippiinien itäpuolella.